Milano-Cortinan talviolympialaiset 2026

Vuonna 2026 urheilumaailman katseet kääntyvät Italiaan, kun Milano-Cortinan talviolympialaiset palauttavat kisat talviurheilun perinteiseen sydämeen. Tämä ei ole pelkkä urheilutapahtuma; se on historiallinen virstanpylväs, jossa Italian tyylitaju, Alppien jylhät maisemat ja huippu-urheilun draama kohtaavat ennennäkemättömällä tavalla.

Kyseessä on ensimmäinen kerta olympiahistoriassa, kun kisojen isännyys on jaettu kahden suuren kaupungin ja usean maakunnan kesken. Kisat levittäytyvät laajalle alueelle Pohjois-Italiassa: muodin ja talouden keskuksesta Milanosta aina Dolomiittien helmeen, Cortina d’Ampezzoon. Tämä ”hajautettu malli” on Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) uuden strategian mukainen vastaus kestävyyshaasteisiin, hyödyntäen jo olemassa olevia maailmanluokan suorituspaikkoja.
Kartta Kisapaikat Lajit Suomen joukkue Jääkiekkomaajoukkue Avajaiset TV-lähetykset Aikataulut ja ohjelma

Miksi Milano-Cortina 2026 on poikkeuksellinen?

Milano-Cortina 2026 merkitsee talviolympialaisten paluuta Eurooppaan kahden Aasiassa vietetyn olympiadin (Pyeongchang 2018 ja Peking 2022) jälkeen. Urheilijoille ja faneille tämä tarkoittaa paluuta luonnonlumeen, perinteisiin talviurheilukulttuureihin ja tunnelmaan, jota vain Alppien rinteet voivat tarjota.

Päivämäärät: 6.–22. helmikuuta 2026.
Lajit: 16 urheilumuotoa ja ennätykselliset 116 mitalitapahtumaa.
Osallistujat: Noin 2 900 urheilijaa yli 90 maasta.
Vastuullisuus: Yli 90 % kilpailupaikoista on jo olemassa olevia tai väliaikaisia rakenteita.

Suomalaisittain kisat ovat sähköistävän jännittävät. Suomi lähtee puolustamaan paikkaansa talviurheilun kärkimaana, ja kisa-aikataulut Euroopan aikavyöhykkeellä tarkoittavat, että suomalaisyleisö pääsee nauttimaan suorista lähetyksistä parhaaseen katseluaikaan. Olipa kyseessä jääkiekon mitalipelit, hiihdon kuninkuusmatkat tai lumilautailun näyttävät hypyt, Italia 2026 tarjoaa puitteet, joissa sankaritarinat syntyvät.

Tämä opas on rakennettu palvelemaan niin intohimoisia penkkiurheilijoita, vedonlyöjiä kuin kisaturistejakin. Pureudumme syvälle lajeihin, suorituspaikkoihin ja suomalaisten mahdollisuuksiin tässä sukupolvensa odotetuimmassa talviurheilujuhlassa.

Milano-Cortina 2026 Olympialaisten kartta

Interaktiivinen karttamme näyttää olympialaisten tapahtumapaikat ja olympiakylät.

Milano-Cortina 2026 kisapaikat, olympiakylä ja olympiakaupungit

Milano-Cortina 2026 on poikkeuksellinen hanke, joka kattaa yli 22 000 neliökilometrin alueen Pohjois-Italiassa. Tämä ”hajautettu olympiadi” ei perustu yhteen kisapuistoon, vaan se hyödyntää neljää pääaluetta: Milanoa, Cortina d’Ampezzoa, Valtellinaa ja Val di Fiemmeä. Lisäksi ampumahiihto viedään Etelä-Tirolin Anterselvaan. Tämä takaa sen, että lajit kilpaillaan niille luontaisissa ja historiallisissa ympäristöissä.

Olympiakylä

Toisin kuin perinteisissä kisoissa, vuoden 2026 olympialaisissa ei ole yhtä keskitettyä olympiakylää. Sen sijaan urheilijat majoittuvat kuudessa eri olympiakylässä, jotka sijaitsevat lähellä kunkin lajin suorituspaikkoja. Tämä ratkaisu minimoi urheilijoiden matkustusajat ja mahdollistaa keskittymisen suoritukseen.

Milano (Porta Romana): Kisojen suurin kylä, joka on rakennettu vanhalle ratapihalle. Se majoittaa jääurheilijat ja toimii kisojen jälkeen opiskelija-asuntoina.
Cortina d’Ampezzo: Vuoristokylä, joka koostuu pääosin kunnostetuista hotelleista ja väliaikaisista rakenteista Dolomiittien sydämessä.
Livigno ja Bormio: Erilliset kylät Valtellinan alueella alppihiihdon ja lumilajien tähdille.
Predazzo: Val di Fiemmen keskus, joka palvelee maastohiihtäjiä ja mäkihyppääjiä.
Anterselva: Ampumahiihtäjät majoittuvat alueen perinteisiin alppihotelleihin, jotka on varattu yksinomaan olympiakäyttöön.

Olympiastadion

Milano-Cortina 2026 rikkoo perinteitä myös seremonioiden osalta. Kisoilla on kaksi ”päästadionia”, jotka molemmat ovat historiallisia monumentteja.

Avajaisstadion – San Siro (Stadio Giuseppe Meazza), Milano: Yksi maailman tunnetuimmista jalkapallostadioneista kokee muodonmuutoksen olympiakäyttöön. Yli 75 000 katsojaa vetävä areena tarjoaa talviolympiahistorian mittakaavassa poikkeuksellisen suuret puitteet avajaisille 6. helmikuuta 2026.
Päätöseremonian areena – Arena di Verona: Kisat päättyvät 22. helmikuuta antiikin Rooman aikaiseen amfiteatteriin Veronassa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun olympialaisten päätöseremonia järjestetään näin vanhassa historiallisessa rakennuksessa, mikä symboloi urheilun ja historian liittoa.

Milano: Jääurheilun ja urbaanin sykkeen keskus

Milano toimii kisojen operatiivisena keskuksena ja jäälajien kotina. Kaupunki on investoinut merkittävästi uusiin ja kunnostettuihin areenoihin.

Milano Santagiulia Ice Hockey Arena (PalaItalia): Upouusi, yli 10 000 paikkainen areena, joka isännöi miesten jääkiekon huipentumat.
Rho Fiera Milano: Valtava messukeskus, jonne on rakennettu kaksi väliaikaista kaukaloa naisten jääkiekkoon sekä huippunopea pikaluistelurata.
Mediolanum Forum: Taitoluistelun ja short track -pikaluistelun tyylikäs näyttämö Assagossa.

Cortina d’Ampezzo ja vuoristoklusterit

Dolomiittien ikoninen ympäristö tarjoaa maailman parhaat puitteet vauhtilajeille ja perinteisille talviurheilumuodoille.

Olimpia delle Tofane (Cortina): Maailmankuulu rinne, jossa mitellään naisten alppihiihdon mitalit.
Stelvio (Bormio): Miesten alppihiihdon syöksylasku ja uusi olympialaji, vuorihiihto, käydään tällä pelottavalla ja teknisellä rinteellä.
Südtirol Arena (Anterselva): Ampumahiihdon maailmanlaajuinen ”pyhättö”, joka on tunnettu korkeasta ilmanalastaan ja fanaattisesta tunnelmastaan.

