Yleisurheilun MM-kisat 2022 kisaopas

Yleisurheilun MM-kisat 2022 järjestetään jälleen kolmen vuoden koronatauon jälkeen. Kilpailut käydään Oregonin Eugenessa Yhdysvalloissa 15.-24.7.2022. Eugenen kilpailuisännyys vahvistettiin vuoden 2015 MM-kilpailuissa Pekingissä, samalla kun Qatarin pääkaupunki Doha sai isännöitäväkseen vuoden 2019 kilpailut. Alun perin kilpailut oli tarkoitus järjestää vuonna 2021, mutta koronapandemian vuoksi ne jouduttiin valitettavasti siirtämään vuodella eteenpäin. Eugene sai kilpailut järjestettäväkseen ilman normaalia äänestyspohjaista hakuprosessia. Kilpailut pidetään tänä vuonna heinäkuussa, koska yleisurheilun EM-kilpailut järjestetään elokuussa 2022 Münchenissa, Saksassa.

Oregonin Eugenella on pitkä historia maailmanluokan yleisurheilutapahtumien isännöimisestä. Pitkiä perinteitä kunnioittava ja yhteisöllinen Oregonin Eugene sopii loistavasti isännöimään tämän vuoden maailmanmestaruuskilpailuja Yhdysvaltojen osavaltioista.

Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailuja on järjestetty vuodesta 1983 ja ensimmäiset kilpailut pidettiinkin Helsingissä. Helsinki valittiin ensimmäiseksi kilpailupaikaksi, koska katsottiin, että Suomen yleisurheilulla oli vakiintuneet ja laajat perinteet. Lisäksi valintaan vaikutti, että Helsingin Olympiastadionin yleisöllä oli hyvä maine. Ensimmäisiin MM-kisoihin otti osaa 1572 urheilijaa yhteensä 153 eri maasta. Aluksi maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vain joka neljäs vuosi, mutta vuodesta 1991 lähtien ne on järjestetty joka toinen vuosi. Monien laskentatapojen mukaan ne ovat maailman kolmanneksi suurimmat urheilukilpailut, vain olympialaiset ja miesten jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ovat niitä suurempia. Järjestävänä organisaationa toimii IAAF (the International Amateur Athletic Federation).

Alunperin vuoden 2005 MM-kisaisännyys oli myönnetty Lontoolle, mutta lopulta vuonna 2002 kilpailut päätettiin järjestää Helsingissä, sillä englantilaisten suunnitelmat Picketts Lockin stadionin rakennustöistä olivat myöhästyneet. Vuoden 2005 kilpailuja varten Helsingin Olympiastadionin itäkatsomoon rakennettiin uusi katos loppuvuodesta 2004.

Yleisurheilun MM 2022 – Ohjelma ja aikataulu

Kymmenen päivää kestävät maailmanmestaruuskilpailut alkavat perjantaina 15.7. klo 19.05 Suomen aikaa (klo 09.05 paikallista aikaa) miesten moukarinheiton karsinnoilla. Tällöin nähdään myös ensimmäiset suomalaiset kilpailijat Tuomas Seppänen ja Aaron Kangas kisaamassa. Ensimmäisen päivän aikana kilpaillaan lisäksi muun muassa korkeushypyssä, pituushypyssä ja kuulantyönnössä.

Kilpailuaikataulu on jaoteltu päivittäin aamu- sekä iltaohjelmaan. Aikaeron ollessa Suomen kanssa kymmenen tuntia, aamun ohjelma ajoittuu Suomen aikaa iltaan ja iltaohjelma vastaavasti aamuyöhön. Tiistain 19.7. ja perjantain 22.7. välisenä aikana ei järjestetä ollenkaan aamuohjelmaa.

Jo heti ensimmäisenä kilpailupäivänä päästään seuraamaan finaaliohjelmaa ja suomalaisia kilpailijoita. Kello 23.10 (Suomen aikaa) koittaa naisten 20 kilometrin kävelyn finaali, jossa Suomea edustaa Enni Nurmi. Aleksi Ojalan suoriutumista miesten 20 kilometrin kävelyn finaalissa voi seurata kello 01.10 (Suomen aikaa) ja klo 05.50 (Suomen aikaa) koittaa 4 x 400 metrin viestijuoksun finaali.

