Etusivu » Verolaskuri – laske tuloverosi helposti » Osingot listaamattomista yhtiöistä

Osingot listaamattomista yhtiöistä

Suomessa sekä julkisten pörssiyhtiöiden että muiden yhtiöiden jakamia osinkoja verotaan. Osinkoverojärjestelmä verottaakin osinkoja sen perusteella, ovatko osingot peräisin julkisesti noteeratulta pörssiyhtiöltä vai muulta, kuten listaamattomalta yhtiöltä. Oheisella laskurilla lasket osinkoveron siinä tapauksessa, kun kyseessä on listaamaton yhtiö.

0 100
Optimaalinen osingon määrä (8% NV:stä) :
0 100
 
Osinko
Maksettava vero
Veroprosentti
Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Pääomatuloa (%)
Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Verovapaata (%)
Osinkojen määrä:

Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Pääomatuloa (%)
Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Verovapaata (%)
Osinkojen määrä:

Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Ansiotuloa (%)
Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Verovapaata (%)
Osinkojen määrä:

Yhteensä
Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Verot yhteensä

Netto:

Veroprosentti:

Osinkojen määrä:

Vero:

Veroprosentti::

Yhteisöveron ja bruttopalkan vaikutus

Tämän laskurin antamien verojen lisäksi kannattaa huomioida, että osakeyhtiö maksaa 20% veroa voitosta yhteisöverona. Yhteisövero tulee maksaa ennen kuin osinkoja voidaan jakaa.

Bruttopalkkaan taas vaikuttaa vähennykset ja muut seikat. Lomakkeeseen kannattaa bruttopalkkana täyttää arvio bruttopalkasta vähennyksien jälkeen.

Verotetaanko osinkoja merkittävästi vähemmän kuin ansiotuloa?

Osinkoja listaamattomista yrityksistä verotetaan varsin kevysti, mikäli niitä jaetaan alle 8 % yrityksen nettovarallisuudesta. Kannataa kuitenkin muistaa, että jotta yrityksen nettovaralisuus kasvaa, tulee voitoista ensin maksaa 20 % yhteisöveroa.

Esimerkiksi, jos olet yrittäjä ja teet 100000 euron tuloksen, jonka maksat heti ulos osinkoina maksat seuraavat verot

  • 100 000 x 0.2 = 20 000 eur yhteisöveroa
  • 600 eur 8 % alittavasta osuudesta
  • 26151 euroa 8% ylittävästä osuudesta

100 000 euron tuloksesta maksat siis 46751 euroa veroa ja saat tilillesi 53249 euroa. Yhteensä maksat veroja 46,75% ansioistasi. Tässä tilanteessa olisi edullisempaa nostaa 100 000 euroa palkkana, sillä tällöin maksaisisit veroja vain 43200 euroa. 

Listaamattomien yrityksien osinkojen verotuksen yhteydessä puhutaan usein jopa 150 000 euron ”verovapaista” ansioista. Tämä on sinäänsä totta, että jos yrityksesi nettovarallisuus on 2 miljoonaa euroa, voit nostaa 8 % varallisuudesta erittäin edullisella vain 7.70% veroprosentilla. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jotta tuohon tilanteeseen pääsee, yrittäjän on maksettava 500 000 euroa yhteisöveroa.

Jos yrittäjä tekee ensin 10 vuotta tulosta ja pääsee 2 miljoonan nettovarallisuuteen, hän on maksanut

  • veroja 500 000 euroa

Jos hän sitten 10 vuoden aikana nostaa joka vuosi 8 % nettovarallisuudesta hän maksaa

  • vielä noin 80 000 euroa veroja osinkoveroina.

Näin yrittäjä on tehnyt tulosta 2 500 000 euroa, nostanut siitä 1 200 000 miljoonaa osinkoina ja saanut käyttöönsä noin 1 120 000 euroa. Yhteensä veroja on maksettu noin 580 000 euroa. Yrittäjällä on vielä yrityksessä noin 800 000 euroa, jotka hän voi nostaa myöhemmin.

Yrittäjien verotus on hieman kevyempää mutta kun ottaa huomioon, että voitoista täytyy ensin maksaa 20 % yhteisövero, voi yrittäjän verotus itseasiassa olla kireämpää kuin palkansaajan. Se miten paljon veroja maksetaan riippuu huomattavasti siitä, miten ja milloin yrittäjä nostaa osinkoja, minkälaiset hänen ansiotulonsa ovat ja minkälaisesta yrityksestä hän nostaa osinkoja.

Ainoa asia, joka Suomen järjestelmästä voidaan kohtuullisella varmuudella sanoa on se, että se on erittäin monimutkainen ja todellista verotaakkaa on vaikea arvioida. Yrittäjien verotuksen vertaaminen palkansaajien verotukseen on myös varsin monimutkaista. Yllä olevassa esimerkissä yrittäjä on maksanut 580 000 euroa veroja saadakseen käyttöönsä 1 120 000 miljoonaa. Tämä kuulostaa varsin korkealta veroprosentilta (jokaista ansaittua euroa kohden maksetaan 0.51 euroa veroa) mutta yrittäjällä on vielä yrityksessä 800 000 euroa. Se, onko verotus kireää vai löysää riippuu pitkälti siitä, missä aikataulussa nuo 800 000 euroa nostetaan.

Osinkoveron laskeminen

Osinkovero on helpompi laskea pörssiyhtiön osingosta kuin listaamattoman yhtiön osingosta. Tämän takia olemme luoneet laskurin, jolla lasket yhtiön myöntämän osingon, joka ei ole peräisin pörssiyhtiöltä. Kun kyseessä on pörssiyhtiö, veroa maksetaan tyypillisesti 30%. 

Pörssin ulkopuolelle jäävien yhtiöiden osinkovero on hieman monimutkaisempi. Osinkovero määräytyy nimittäin sen perusteella, mikä on yhtiön osakkeille laskettu matemaattinen arvo. Veron osuus lasketaan osingon matemaattisesta arvosta seuraavalla tavalla: 

  1. Kun osinko vastaa enintään 8% osakkeen matemaattisesta arvosta, 25% on veronalaista pääomatuloa. 
  2. Kun osinko ylittää 8% matemaattisesta arvosta, on 75% veronalaista ansiotuloa. 

Tämän perusteella voidaan sanoa, että vero-osuuden laskeminen ei listattujen yhtiöiden osingoista on hankaa. Tämän takia laskuun kannattaa käyttää osinkolaskuriamme, johon syötät seuraavat tiedot yhtiöstä: 

  • Yrityksen nettovarallisuus 
  • Yhtiön liikkeelle laskemat osakkeet 
  • Oma bruttopalkkasi verovuonna 
  • Muut pääomatulot verovuotena
  • Omistusosuutesi yrityksessä (%)

Muita laskureita

Pääomatulo ja myyntivoittoverolaskuriLahjaverolaskuriPerintöverolaskuriTuloverolaskuri

Lue myös:

Osinkotulojen verotus (Verohallinto)

Osinkojen verotus (Veronmaksajat)