Urheilulajit Milano-Cortinan talviolympialaisissa 2026

Milano-Cortina 2026 tarjoaa historian laajimman talviurheiluohjelman. Kisoissa kilpaillaan kaikkiaan 16 eri urheilumuodossa, ja mitalitapahtumia on ennätykselliset 116. Ohjelmassa yhdistyvät perinteiset talviurheilulajit ja modernit, nuorempaa yleisöä houkuttelevat lajit. Mukana on myös täysin uusi olympialaji sekä useita uusia kilpailumuotoja vanhojen lajien sisällä.

Tässä on kattava katsaus kaikkiin kisaohjelman lajeihin.

Alppihiihto olympialaisissa

Alppihiihto on yksi kisojen seuratuimmista lajeista, ja se jaetaan miesten ja naisten kesken eri keskuksiin. Miehet kilpailevat Bormion legendaarisella ja jäisellä Stelvio-rinteellä, kun taas naiset ottavat mittaa toisistaan Cortinan ikonisessa Olimpia delle Tofanessa. Ohjelmaan kuuluvat syöksylasku, super-G, suurpujottelu, pujottelu ja alppiyhdistetty.

Suomalaisnäkökulma: Suomen nuori polvi tavoittelee läpimurtoa teknisissä lajeissa, mutta paineet ovat kovat maailman huippuja, kuten Mikaela Shiffriniä ja Marco Odermattia vastaan.

Ampumahiihto olympialaisissa

Ampumahiihto käydään Anterselvan (Antholz) stadionilla, jota pidetään lajin maailmanlaajuisena pyhättönä. Korkea ilmanala (noin 1600 metriä) ja usein tuulinen ampumapenkka tekevät kilpailuista arvaamattomia. Ohjelmassa on sprintit, takaa-ajot, normaalimatkat, yhteislähdöt sekä viestit.

Anterselva on tunnettu ”Biathlon Family” -tunnelmastaan, ja mitalitaisteluissa nähdään varmasti tiukka vääntö Norjan, Ranskan ja Ruotsin välillä.

Maastohiihto

Maastohiihto on suomalaisille kisojen ”kuninkuuslaji”. Kilpailut käydään Val di Fiemmen historiallisissa maisemissa, jotka ovat tuttuja lukuisista MM-kisoista ja Tour de Ski -finaaleista. Ohjelma noudattaa perinteistä kaavaa sisältäen sprintit, viestit ja kestävyysmatkat, huipentuen kisojen päätöspäivän 50 kilometrin yhteislähtöihin.

Suomalaisodotukset: Iivo Niskanen ja Kerttu Niskanen kantavat jälleen suuria mitalitoiveita perinteisillä matkoilla. Val di Fiemmen nousut sopivat suomalaisten fysiikalle erinomaisesti.

Mäkihyppy

Mäkihyppy kilpaillaan Predazzon uudistetuissa hyppyrimäissä. Milano-Cortina 2026 tuo mukanaan historiallisen muutoksen: naiset kilpailevat ensimmäistä kertaa olympiahistoriassa suurmäen yksilökilpailussa. Tämä on merkittävä askel kohti sukupuolten välistä tasa-arvoa mäkihypyssä.

Yhdistetty

Yhdistetty, jossa yhdistyvät mäkihyppy ja maastohiihto, käydään Val di Fiemmen alueella. Laji on ollut viime vuosina keskustelun kohteena sen tulevaisuuden osalta, mutta Milano-Cortinassa se säilyttää paikkansa yhtenä talviolympialaisten perinteisimmistä ja fyysisesti vaativimmista lajeista.

Jääkiekko

Jääkiekko on kisojen yleisömagneetti. Miesten turnaus pelataan Milano Santagiulia Ice Hockey Arenalla, ja naisten turnaus osittain Rho Fiera Milanon väliaikaisella areenalla.

NHL-pelaajien paluu: Vuosi 2026 merkitsee NHL-pelaajien odotettua paluuta olympiapäälle, mikä nostaa turnauksen tason maailman korkeimmaksi. Suomen Leijonat lähtee kisoihin yhtenä suurimmista ennakkosuosikeista puolustamaan mitaliperinteitään.

Curling

Curlingin näyttämönä toimii Cortinan Stadio Olimpico del Ghiaccio, joka isännöi jo vuoden 1956 olympialaisten avajaiset. Ohjelmassa ovat miesten ja naisten turnaukset sekä suosiotaan kasvattanut sekaparikilpailu. Strateginen laji vaatii täydellistä jäätuntemusta ja ”shakkia jäällä”.

Taitoluistelu

Taitoluistelu on yksi kisojen visuaalisista kohokohdista. Kilpailut käydään Milanon Mediolanum Forumilla. Lajit sisältävät miesten ja naisten yksinluistelun, pariluistelun, jäätanssin sekä joukkuekilpailun. Eurooppalaiset luistelijat pyrkivät haastamaan perinteisesti vahvat Pohjois-Amerikan ja Aasian maat.

Pikaluistelu ja Short track

Pikaluistelu käydään Rho Fiera Milanon messukeskukseen rakennetulla nopealla sisäradalla. Short track eli lyhyen radan pikaluistelu, joka on tunnettu kontakteistaan ja dramaattisista käänteistään, kilpaillaan samassa hallissa taitoluistelun kanssa. Short trackissa mitalisade jakautuu usein Etelä-Korean, Kiinan ja Hollannin kesken.

Freestyle-hiihto

Freestyle-hiihto on jaettu useisiin eri osa-alueisiin, jotka kilpaillaan Livignon rinteillä. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa kumparelasku, hypyt (aerials), skicross, slopestyle, halfpipe ja big air. Uutena lajina ohjelmaan on lisätty kumparelaskun parikilpailu (dual moguls), joka tuo lajiin lisää vauhtia ja suoraa kaksinkamppailua.

Lumilautailu

Livigno on myös lumilautailun koti. Laji tarjoaa katsojille näyttäviä hyppyjä ja vauhtia lajeissa kuten slopestyle, big air, halfpipe, lumilautacross ja parisuurpujottelu. Suomalaisittain lumilautailu on perinteisesti ollut laji, josta mitalisijoja on sopivana päivänä lupa odottaa.

Kelkkailulajit (Rattikelkkailu, Ohjaskelkkailu ja Skeleton)

Kelkkailulajit käydään Cortinan täysin kunnostetussa Cortina Sliding Centressä.

Rattikelkkailu: Miesten kaksi- ja nelimiehiset kelkat, naisten monobob ja kahden hengen kelkat.
Ohjaskelkkailu: Mukana uutena lajina naisten parikilpailu.
Skeleton: Yksilökilpailujen lisäksi mukana on uusi sekajoukkuekilpailu.

Vuorihiihto (Uusi laji)

Milano-Cortina 2026 esittelee täysin uuden olympialajin: vuorihiihdon (ski mountaineering tai skimo). Kilpailut käydään Bormiossa. Lajissa urheilijat nousevat jyrkkiä rinteitä suksilla (käyttäen nousukarvoja) ja kantavat niitä tarvittaessa selässään, minkä jälkeen he laskevat alas vauhdikkaasti. Ohjelmassa on miesten ja naisten sprintit sekä sekaviesti.