Yleisurheilun MM-Lajit 2022

MM-kilpailuissa mitellään juoksu-, hyppy- ja heittolajeissa, kävelyssä sekä kymmenottelussa (miehet) että seitsenottelussa (naiset).

Juoksulajit

• Pikajuoksut (100 m, 200 m, 400 m)
• Keskipitkänmatkan juoksut (800 m, 1500 m)
• Pitkänmatkan juoksut (5000 m, 10 000 metriä, Maraton)
• Aitajuoksut (100 m/naiset, 110 m/miehet, 400 m)
• Estejuoksu (3 000 m)
• Viestijuoksut (4 x 100 m, 4 x 400 m)

Hyppylajit

• Pituushyppy
• Kolmiloikka
• Korkeushyppy
• Seiväshyppy

Heittolajit

• Keihäänheitto
• Kiekonheitto
• Kuulantyöntö
• Moukarinheitto

Kävelyt

• 20km kävely
• 35km kävely

Moniottelut

• Miesten kymmenottelu – Lajit: 100 m juoksu, pituushyppy, kuulantyöntö, korkeushyppy, 400 m juoksu, 110 m aitajuoksu, kiekonheitto, seiväshyppy, keihäänheitto ja 1 500 metrin juoksu.
• Naisten seitsenottelu – Lajit: 100 m aitajuoksu, korkeushyppy, kuulantyöntö, 200 m juoksu, pituushyppy, keihäänheitto ja 800 m juoksu.

Kilpailuohjelma on muuttunut vuosien varrella ja uusia lajeja on lisätty aina vuodesta 1987. Eri lajeja on lisätty seuraavasti:

• 1987: Naisten 10 000 metrin juoksu sekä 10 km kävely
• 1993: Naisten kolmiloikka
• 1995: Naisten 5 000 metrin juoksu (korvaamaan 3 000 metrin juoksun)
• 1999: Naisten seiväshyppy ja moukarinheitto sekä 20 kilometrin kävely (korvaamaan 10 kilometrin kävelyn)
• 2005: Naisten 3 000 metrin estejuoksu
• 2017: Naisten 50 kilometrin kävely
• 2019: 4 × 400 metrin sekaviesti

Yleisurheilun MM 2022 Tapahtumapaikka

Vuoden 2022 tapahtumapaikkana toimii Oregonin yliopiston alueella, Eugenen kaupungissa sijaitseva, Hayward Fieldin stadion. Hayward Fieldin stadion on rakennettu vuonna 1919, joskin sitä on sen jälkeen laajennettu ja saneerattu useaan otteeseen. Stadion uudistettiin lähestulkoon kokonaan uudelleen vuosien 2018 ja 2020 välillä ja laajennuksen myötä yleisöä mahtuu stadionille nyt huomattavasti enemmän, lähes 25 000 henkeä. Hayward Fieldin stadion on jaettu länsi- ja itäkatsomoihin. Katsomoissa on 9–18 penkkiriviä, ja eturivin istuimet sijaitsevat stadionin juoksuradan tasolla. Stadionin suunnittelussa on pyritty siihen, että katsojat ja urheilijat olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan. Suunnitelijana on toiminut SRG of Portland -niminen arkkitehtiyritys ja se on viimeistelty käytännölliseksi ja moderniksi. Päärakennutajana on toiminut Hoffman Construction -yritys. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Hayward Fieldin stadionilla on sen itäpäädyssä sijaitseva torni, joka toimii niin itse stadionin kuin koko yliopistokampuksenkin maamerkkinä. Torniin on sijoitettu muun muassa kokous- ja toimistohuoneita, turvallisuushenkilöstön tiloja sekä näköalatasanne.

