vero » Miltä näyttää tuloveron tulevaisuus – asiantuntijat vastaavat

Miltä näyttää tuloveron tulevaisuus – asiantuntijat vastaavat

Viimeksi päivitetty 05.10.2020

#ansiotulovero #tulovero #veroprosentti

Suomen talouden kasvuvauhti hiipui jo vuoden 2019 lopulla neljän kasvuvuoden jälkeen. Tämän vuoden alussa koronapandemian tuoma talousshokki johti Suomen talouden taantumaan. Suomi on selvinnyt koronakriisistä toistaiseksi kuitenkin selvästi Euroopan muita maita vähemmällä, kuten Eurostatin ennakollisesta julkistuksesta voi huomata. Syytä tähän on etsitty taloutemme rakenteesta, väestötiheydestä, tehokkaasta terveydenhuoltojärjestelmästä ja etätyöt mahdollistavasta digitalisaation asteesta.

Laskin, vihko ja kolikoita

Ansiotuloverotukseen ei suuria muutoksia ensi vuonna

Valtioministeriö joutuu ainakin harkitsemaan veronkorotuksia edessä olevassa julkisen talouden sopeutusvaiheessa. Vaikka veronkorotuksia ei juuri nyt ole harkinnassa, niin tulevina vuosina veronkorotuksia saatetaan joutua pohtimaan.

Fransiska Pukander on ekonomisti, neuvotteleva virkamies Valtiovarainministeriön vero-osaston henkilöverotusyksikössä ja pohtii työssään paljon veroasioita.

”Korona on heikentänyt verokertymiä ja tulevaisuuden näkymät ovat tällä hetkellä epävarmoja”, Pukander miettii.

”Mahdolliset korotukset tulisi kohdistaa sellaisiin veroihin, jotka ovat talouskasvun näkökulmasta vähemmän haitallisia”, hän sanoo ja jatkaa: ”Siksi ansiotuloverotuksen korottaminen ei ole perusteltua.”

Toisaalta julkisen talouden kestävyyden ja julkisten menojen rahoituksen näkökulmasta lähivuosina ei todennäköisesti tule olemaan mahdollisuutta laajoihin veronkevennyksiin, vaikka esimerkiksi työllisyyden kannustimien vuoksi tuloverotuksen keventäminen voisi olla perusteltua.

”Esimerkiksi valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa ehdotettiin, että verojärjestelmää voitaisiin tehostaa siirtämällä verotuksen painopistettä tuottoneutraalisti työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen – vielä on epäselvää, millaisia mahdollisuuksia tällaiseen lähivuosina olisi”, Pukander sanoo.

”Kuntatalouden tilanne on monilta osin ollut haasteellinen jo ennen koronaa, joka on ennestään heikentänyt tilannetta, joten siksikin painetta veronkorotuksiin voi siis olla odotettavissa. Toisaalta sote-uudistus siirtäisi sote-menojen kasvupainetta kunnilta valtiolle.”

Suunta 2021 koko Suomen tasolla

Pukanderin mukaan ansiotuloverotukseen tehdään indeksitarkistus, jotta työn verotus ei kiristyisi yleisen ansiotason nousun seurauksena. Tämä on tärkeää myös tulevina vuosina.

”Palkkatulon verotus kiristyy kuitenkin hieman palkansaajamaksujen nousun takia. Jos kunnat korottavat veroprosenttejaan, se kiristää veroprosenttia korottavien kuntien asukkaiden verotusta.”

Ansiotuloverotusta on käsitelty mm. VM:n virkamiespuheenvuorossa sekä Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän raportissa.

Laske oma tuloveroprosenttisi!

Veronmaksajain keskusliitto puoltaa haittaveroja ja kulutusveroja

Verotuksesta on kaikilla jokin mielipide. Työnsä puolesta veroja miettii muun muassa Mikael Kirkko-Jaakkola, Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti. Miltä tulevaisuus näyttää?

Kirkko-Jaakkolan ja Veronmaksajain keskusliiton mielestä palkkatuloverotusta ei pitäisi ainakaan nostaa koronan aiheuttamien Suomen talouden ongelmien vuoksi.

”Minä ja Veronmaksajien keskusliitto olemme palkansaajien puolella. Jos veroja on pakko korottaa, ennemmin kulutusveroja ja haittaveroja voisi nostaa. Kuten ympäristöveroja, energiaveroja, saastuttamiseen kohdistuvia veroja sekä muun muassa alkoholiveroja. ”

Palkkatuloverotusta ei siis pitäisi hänen mielestään lähteä kiristämään: ”Sitä pitäisi enemmänkin keventää, Kirkko-Jaakkola sanoo.