Suomen olympiajoukkue Milano Cortinassa

Alppihiihto

Eduard Hallberg
Elian Lehto
Jesper Pohjolainen
Silja Koskinen
Rosa Pohjolainen
Erika Pykäläinen

Ampumahiihto

Tuomas Harjula
Olli Hiidensalo
Otto Invenius
Jimi Klemettinen
Tero Seppälä
Inka Hämäläinen
Noora Kaisa Keränen
Venla Lehtonen
Sonja Leinamo
Suvi Minkkinen

Freeski

Kuura Koivisto
Elias Lajunen
Elias Syrjä
Anni Kärävä

Kumparelasku

Akseli Ahvenainen
Olli Penttala
Severi Vierelä
Rasmus Karjalainen

Maastohiihto

Niko Anttola
Ristomatti Hakola
Emil Liekari
Niilo Moilanen
Joni Mäki
Iivo Niskanen
Arsi Ruuskanen
Lauri Vuorinen
Jasmi Joensuu
Jasmin Kähärä
Johanna Matintalo
Kerttu Niskanen
Vilma Nissinen
Krista Pärmäkoski
Vilma Ryytty
Amanda Saari

Mäkihyppy

Antti Aalto
Niko Kytösaho
Vilho Palosaari
Heta Hirvonen
Minja Korhonen
Sofia Mattila
Jenny Rautionaho

Taitoluistelu

Juulia Turkkila & Matthias Versluis
Iida Karhunen

Yhdistetty

Ilkka Herola
Eero Hirvonen
Wille Karhumaa

Lumilautailu

Rene Rinnekangas
Eveliina Taka

Miesten jääkiekkomaajoukkue olympialaisissa

Maalivahdit:

Kevin Lankinen, Vancouver Canucks
Joonas Korpisalo, Boston Bruins
Juuse Saros, Nashville Predators

Puolustajat:

Miro Heiskanen, Dallas Stars
Henri Jokiharju, Boston Bruins
Mikko Lehtonen, ZSC Lions
Esa Lindell, Dallas Stars
Nikolas Matinpalo, Ottawa Senators
Niko Mikkola, Florida Panthers
Olli Määttä, Utah Mammoth
Rasmus Ristolainen, Philadelphia Flyers

Hyökkääjät:

Sebastian Aho, Carolina Hurricanes
Joel Armia, Los Angeles Kings
Mikael Granlund, Anaheim Ducks
Erik Haula, Nashville Predators
Roope Hintz, Dallas Stars
Kaapo Kakko, Seattle Kraken
Oliver Kapanen, Montreal Canadiens
Joel Kiviranta, Colorado Avalanche
Artturi Lehkonen, Colorado Avalanche
Anton Lundell, Florida Panthers
Eetu Luostarinen, Florida Panthers
Mikko Rantanen, Dallas Stars
Teuvo Teräväinen, Chicago Blackhawks
Eeli Tolvanen, Seattle Kraken

Naisten jääkiekkomaajoukkue olympialaisissa

Maalivahdit:

Sanni Ahola, Ottawa Charge
Anni Keisala, HPK
Emilia Kyrkkö, St. Cloud State University

Puolustajat:

Jenni Hiirikoski, Luleå HF
Sini Karjalainen, Skellefteå AIK
Nelli Laitinen, University of Minnesota
Sanni Rantala, Frölunda HC
Ronja Savolainen, Ottawa Charge
Elli Suoranta, Ilves
Siiri Yrjölä, St. Cloud State University

Hyökkääjät:

Elisa Holopainen, Frölunda HC
Michelle Karvinen, Vancouver Goldeneyes
Ida Kuoppala, Skellefteå AIK
Julia Liikala, HC Ambri-Piotta
Petra Nieminen, Luleå HF
Emma Nuutinen, Kiekko-Espoo
Jenniina Nylund, Brynäs IF
Julia Schalin, Mercyhurst University
Susanna Tapani, Boston Fleet
Noora Tulus, Brynäs IF
Viivi Vainikka, Brynäs IF
Sanni Vanhanen, Ohio State University
Emilia Vesa, Frölunda HC

Olympiatuli

Olympiatuli on kisojen sielu ja historian jatkuvuuden symboli. Milano-Cortina 2026 -kisoissa tulen matka on suunniteltu kunnianosoitukseksi Italian monimuotoiselle luonnolle ja kulttuuriperinnölle. Se ei ole vain tuli, vaan viesti, joka yhdistää maan eteläosat pohjoisen jylhiin Alppeihin.

Perinteinen sytytys ja olympiatulen matka Italiaan
Kuten aina, olympiatuli sytytetään auringonsäteiden avulla antiikin Olympian lehdossa Kreikassa. Tämän jälkeen tuli matkustaa Italiaan, jossa se aloittaa valtakunnallisen soihtuviestin. Viestin teemana on ”Valoa vuorille”, ja se on suunniteltu kulkemaan läpi Italian historiallisten kaupunkien, kuten Rooman ja Venetsian, ennen kuin se nousee ylös kisaisäntien maakuntiin (Lombardia, Veneto, Trento ja Bolzano).

Kuka sytyttää olympiamaljan?
Suurin mysteeri ja vedonlyöjien suosikkikohde on viimeinen soihdunkantaja. Italiassa riittää urheilun supertähtiä, mutta vahvimpia ehdokkaita maljan sytyttäjäksi ovat:

Alberto Tomba: ”Tomba la Bomba” on Italian talviurheilun suurin ikoni ja kolminkertainen olympiavoittaja.
Federica Pellegrini: Vaikka Pellegrini on kesälajien (uinti) legenda, hän on Italian urheilumaailman kansainvälisesti tunnetuin kasvo ja kisojen virallinen lähettiläs.
Jannik Sinner: Tenniksen maailmanlistan kärkinimi edustaa uutta, globaalia italialaista urheilumenestystä ja on kotoisin Etelä-Tirolista, aivan kisapaikkojen naapurista.
Stefania Belmondo: Maastohiihdon moninkertainen mitalisti, jolla on kokemusta maljan sytyttämisestä jo Torinon 2006 kisoista.

Kaksi historiallista näyttämöä
Milano-Cortinan tuli kokee jotain poikkeuksellista: se sytytetään jalkapallon pyhätössä San Siron stadionilla avajaisissa 6. helmikuuta, mutta se saatetaan lopulliseen lepoonsa kisojen päätöseremoniassa Veronan historiallisella areenalla. Tulen matka päättyy antiikin puitteisiin, mikä sitoo modernin olympialiikkeen ja Italian tuhansien vuosien historian pysyvästi yhteen.

Tina ja Milo – Kisojen viralliset maskotit

Milano-Cortina 2026 -kisojen maskotteina nähdään kaksi sympaattista lumikkoa: Tina ja Milo. Nämä sisarukset edustavat kisojen kahta pääasiallista isäntää: Tina (vaalea lumikko) on nimetty Cortinan mukaan ja Milo (tummempi lumikko) Milanon mukaan. Maskottien valinta on historiallinen, sillä niiden suunnittelusta vastasivat calabrialaisen koulun oppilaat, ja ne valittiin yleisöäänestyksellä, johon osallistui kymmeniä tuhansia italialaisia.

Tinan ja Milon persoonallisuudet Maskotit on suunniteltu heijastamaan kisojen arvoja, kuten kestävyyttä, periksiantamattomuutta ja iloa.