Yleisurheilun MM 2022 Kilpailuohjelma

15.7. Ensimmäisen kilpailupäivän aikana päästään seuraamaan muun muassa seiväshypyn, pituushypyn sekä kolmiloikan karsintoja. Suomalaisia on mukana runsaasti, joten jännitettävää riittää. Seiväshypyssä Suomen naisia edustaa muun muassa Wilma Murto. Moninkertainen suomenmestari Murto on edustanut Suomea myös monissa muissa maailmanluokan kilpailuissa kuten Rion ja Tokion Olympialaisissa vuosina 2016 ja 2021. Aamuyöstä koittaa pituushypyn karsinnat ja suomalaisista mukana on Kristian Pulli. Pituushypyn suomenennätyksen vuonna 2020 hypännyt Pulli on moninkertainen Suomen kultamitalisti.

16.7. – Lauantaina naisten korkeushypyn karsinnat jatkuvat Ella Junnilan, Heta Tuurin ja Sini Lällän kanssa. 110 metrin aitajuoksun alkuerissä päästään seuraamaan Elmo Lakan suoriutumista. Muun muassa Suomi – Ruotsi -maaotteluissa vuodesta toiseen menestynyt Lakka on pitänyt hallussaan 110 metrin aitajuoksun suomenennätystä vuodesta 2021. Päivän lopussa kilpaillaan sekä naisten että miesten 1 500 metrin juoksussa. Naisia Suomen joukkueessa edustaa Nathalie Blomqvist. Vasta 21-vuotias Blomqvist on voittanut jo useita kultamitaleita, kuten esimerkiksi Maastojuoksun SM-kilpailuissa vuosina 2021 ja 2022.

17.7. – Sunnuntain kilpailut aloitetaan miesten maratonilla (klo 16.15 Suomen aikaa) ja naisten seitsenottelulla (klo 20.35 Suomen aikaa). Naisten moukarinheitossa päästään seuraamaan Silja Kososta ja Krista Tervoa. Kosonen on nuorten maailman- ja Euroopan-mestari 2021 sekä nuorten maailmanennätyksen ja naisten suomenennätyksen haltija. Vuodesta 2017 aikuisten maaotteluissa kilpaillut Tervo voitti Suomi-Ruotsi -maaottelun moukarikilpailun vuonna 2018. Päivän päätteksi nähdään Elmo Lakan suoriutuminen 110 metrin aitajuoksun finaalissa ja naisten 100 metrin juoksu.

18.7. – Alisa Vainion juoksusuoritusta pääsee seuraamaan heti maanantain kisapäivän aluksi. Vuoden nuori urheilija 2015 ja monitaituri Vainio on menestynyt myös naisten jääpallossa vuosina 2012 ja 2014. Kello 3.05 (Suomen aikaa) seuraa miesten 200 metrin alkuerät ja kello 4.00 (Suomen aikaa) saman lajin naisten kilpailut. Kolmiloikan saralla päästään jännittämään Kristiina Mäkelää ja Senni Salmista. Päivän päätteeksi kisataan vielä miesten 300 metrin estejuoksussa ja naisten 1 500 metrin matkalla.

19.7. – Tiistain kilpailupäivä aloitetaan naisten 400 metrin aitajuoksun alkuerillä ja suomalaisista mukana ovat Viivi Lehikoinen sekä Kristiina Halonen. Lehikoinen on voittanut kultaa vuoden 2019 Yleisurheilun sisäratojen suomenmestaruuskilpailuissa 300 metrin aitajuoksussa uudella suomenennätysajalla 40,99. Kello 5.30 päästään seuraamaan miesten 1 500 metrin juoksukilpailua.

20.7. – Keskiviikkona televisio kannattaa avata klo 1.20 (Suomen aikaa) keihäänheiton naisten karsinnan vuoksi. Sanne Erkkola edustaa Suomen joukkuetta ainoana naisena. Kaksinkertainen suomenmestari Erkkola on heittänyt viimeisen ennätyksensä 60,18 metriä kesäkuussa 2022. Salla Sipposen kiekonheittoa päästään seuraamaan klo 4.30 (Suomen aikaa). Kalevan kisojen viisinkertainen suomenmestari Sipponen heitti viimeisimmän ennätyksensä kesäkuussa 2022 Kööpenhaminassa. Keskiviikon kisapäivän päättää naisten 300 metrin estejuoksu.