Harvassa ovat ne tahot, jotka lähtisivät palkkatuloverotusta kiristämään.

”Jotta se ei nousisi, vaadittaisiin hallitukselta jonkin verran tulevaisuudessa toimia keventää valtion verotusta. Koska vastapainoksi kunnallisverot ja sosiaalivakuutusmaksut usein kiristyvät talouskriiseissä.”

Ruotsissa esimerkiksi tehdään tällä hetkellä elvytystä, joka on tehty laskemalla tuloverotusta.

”Meidän linja pitkällä aikavälillä on, että tuloveroa pitäisi laskea. Tuloverojen laskeminen kannustaisi työntekoon ja toisaalta jos samalla korotettaisiin valmisteveroja, niin tämä ohjaisi sitten vähemmän saastuttavaan toimintaan. Polttoaineiden ja alkoholin osalta, taas niiden pienempään kulutukseen.

Tuloveron laskeminen kannustaisi työntekoon

Kuntien ja koko Suomen talouden suhteen paljon tietenkin riippuu siitä, kauanko koronatilanne kestää.

”Kaikki riippuu siitä, kuinka kansantalous pääsee jaloilleen tai sopeutuu tilanteeseen. Tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä, joten siinä mielessä tämä pudotus ei ole niin kova mitä aiemmin, keväällä 2020 ajateltiin. Jos talous tästä lähtee pikkuhiljaa kasvuun kaikkien massiivisten elvytyspakettien ja muiden tukemana, alkaisi veropohja myös kasvamaan ja ei muodostuisi niin suuria alijäämiä pitkässä juoksussa, eikä veroja tarvitsisi sopeuttaa niin paljon. Jos synkkyys jatkuu pitkään, niin kuntatalouden puolelta voi aiheutua kiristyspainetta kunnallisveroprosenttiin”, Kirkko-Jaakkola sanoo.

”Nyt toki just tässä alkuun hallitus on tehnyt kunnille tällaisia erilaisia tukipaketteja ja osallistunut niiden kasvavien kustannusten kattamiseen, joten painetta ei pitäisi välittömästi olla tuloveropuolella, mutta jos tämä jatkuu, niin kriisit ilman hallituksen päätöksiä aiheuttavat että ansiotuloverotuksen mahdollisen automaattisen kiristymisen, kunnallisveroprosenttien korotuksista johtuen. Toisaalta sosiaalivakuutusmaksuissa työttömyysvakuutusmaksut lähtevät helposti nousuun kiristäen palkansaajien verotusta.”

Kirkko-Jaakkolan mielestä relevantti kysymys on, miten saadaan torjuttua palkkaverotuksen kiristymistä, mitä useimmat eivät halua. Uhkakuvat on olemassa ja aika paljon siihen liittyy epävarmuutta eikä oikein tiedetä tällä hetkellä, kauanko tässä kriisissä kestää.

Lisätietoa veronmaksajien verkkosivustolta.

Kunnissa ei veronkorotuspäätöksiä tehdä kevyin perustein

Pekka Montell on verotuksen erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitossa.

”Nyt hallitus tuli talousarvioesityksessään vahvasti kuntatalouden tueksi nimenomaan koronaan liittyvien kuntatalouteen kohdistuvien iskujen osalta. Budjetti oli voimakkaasti elvyttävä ja varmasti osaltaan vähensi painetta kunnallisverotuksen tason korotuksessa, Montell sanoo.

Kunnissa ei veronkorotuspäätöksiä muutenkaan tehdä kevyin perustein. Kunnallisverotuksen nimellinen taso ei vaikuta suoraan pelkästään verotuottoihin vaan se pitää sisällään merkittävän vetovoimatekijän, kun esimerkiksi pyritään täyttämään kunnallisia virkoja.

”Vaikka valtio harjoittaakin nyt elvyttävää politiikkaa, eivät nämä ratkaisut ole poistamassa kuntatalouden kestävyysvajetta, joka edellyttää tasapainottamista ja kunnallisten tehtävien kriittistä tarkastelua. Veroja korottamalla kuntataloutta ei lähtökohtaisesti saateta tasapainoon”, Montell miettii.