Tina: Luova ja utelias. Hän asuu vuorilla ja rakastaa musiikkia sekä luontoa. Tinan motto on ”Unelmoi isosti”, ja hän edustaa kisojen taiteellista ja perinteistä puolta.
Milo: Käytännöllinen ja vauhdikas. Milo on kotoisin kaupungista ja rakastaa keksintöjä sekä talviurheilua. Huolimatta siitä, että Milo syntyi ilman toista takajalkaansa, hän on oppinut käyttämään häntäänsä tasapainon saavuttamiseen, symboloiden vammaisurheilun voimaa ja esteiden voittamista.

Flo-kukat: Tinan ja Milon seuraajat Maskottikaksikon rinnalla nähdään kuusi pientä lumikelloa nimeltään Flo. Nämä hahmot muistuttavat yleisöä luonnon suojelun tärkeydestä ja siitä, että pienetkin teot voivat johtaa suuriin muutoksiin. Ne edustavat toivoa ja kevään saapumista Alpeille.

Avajaiset

Milano-Cortina 2026 -talviolympialaisten avajaiset järjestetään perjantaina 6. helmikuuta 2026. Kyseessä on historiallinen spektaakkeli, sillä ensimmäistä kertaa talvikisojen historiassa avajaiset pidetään jalkapallon ”La Scalassa” eli Milanon ikonisella San Siro -stadionilla. Seremonia alkaa klo 20:00 paikallista aikaa ja sen odotetaan kestävän noin kolme tuntia.

Seremonian teema: Armonia (Harmonia)
Avajaisten taiteellinen johtaja on visioinut teeman ”Armonia”, joka yhdistää italialaisen designin, musiikin ja teknologian. Ohjelmassa korostetaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä urheilun voimaa rakentaa siltoja kansakuntien välille. Visuaalisessa toteutuksessa tullaan hyödyntämään massiivisia LED-pintoja, satoja akrobaatteja sekä valotaidetta, joka muuttaa San Siron stadionin virtuaaliseksi Alppi-maisemaksi.

Illan kulku ja kohokohdat

Lippujen saapuminen: Italian trikolori saapuu stadionille kunniakaartin saattelemana, ja Italian kansallislaulun esittää maailmankuulu tenori Andrea Bocelli.
Urheilijoiden marssi: Yli 90 maan urheilijat saapuvat stadionille aakkosjärjestyksessä. Perinteiden mukaan Kreikka aloittaa marssin ja isäntämaa Italia päättää sen. Suomen joukkue marssii stadionille kokeneen lipunkantajan johdolla noin seremonian puolivälissä.
Kulttuuriesitykset: Milanon muoti ja italialainen ooppera kohtaavat modernin pop-musiikin. Huhujen mukaan lavalla nähdään Italian tämän hetken suosituin artisti Laura Pausini sekä nuorta sukupolvea edustava Måneskin.
Viralliset puheet: Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) puheenjohtaja ja Italian presidentti julistavat kisat virallisesti avatuiksi.
Olympiatulen sytyttäminen: Illan jännittävin hetki huipentuu, kun viimeinen soihdunkantaja sytyttää San Siron stadionin keskelle nousevan futuristisen olympiamaljan.

Teknologinen vallankumous
Järjestäjät ovat luvanneet, että avajaiset ovat kaikkien aikojen digitaalisimmat. Katsojat voivat seurata lisätyn todellisuuden (AR) elementtejä virallisen kisasovelluksen kautta, mikä tuo esityksen symboolit ja efektit suoraan puhelimen näytölle myös kotisohvilla.

Päättäjäiset

Milano-Cortina 2026 -talviolympialaisten päätösseremonia järjestetään sunnuntaina 22. helmikuuta 2026. Jos avajaiset Milanossa edustavat modernia teknologiaa ja urbaania sykettä, päätöseremonia tarjoaa täydellisen vastakohdan siirtymällä historian havinaan: juhlallisuudet pidetään Arena di Veronalla. Tämä lähes 2 000 vuotta vanha roomalainen amfiteatteri on maailman suurin ja parhaiten säilynyt laatuaan, tarjoten kisoille henkeäsalpaavat puitteet.

Teema: ”Tulevaisuuden kaikuja”
Päätöseremonian teemana on yhdistää Italian muinainen historia ja tulevaisuuden visiot. Arena di Veronan ainutlaatuinen akustiikka ja historialliset kivirakenteet toimivat taustana esitykselle, jossa kunnioitetaan urheilijoiden suorituksia ja juhlitaan olympiahenkeä. Toisin kuin avajaisissa, päätösseremoniassa urheilijat saapuvat areenalle yhtenä suurena ryhmänä ilman kansallisia rajoja, symboloiden yhtenäisyyttä.

Päätöspäivän ohjelma ja perinteet

Mitalien jako: Perinteiden mukaisesti viimeisten kilpailujen, kuten maastohiihdon kuninkuusmatkojen, mitalit jaetaan osana päätösseremoniaa koko maailman silmien edessä.
Lipunluovutus (Antwerpen-seremonia): Milanon ja Cortinan pormestarit luovuttavat olympialipun KOK:n puheenjohtajalle, joka puolestaan ojentaa sen seuraavien talviolympialaisten (Ranskan Alpit 2030) edustajille.
Sammutettu tuli: Illan koskettavin hetki on olympiatulen sammuttaminen. Kun malja pimenee, se merkitsee 16 päivää kestäneen urheilujuhlan virallista päättymistä.
Musiikillinen ilotulitus: Koska Verona on tunnettu oopperakaupunki, seremonia huipentuu italialaisen korkeakulttuurin ja modernin pop-musiikin yhdistelmään. Illan päättää massiivinen ilotulitus, joka valaisee koko Veronan historiallisen keskustan.

Verona olympianäyttämönä
Päätöseremonian järjestäminen Veronassa on logistinen taidonnäyte, mutta samalla se on kunnianosoitus Italian kyvylle hyödyntää olemassa olevaa maailmanperintöä. Katsojille tämä tarkoittaa intiimimpää tunnelmaa kuin suurilla stadioneilla; Arena di Veronalle mahtuu noin 15 000 katsojaa, mikä takaa sähköisen ja tiiviin tunnelman.

Seuraava askel: Ranska 2030

Päätöseremoniassa nähdään myös lyhyt esittelyjakso vuoden 2030 isäntämaalta, Ranskalta. Tämä antaa esimakua siitä, mitä on odotettavissa, kun olympia-aate siirtyy takaisin Alppien länsipuolelle.

Milano-Cortina 2026 televisiointi ja lähetykset

Suomessa olympialaisten mediapeli on selkeää: Yle ja Warner Bros. Discovery (WBD) jakavat lähetysoikeudet. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset näkevät kaikki keskeiset lajit vapaasti katsottavilla kanavilla, mutta kaikkein laajin kattaus on saatavilla maksullisten suoratoistopalveluiden kautta.

Yle: Kansakunnan kotiurheilun keskus
Yleisradio vastaa perinteiseen tapaan suurimmasta osasta talvilajien ilmaislähetyksiä. Ylen sopimus kattaa muun muassa seuraavat kokonaisuudet:

Maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty: Kaikki suomalaisten suosikkilajit suorina lähetyksinä TV2:ssa ja Yle Areenassa.
Ampumahiihto: Anterselvan jännitysnäytelmät kattavina lähetyksinä.
Alppihiihto ja lumilajit: Keskeiset mitalitapahtumat ja suomalaislaskijoiden suoritukset.
Radiolähetykset: Yle Puhe (tai vastaava kanava) tarjoaa perinteisen selostuksen niille, jotka seuraavat kisoja tien päällä.

Warner Bros. Discovery: Jääkiekon ja digitaalisuuden koti

WBD (TV5, Kutonen ja Max-suoratoistopalvelu) pitää hallussaan osaa eksklusiivisista oikeuksista, joista merkittävin on perinteisesti ollut miesten jääkiekko.

Eksklusiivinen jääkiekko: Miesten jääkiekkoturnaus, jossa NHL-pelaajat ovat mukana, on WBD:n suurimpia vetonauloja.
Max-suoratoistopalvelu: Ainoa paikka, josta näet aivan jokaisen suorituksen jokaisesta lajista. Max tarjoaa kymmeniä rinnakkaisia striimejä ilman mainoksia.
Eurosport-kanavat: Tarjoavat asiantuntijapainotteista selostusta ja syväanalyyseja ympäri vuorokauden.

Lähetysajat ja aikavyöhyke
Suomalaisittain Milano-Cortina 2026 on unelma-aikataulussa. Italia sijaitsee samalla aikavyöhykkeellä kuin suurin osa Eurooppaa, mikä tarkoittaa vain yhden tunnin aikaeroa Suomeen (Italia on tunnin jäljessä).

Aamupäivät: Alppihiihdon karsintoja ja curlingin alkusarjoja.
Iltapäivät ja illat: Hiihdon mitalipelit, ampumahiihto ja jääkiekon prime-time-ottelut (klo 16:00–23:00 Suomen aikaa).
Avajaiset ja päättäjäiset: Lähetetään suorana parhaaseen katseluaikaan klo 20:00 tai 21:00 alkaen.

Suomalaiset Milano-Cortinan talviolympialaisissa 2026

Suomi lähtee vuoden 2026 talviolympialaisiin iskukykyisellä ja mitalinnälkäisellä joukkueella. Euroopassa käytävät kisat ja tutut suorituspaikat, kuten Val di Fiemmen latuprofiilit ja Anterselvan ampumahiihtostadion, antavat suomalaisurheilijoille merkittävän kotikenttäedun verrattuna Aasian edellisiin olympiadeihin. Suomen joukkueen koko on arviolta noin 100 urheilijaa, ja mitalitavoite asetetaan perinteisesti 6–10 mitalin välille.

Maastohiihto: Iivo ja Kerttu Niskanen mitalijahdissa

Maastohiihto on Suomen suurin mitalisampo, ja Val di Fiemmen vaativat nousut suosivat perinteisesti suomalaista kestävyyttä.

Iivo Niskanen: Kolminkertainen olympiavoittaja on jälleen Suomen suurin mitalitoivo. Niskasen katse on erityisesti perinteisen hiihtotavan matkoilla. Val di Fiemme on Iivolle tuttu paikka, jossa hän on juhlinut menestystä aiemminkin.
Kerttu Niskanen: Kerttu kuuluu maailman eliittiin erityisesti pitkillä matkoilla ja perinteisellä hiihtotavalla. Hänen kestävyysominaisuutensa Alppien ohuessa ilmassa ovat maailmanluokkaa.
Krista Pärmäkoski: Kokenut arvokisajyrä tavoittelee uransa kruunua. Pärmäkosken tasaisuus ja kyky venyä viesteissä on Suomen naisten joukkueen kulmakivi.
Nuoret haastajat: Suomen joukkueessa nähdään myös uuden sukupolven hiihtäjiä, kuten Niko Anttola, jolta odotetaan lopullista läpimurtoa maailman huipulle.

Jääkiekko: NHL-tähdet palaavat Leijona-paitaan

Miesten jääkiekkoturnaus on yksi kisojen odotetuimmista tapahtumista, sillä NHL-pelaajat palaavat olympianäyttämölle kahdeksan vuoden tauon jälkeen.

Miesten Leijonat: Suomi lähtee turnaukseen yhtenä suosikeista. Aleksander Barkovin, Sebastian Ahon ja Mikko Rantasen tähdittämä hyökkäys sekä Miro Heiskasen johtama puolustus tekevät Suomesta pelottavan vastustajan mille tahansa maalle. Valmennusjohto luottaa tuttuun, tiiviiseen viisikkopeliin, joka on purrut NHL-tähtiin aiemminkin.
Naisleijonat: Suomen naiset taistelevat perinteisesti pronssimitalista ja pyrkivät haastamaan Kanadan ja USA:n valtakauden. Joukkueen kokenut kaarti ja nousevat kyvyt muodostavat tasapainoisen nipun, joka on Italian kaukaloissa mitalisuosikki.

Lumilajit: Lumilautailu ja Freestyle

Suomella on vahva perinne lumilajeissa, joissa yksilösuoritukset voivat tuoda yllättäviäkin mitalisijoja.

Lumilautailu: Rene Rinnekangas on yksi kisojen seuratuimmista hahmoista. Hänen luova tyylinsä slopestylessa ja big airissa puree tuomaristoon ja yleisöön Livignon rinteillä.
Freestyle-hiihto: Kumparelaskussa ja slopestylessa Suomella on nuoria haastajia, jotka tavoittelevat finaalipaikkoja ja onnistuessaan mitaleita.

Muut mitalitoivot ja seurattavat lajit

Vaikka hiihto ja jääkiekko varastavat otsikot, Suomella on mahdollisuuksia myös muissa lajeissa:

Ampumahiihto: Suomen ampumahiihtäjät, kuten Otto Invenius, ovat osoittaneet merkittävää kehitystä. Anterselvan haastavat olosuhteet voivat avata mahdollisuuden yllätyksiin erityisesti viesteissä.
Taitoluistelu: Suomen naisten ja jäätanssiparien taso on nousussa. Tavoitteena on paikka kymmenen parhaan joukossa kovatasoisessa kilpailussa.
Yhdistetty: Ilkka Herola ja Eero Hirvonen kantavat vastuun menestyksestä. Val di Fiemmen hyppyrimäki ja ladut vaativat täydellistä onnistumista molemmilla osa-alueilla.

Milano-Cortina aikataulut ja ohjelma

Milano-Cortina 2026 tarjoaa tiiviin ja jännittävän 17 päivän urheilujuhlan. Koska kisapaikat on jaettu laajalle alueelle, aikataulun seuraaminen vaatii tarkkuutta. Suomalaisittain aikataulu on optimaalinen: Italia on tunnin Suomea jäljessä, joten suurin osa mitalitaisteluista käydään iltapäivisin ja iltaisin Suomen aikaa.

Kilpailutapahtumat alkavat jo kaksi päivää ennen virallisia avajaisia jääkiekon ja curlingin alkusarjoilla.

Kisojen kriittiset päivämäärät

4.–5. helmikuuta: Ennakkoerät (Jääkiekko, curling).
6. helmikuuta: Avajaiset Milanon San Sirolla klo 21:00 (Suomen aikaa).
7. helmikuuta: Ensimmäiset mitalit (mm. Ampumahiihdon sekaviesti, pikaluistelu).
22. helmikuuta: Päätöseremoniapäivä ja maastohiihdon kuninkuusmatka.

Päiväkohtaiset kohokohdat (arvioitu runko)

Alla on koottu tärkeimmät tärpit suomalaisyleisölle ja penkkiurheilijoille. Huomioithan, että tarkat kellonajat vahvistuvat lopullisesti lähempänä kisoja.