Kuntaliiton mukaan kokonaan toinen kysymys on verotusjärjestelmän kehittäminen kuntatalouden näkökulmasta. Verotulot ovat merkittävin osa kuntien verorahoitusta ja kunnallisvero merkittävin verotusmuoto. Korona sinänsä on iskenyt voimakkaasti myös yhteisöverotuottoihin ja tähän valtio on pyrkinyt tukipaketeillaan vastaamaan. Korona vaikuttaa esim. työllisyystilanteen muutosten kautta myös kunnallisverotuloihin. Oman haasteensa kunnallisveron vaikutukselle eri kunnissa asettaa kuntien voimakas eriytyminen veropohjansa osalta.

”Mitä matalampi tulotaso kuntalaisten keskuudessa vallitsee, sitä tehokkaammin verotuksessa tehtävät vähennykset syövät kunnallisveron efektiivistä tuottoa ja tekee kunnallisveroasteen korotukset tehottomammaksi”, Montell kertoo.

Suomen eduskuntatalo

Eero Vainionpää ei kannata valtion ansiotuloveroa

Kokoomuslaisen yrittäjän Eero Vainionpään mielestä on valitettavaa, että valtio velkaantui koronakriisin seurauksena vuosina 2020 ja 2021 käsittämättömän paljon.

”Valtion ansiotuloveron poisto vastaavalta ajalta olisi maksanut vain noin 12 miljardia, jonka suora nettovaikutus olisi todennäköisesti vain noin 6 miljardia. Tämä toimenpide olisi lisäksi vahvistanut yksityishenkilöiden mahdollisuutta kuluttaa ja vähentänyt osaltaan tarpeita lomautuksiin ja irtisanomisiin.”

”On täysin järjenvastaista, että meillä on työssäkäynnille asetettu haittavero, joka kasvaa sitä suuremmaksi mitä enemmän tekee töitä. Optimitilanteessa valtion ansiotulovero haudattaisiin lopullisesti.”

Eero Vainionpään mielestä omatuloveron osalta olisi verotaakkaa tarpeen laskea: ”Esimerkiksi 20% tasavero asettaisi meidät hyvään kilpailuasemaan lähialueella oleviin maihin nähden.”

Kuntataloudessa ongelmia

”Kuntatalous on suomessa ongelmallisessa tilanteessa. Veronkorotuspaineita on havaittavissa ympäri Suomea”, Vainionpää sanoo.

Vainionpään mielestä ansiotuloverotuksen progressio vähentää työnteon kannustimia.

”Progressiivisen veron tuomat tulot ovat valtion kannalta lähes merkityksettömiä, mutta niitä perustellaan tuloerojen tasaamisella. Mielestäni perustelu ei ole millään tavoin järkevä sillä julkinen talous tosiasiallisesti häviää merkittäviä summia, kun yksityishenkilöt äänestävät lompakollaan ja jäävät mieluummin kotiin kuin tienaisivat lisätuloja, palveluita ei osteta ja työttömyys on korkeaa.”

Ansiotuloverotuksen suunta 2021 Suomessa

”On valitettava tosiasia että hallituksen arvopohja on niin vahvasti kallellaan vasemmalle, että paras mahdollinen lopputulos jota voi toivoa on ettei verotus kiristy”, Vainionpää on mieltä.

”Oikeaan suuntaan verotusta voitaisiin kehittää laskemalla työn ja pääomien verotus mahdollisimman alas sekä siirtymällä Viron veromalliin yhteisöveron osalta, mikäli yhteisöveroa ei ole pystytty poistamaan kokonaisuudessaan.”

Epäonnistuminen tuo velat?

Eero Vainionpään mielestä jo pieni epäonnistuminen elämässä voi aiheuttaa Suomessa kymppitonnien velat: ”Näiden velkojen maksamiseksi velallisella ei nykyisessä verojärjestelmässä ole progressiivisesta verotuksesta johtuen käytännössä vaihtoehtona, kuin painaa pitkää päivää ja tienata tarvittavia varoja. Täten mikäli velallinen ei pysty sopeuttamaan omaa henkilökohtaista talouttaan alhaisemman kulutuksen tasolle, menevät velat ulosottoon ja aiheuttavat velalliselle maksuhäiriömerkinnän.

”Vastaava tilanne on esimerkiksi elämäänsä aloittelevilla pariskunnilla. Omistusasunnon ostoon vaadittavan käsirahan säästäminen kulutusta leikkaamalla on korkeista vuokramenoista johtuen monesti varsinkin pääkaupunkiseudulla lähes mahdotonta. Kun tähän yhtälöön yhdistetään tilanne jossa lisätuloista säästäminen on tehty verotuksella kannattamattomaksi loppuu kuluttajien taloudellinen toimeliaisuus ja vuokra-asumisesta tulee nuoruuden välivaiheen sijaan lopullinen ratkaisu.”