Lauantai 7.2. – Mitalisade alkaa Kisojen ensimmäinen varsinkainen kilpailupäivä tarjoaa heti mitalimahdollisuuksia. Ampumahiihdon sekaviesti Anterselvassa on päivän suurin kohokohta. Myös naisten alppihiihdon syöksylasku Cortinassa alkaa.

Keskiviikko 11.2. – Superkeskiviikko Tämä päivä on varattu kestävyysurheilulle. Val di Fiemmessä hiihdetään perinteisen tyylin väliaikalähdöt, joissa Iivo ja Kerttu Niskanen ovat suurimpia voittajaehdokkaita. Illalla miesten jääkiekossa pelataan tärkeitä alkulohkon otteluita.

Lauantai 14.2. – Ystävänpäivän vauhtia Viikonloppu huipentuu lumilautailun slopestyle-finaaleihin Livignossa, joissa Rene Rinnekangas tavoittelee menestystä. Samalla maastohiihdossa kilpaillaan viestijoukkueiden herruudesta.

Tiistai 17.2. – Jääkiekon ratkaisupelit alkavat Miesten jääkiekon puolivälierät käynnistyvät Milanossa. Tämä on turnauksen kriittisin päivä, jolloin mitalipelien joukkueet seulotaan esiin.

Lauantai 21.2. – Suuri finaalipäivä Miesten jääkiekon loppuottelu ja naisten maastohiihdon 30 km (v) päättävät monen urheilijan kisaurakan. Samaan aikaan ratkeavat mitalit taitoluistelun parikilpailussa ja curlingissa.

Sunnuntai 22.2. – Kuninkuusmatka ja jäähyväiset Kisat huipentuvat miesten 50 kilometrin yhteislähtöön Val di Fiemmessä ennen kuin olympiatuli sammuu Veronan areenalla.

Lajikohtaiset aikataulut lyhyesti

Maastohiihto: Kilpailuja lähes joka toinen päivä läpi kisojen.
Jääkiekko: Alkusarjat viikolla 1, mitalipelit viikolla 2.
Alppihiihto: Naisten lajit viikolla 1, miesten lajit viikolla 2 (ja päinvastoin vauhtilajien osalta).
Ampumahiihto: Kilpailupäivät jakautuvat tasaisesti koko kisojen ajalle.

Liput ja matkustaminen Milanon talviolympialaisiin

Milano-Cortina 2026 on logistisesti yksi historian vaativimmista talviolympialaisista. Koska kisatapahtumat sijoittuvat laajalle alueelle Pohjois-Italiaan, matkan suunnittelu vaatii huolellisuutta. Tässä osiossa käymme läpi, miten hankit liput turvallisesti, missä kannattaa majoittua ja miten liikut klusterien välillä.

Lipunmyynti ja viralliset kanavat

Olympialaisten lipunmyynti noudattaa tiukkaa protokollaa, jolla pyritään estämään lippujen jälleenmyynti ja huijaukset.

Virallinen alusta: Kaikki liput myydään keskitetysti virallisen Milano Cortina 2026 Ticket Portalin kautta. On elintärkeää välttää kolmansien osapuolten sivustoja, sillä niiltä ostetut liput eivät välttämättä oikeuta sisäänpääsyyn.
Arvontajärjestelmä: Suosituimpiin lajeihin, kuten jääkiekon finaaliin ja taitoluisteluun, liput jaetaan usein arvontaperusteisesti. Rekisteröitymällä ajoissa viralliselle sivustolle parannat mahdollisuuksiasi saada lippuja haluamiisi tapahtumiin.
Hinnat: Lippujen hinnat alkavat edullisimmillaan noin 30 eurosta (esim. curlingin alkusarjat) ja nousevat satoihin tai jopa tuhansiin euroihin avajaisten ja jääkiekon mitalipelien kohdalla.

Majoittuminen: Strateginen valinta

Koska kisapaikat ovat kaukana toisistaan, majoitus kannattaa valita sen mukaan, mitä lajeja aiot seurata eniten.

Milano: Paras tukikohta, jos seuraat jääkiekkoa, taitoluistelua tai pikaluistelua. Milanossa on suurin hotellikapasiteetti, mutta hinnat nousevat kisojen aikana moninkertaisiksi.
Cortina d’Ampezzo: Luonnollinen valinta alppihiihdon ja curlingin ystäville. Majoitus on täällä erittäin rajallista ja kallista, joten monet fanit majoittuvat lähikyliin ja matkustavat kisoihin busseilla.
Bormio ja Livigno: Ihanteellisia freestyle-hiihdon ja lumilautailun seuraajille. Nämä kylät tarjoavat aidon alppitunnelman.
Val di Fiemme / Cavalese: Suomalaisten suosikki. Täältä on lyhyt matka hiihto- ja mäkistadioneille.

Liikkuminen Pohjois-Italiassa

Järjestäjät panostavat ”vihreään logistiikkaan”, ja julkinen liikenne on suositeltavin tapa liikkua kisapaikkojen välillä.

Junayhteydet: Milano on Italian rautatieliikenteen solmukohta. Suurnopeusjunat (Frecciarossa) yhdistävät Milanon ja Veronan nopeasti. Pohjoisimmille vuoristoalueille pääsy vaatii kuitenkin vaihtoja paikallisjuniin ja busseihin.
Olympic Pass: Katsojille on tarjolla integroitu matkalippu, joka kattaa julkisen liikenteen tietyillä alueilla kisatapahtumien päivinä.
Vuokra-autot: Auton vuokraaminen on mahdollista, mutta varaudu ruuhkiin ja tiukkoihin pysäköintirajoituksiin kisapaikkojen läheisyydessä. Monille vuoristoteille tarvitaan lumiketjut tai talvirenkaat.

Vinkkejä kisaturistille

Varaa ajoissa: Majoitukset suosituimmissa kohteissa, kuten Cortinassa, varataan loppuun jopa vuotta ennen kisoja.
Pukeudu kerroksittain: Milanossa voi olla leutoa, mutta vuoristossa lämpötila laskee reilusti pakkasen puolelle.
Lataa kisasovellus: Virallinen sovellus tarjoaa reaaliaikaista tietoa kuljetuksista, turvatarkastusten kestoista ja mahdollisista aikataulumuutoksista.

Milano-Cortinan olympialaisten ja avajaisten turvallisuus

Milano-Cortina 2026 -organisaatio on asettanut turvallisuuden kisojen onnistumisen kriittisimmäksi tekijäksi. Koska kisat on hajautettu ennätyksellisen laajalle alueelle Pohjois-Italiassa, turvallisuusratkaisujen on oltava poikkeuksellisen dynaamisia ja teknologisesti edistyksellisiä. Italian valtio ja kansalliset turvallisuusviranomaiset ovat investoineet satoja miljoonia euroja varmistaakseen urheilijoiden, katsojien ja paikallisten asukkaiden turvallisuuden.

Avajaisten turvajärjestelyt San Sirolla

Avajaiset Milanon San Siro -stadionilla 6. helmikuuta ovat kisojen suurin yksittäinen turvallisuusponnistus. Stadionille odotetaan yli 75 000 katsojaa, minkä lisäksi paikalla on tuhansia urheilijoita ja maailman valtioiden johtajia.

Monitasoiset tarkastukset: Stadionin ympärille muodostetaan useita turvakehiä. Ensimmäinen tarkastus alkaa jo satojen metrien päässä porteista, ja jokainen katsoja läpivalaistaan lentokenttätasoisesti.
Lentokieltoalue ja drone-valvonta: Milanon ilmatila on suljettu seremonian aikana. Viranomaiset käyttävät elektronisia häirintälaitteita (anti-drone-järjestelmiä) luvattomien kauko-ohjattavien laitteiden pysäyttämiseksi.
Kansainvälinen yhteistyö: Italian viranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä Interpolin ja Europolin kanssa mahdollisten globaalien uhkien ennakoimiseksi.

Hajautettu turvallisuusmalli ja viranomaisyhteistyö

Toisin kuin perinteisissä kisoissa, Italia joutuu turvaamaan samanaikaisesti suurkaupungin, historialliset alppikylät sekä satoja kilometrejä tie- ja rautatieyhteyksiä niiden välillä.

Erikoisyksiköt: Turvallisuudesta vastaavat Italian poliisivoimat (Polizia di Stato), Carabinieri sekä armeijan erikoisyksiköt. Vuoristoalueilla, kuten Cortinassa ja Bormiossa, toimivat erikoistuneet vuoristopoliisit, jotka liikkuvat moottorikelkoilla ja suksilla.
Kyberturvallisuus: Digitaalinen turvallisuus on ensisijaisen tärkeää. Italian kansallinen kyberturvallisuusvirasto (ACN) valvoo kisojen tietoverkkoja 24/7 suojatakseen tulospalvelut, lipunmyynnin ja viestintäjärjestelmät hakkeroinnilta.

Teknologia ja tekoäly valvonnassa

Nykyaikainen teknologia on integroitu osaksi kisojen valvontakoneistoa.

Älykäs videovalvonta: Kisapaikoilla käytetään kasvojentunnistusteknologiaa ja tekoälypohjaista analytiikkaa, joka pystyy havaitsemaan poikkeuksellista käyttäytymistä tai hylättyjä esineitä väkijoukossa.
Reaaliaikainen tilannekuva: Milanossa sijaitseva pääjohtokeskus saa jatkuvaa dataa kaikista kilpailupaikoista, mikä mahdollistaa resurssien nopean siirtämisen sinne, missä niitä eniten tarvitaan.

Luonnonvoimat ja rinnepelastus

Vuoristossa turvallisuus tarkoittaa myös varautumista luonnonilmiöihin.

Lumivyöryvarmistus: Erityiset ryhmät valvovat rinteiden lumiturvallisuutta päivittäin.
Säävalmius: Kisajärjestäjillä on valmiussuunnitelmat yleisön evakuoimiseksi tai kilpailujen siirtämiseksi nopeasti äärimmäisten sääolosuhteiden, kuten voimakkaan sumun tai lumimyrskyn, sattuessa.

Milano-Cortinan paralympialaiset 2026

Milano-Cortinan talviparalympialaiset järjestetään 6.–15. maaliskuuta 2026, noin kaksi viikkoa olympialaisten päättymisen jälkeen. Nämä kisat merkitsevät talviparalympialaisten 50-vuotisjuhlaa ja ne palauttavat paraurheilun huiput Italiaan 20 vuotta Torinon 2006 kisojen jälkeen. Kisoihin odotetaan yli 600 urheilijaa noin 40 maasta.

Lajit ja mitalitapahtumat

Kisoissa kilpaillaan yhteensä 6 eri urheilumuodossa, ja mitalitapahtumia on kaikkiaan 79. Ohjelmaan on lisätty uutena lajina pyörätuolicurlingin sekaparikilpailu.

Para-alppihiihto: Kilpaillaan Cortina d’Ampezzon jylhissä maisemissa (Tofane).
Para-ampumahiihto: Suorituspaikkana Teseron hiihtostadion Val di Fiemmessä.
Para-maastohiihto: Kilpaillaan samalla Teseron stadionilla kuin ampumahiihto.
Para-jääkiekko (Kelkkajääkiekko): Pelataan Milanossa, Santagiulia Ice Hockey Arenalla.
Para-lumilautailu: Kilpailut käydään Cortina d’Ampezzon lumilautapuistossa.
Pyörätuolicurling: Pelataan Cortinan historiallisella olympiastadionilla.

Suomen joukkue ja mitalitoivot

Suomi lähtee kisoihin tavoittelemaan menestystä erityisesti tutuissa talvilajeissa. Suomen joukkueen koko ja kokoonpano täydentyvät vielä vuoden 2026 alussa, mutta tällä hetkellä joukkueen runko on jo muotoutunut.

Inkki Inola (opashiihtäjä Reetu Inkilä): Näkövammaisten maastohiihdon mitalisuosikki. Inola on osoittanut maailmancupissa kuuluvansa lajin ehdottomaan kärkeen.
Nette Kiviranta: Alppihiihdon taitaja, joka kilpailee pystyluokissa (pujottelu ja suurpujottelu). Kiviranta tavoittelee uransa parasta arvokisasijoitusta Cortinan rinteillä.
Pyörätuolicurling: Suomen maajoukkue tavoittelee paikkaa paralympiaturnaukseen karsintojen kautta. Laji on noussut Suomessa suosituksi ja tavoitteelliseksi paraurheilumuodoksi.

Paralympialaisten suorituspaikat ja seremoniat

Paralympialaiset hyödyntävät samoja ikonisia kohteita kuin olympialaiset, mikä takaa urheilijoille maailmanluokan puitteet.

Avajaiset: Järjestetään 6. maaliskuuta Arena di Veronalla. Antiikin aikainen amfiteatteri tarjoaa maagisen tunnelman kisojen aloitukselle.
Päätösseremonia: Pidetään 15. maaliskuuta Cortina d’Ampezzon olympiastadionilla, joka remontoitiin nimenomaan curlingia ja juhlallisuuksia varten.
Esteettömyys: Italia on panostanut merkittävästi kisapaikkojen ja majoitusten esteettömyyteen, jotta ”hajautettu kisamalli” toimii saumattomasti myös liikuntarajoitteisille urheilijoille ja katsojille.

Milano-Cortina 2026: Ennakko-odotukset ja mitalisuosikit

Vuoden 2026 talviolympialaiset palaavat Euroopan sydämeen, mikä tarkoittaa perinteisten talviurheilumaiden vahvaa rynnistystä. Kisojen ennakkoasetelmia hallitsee muutama suurvalta, mutta uudet lajit ja ammattilaispelaajien paluu jääkiekkoon sekoittavat pakkaa.

Mitalitaulukon ennakkosuosikit

Asiantuntija-arviot ja viimeisimmät maailmancup-kaudet osoittavat, että taistelu mitalitaulukon kärkisijasta käydään kolmen maan välillä:

Norja: Norja on kestosuosikki viemään mitalitilaston voiton. Maan ylivoima maastohiihdossa, ampumahiihdossa ja yhdistetyssä on niin laajaa, että se on vaikeasti horjutettavissa. Erityisesti miesten ampumahiihto on Norjan ”oma laji”.
Ranska: Ranska on vahvistunut merkittävästi alppihiihdossa ja ampumahiihdossa. Kotiyleisön tuki (välimatkat Italiaan ovat lyhyet) ja vahva panostus teknisiin lajeihin nostavat Ranskan kärkitaisteluun.
Saksa: Saksa hallitsee perinteisesti kelkkailulajeja (rattikelkkailu, ohjaskelkkailu, skeleton). Cortinan uusi rata on saksalaisille kriittinen paikka varmistaa mitalisade. Myös Saksan ampumahiihtojoukkue on tekemässä nuorennusleikkausta, joka voi kantaa hedelmää 2026.
USA ja Kanada: Pohjois-Amerikan maat ovat vahvoja freestyle-lajeissa ja lumilautailussa. NHL-pelaajien paluu miesten jääkiekkoon nostaa molemmat maat myös jääkiekon suurimmiksi suosikeiksi.

Seurattavat kansainväliset supertähdet

Nämä urheilijat tulevat todennäköisesti hallitsemaan uutisotsikoita Italiassa:

Mikaela Shiffrin (USA): Alppihiihdon kuningatar tavoittelee historiallisia kultamitaleita Cortinan rinteillä. Hän on suosikki lähes kaikissa lajeissa, joihin osallistuu.
Johannes Thingnes Bø (Norja): Ampumahiihdon valtias, jonka nopeus ladulla ja varmuus penkalla tekevät hänestä lähes voittamattoman hyvä päivänä.
Connor McDavid (Kanada): Maailman parhaaksi tituleerattu jääkiekkoilija tekee olympiadebyyttinsä. Kaikki odottavat, pystyvätkö McDavid ja Kanada palauttamaan kiekkokuninkuuden vaahteralehtipaidoille.
Jannik Sinner (Italia): Vaikka Sinner on tennistähti, hän on kotoisin alueelta, jossa kisat pidetään, ja on entinen nuorten alppihiihtolupaus. Hän on kisojen kasvot ja suuri tuki italialaisille urheilijoille.

Uudet lajit ja yllätysmomentit

Milano-Cortina 2026 tuo mukanaan uusia kilpailumuotoja, jotka voivat muuttaa maiden välistä voimatasapainoa:

Vuorihiihto (Ski Mountaineering): Tämä on uusi olympialaji, jossa erityisesti isäntämaa Italia, Sveitsi ja Ranska ovat erittäin vahvoja. Tässä on Italian suurin mahdollisuus kasvattaa kultasaldonsa määrää.
Naisten mäkihypyn suurmäki: Naiset hyppäävät ensimmäistä kertaa suurmäestä, mikä tasoittaa puntteja perinteisten hyppymäiden (Itävalta, Saksa, Slovenia) välillä.
Kumparelaskun parikilpailu: Tämä vauhdikas laji suosii urheilijoita, joilla on vahva hermokontrolli ja räjähtävä nopeus.

Mitaliennuste: Suomi vs. Muu maailma

Suomen osalta odotukset painottuvat maastohiihtoon ja miesten jääkiekkoon. Kansainvälisessä vertailussa Suomi taistelee mitalitilaston sijoista 10–15. Norjan odotetaan voittavan yli 15 kultamitalia, kun taas isäntämaa Italia tavoittelee historiansa parasta talvikisamenestystä noin 10 kultamitalin potilla.

Venäläisten ja Valko-Venäläisten urheilijoiden osallistuminen olympialaisiin 2026

Venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden osallistuminen Milano-Cortinan vuoden 2026 talviolympialaisiin on yksi kisojen puhutuimmista ja poliittisesti monimutkaisimmista kysymyksistä. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on joutunut tasapainoilemaan urheilun yleismaailmallisuuden, kansainvälisten suhteiden ja eri jäsenmaiden vaatimusten välillä.

Tilannetta leimaa jatkuva muutos, mutta vuoden 2026 osalta keskeiset linjaukset ovat seuraavat:

Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) nykyinen linja

KOK on noudattanut periaatetta, jossa urheilijoita ei tulisi rangaista heidän passinsa perusteella, mutta samalla on asetettu tiukat ehdot osallistumiselle. Milano-Cortinan osalta linja noudattaa pitkälti Pariisin 2024 kesäkisojen mallia:

Neutraalit urheilijat (AIN): Venäläiset ja valkovenäläiset urheilijat voivat osallistua vain yksilöurheilijoina ilman kansallisia tunnuksia. Tämä tarkoittaa, että kisoissa ei nähdä maiden lippuja, kansallislauluja tai virallisia lyhenteitä (kuten ROC).
Tiukka seulontaprosessi: Osallistumisoikeus myönnetään vain urheilijoille, jotka eivät ole julkisesti tukeneet Ukrainan sotaa tai joilla ei ole kytköksiä maiden asevoimiin tai kansallisiin turvallisuusorganisaatioihin (kuten TsSKA-urheiluseuraan).
Ei joukkuelajeja: Venäjän ja Valko-Venäjän osallistuminen joukkuelajeihin, kuten jääkiekkoon tai curlingiin, on kielletty. Tämä on merkittävä isku erityisesti jääkiekkoturnaukselle, jossa Venäjä on perinteisesti ollut yksi suurimmista vetonauloista.

Kansainvälisten lajiliittojen rooli

Vaikka KOK antaa yleissuositukset, lopullinen päätösvalta karsintoihin osallistumisesta on lajiliitoilla. Tilanne vaihtelee lajeittain:

Kansainvälinen jääkiekkoliitto (IIHF): IIHF on toistaiseksi pitänyt voimassa kiellon, joka estää Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumisen kaikkiin MM-kisoihin ja olympiakarsintoihin. Tämä on johtanut siihen, että Venäjän paikka vuoden 2026 olympiaturnauksessa on käytännössä suljettu pois.
Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS): FIS on pitänyt linjan tiukkana, ja venäläishiihtäjät ovat olleet poissa maailmancupista. Ilman karsintapisteitä osallistuminen olympialaisiin on teknisesti mahdotonta useimmille hiihtolajien urheilijoille.

Venäjän oma kanta ja vaihtoehtoiset kilpailut

Venäjän urheilujohto ja valtio ovat suhtautuneet kriittisesti KOK:n asettamiin neutraalisuusehtoihin.

”Syrjivä kohtelu”: Venäjä on virallisesti kutsunut ehtoja syrjiviksi ja katsonut niiden loukkaavan urheilijoiden oikeuksia. Monia urheilijoita on ohjeistettu olemaan suostumatta neutraaliin statukseen, jos se vaatii poliittisia irtiottoja kotimaasta.
Maailman ystävyyskisat: Vastapainona olympialiikkeelle Venäjä on kehittänyt omia kansainvälisiä kilpailujaan, kuten ”World Friendship Games” (Maailman ystävyyskisat), tarjotakseen urheilijoilleen mahdollisuuden kilpailla korkealla tasolla omilla kansallisia tunnuksillaan.

Vaikutus kisojen tasoon ja mitalitaulukkoon

Venäjän ja Valko-Venäjän poissaolo tai merkittävästi supistunut osallistuminen vaikuttaa suoraan tiettyjen lajien tasoon:

Taitoluistelu: Venäläisten naisluistelijoiden puuttuminen muuttaa lajin mitalitaistelua merkittävästi, sillä he ovat hallinneet lajia viime vuodet.
Hiihtolajit: Maastohiihdossa Venäjä on ollut ainoa maa, joka on pystynyt todella haastamaan Norjan ylivoiman. Ilman venäläisiä (kuten Alexander Bolshunov) mitalitaistelu kapenee huomattavasti.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Milano-Cortina 2026 tullaan käytännössä kilpailemaan ilman Venäjän ja Valko-Venäjän virallisia joukkueita, ja neutraalien urheilijoiden määrä tulee olemaan talvilajien karsintajärjestelmien vuoksi huomattavasti pienempi kuin kesäolympialaisissa.