21.7. – Heti torstain kisapäivän aluksi päästään seuraamaan ennakkosuosikki Oliver Helanderin keihäänheittosuoritusta miesten karsintakilpailussa. Karsinnat jatkuvat myöhemmin samana päivänä klo 4.35 (Suomen aikaa). Päivän päättää sekä naisten että miesten 200 metrin juoksu.

22.7. – Perjantaina suomalaisia pääsee kannustamaan naisten 35 kilometrin kävelyssä, kun Tiia Kuikka ja Elisa Neuvonen kisaavat. Kalevan kisoissa vuosina 2016-2018 10 kilometrin kävelyssä kultaa voittanut Neuvosen valmentajana on toiminut vuodesta 2012 Marko Kivimäki. Seiväshypyn karsinnassa klo 3.05 (Suomen aikaa) Suomen joukkuetta edustaa Mikko Paavola. Paavola on voittanut viimeisenä kahtena vuotena kultaa Kalevan kisoissa. Päivän päätteeksi pääsee seuraamaan vielä naisten 400 metrin aitajuoksua, kun Viivi Lehikoinen ja Kristiina Halonen edustavat Suomea.

23.7. – Toiseksi viimeinen kisapäivä aloitetaan miesten kymmenottelulla ja 100 metrin juoksulla. Suomalaisia ei näissä lajeissa valitettavasti nähdä. Naisten 500 metrin matkalla Suomea edustaa Camilla Richardsson. Richardssonin valmentaja on kilpauransa päättänyt, estejuoksija ja Euroopan mestari vuodelta 2006, Jukka Keskisalo. Päivän päätteeksi voi seurata sekä naisten että miesten 4 x 100 metrin viestijuoksua.

24.7. – Maailmanmestaruuskilpailut huipentuvat sunnuntaina 24.7. Viimeisen päivän aloittaa miesten 35 kilometrin kävely. Kilpailussa nähdään jopa kaksi suomalaista: Aleksi Ojala ja Veli-Matti”Aku” Partanen. Klo 4.35 (Suomen aikaa) naisten 800 metrin juoksumatkalla päästään seuraamaan Eveliina Määttästä. Koko mestaruuskilpailujen viimeisenä lajina nähdään sekä naisten että miesten 4 x400 metrin viestijuoksukilpailu.

Yleisurheilun MM 2022 Ennakkosuosikit

2022 vuoden MM-kilpailujen ehdottomana ennakkosuosikkina pidetään suomalaisurheilijoista keihäänheittäjä Oliver Helanderia. Helanderin valmentaja on Suomen viimeisimmän keihäänheiton MM-mitalin Moskovassa 2013 saavuttanut Tero Pitkämäki. Oliver Helander on maailmantilastoissa sijalla neljä.

Suomalaisedustus Eugenessa

Tänä vuonna Suomesta yleisurheilun MM-kilpailuihin lähtee yhteensä 32 urheilijaa. Edellisissä yleisurheilun MM-kilpailuissa Qatarin Dohassa Suomea edusti peräti kymmenen urheilijaa vähemmän. Jo tiistaista 5.7. alkaen Suomen joukkueen jäseniä on matkustanut Oregonin Creswelliin valmistautumaan. Varsinaiselle kisapaikalle Eugeneen siirrytään jo muutamia päiviä ennen omaa suoritusta.

Osa kilpailupaikan saaneista urheilijoista ei ole kuitenkaan osallistumassa tämän vuoden MM-kilpailuihin. Heidän joukossaan ovat muun muassa juoksija Sara Kuivisto, aitajuoksija Nooralotta Neziri sekä moniottelija Maria Huntington.

Suomen kilpailujoukkue Yleisurheilun MM-kisoissa 2022:

Miehet:

• Elmo Lakka (110 m aitajuoksu)
• Topi Raitanen (3 000 m estejuoksu)
• Mikko Paavola (Seiväshyppy)
• Kristian Pulli (Pituushyppy)
• Aaron Kangas (Moukarinheitto)
• Tuomas Seppänen (Moukarinheitto)
• Lassi Etelätalo (Keihäänheitto)
• Tuomas Helander (Keihäänheitto)
• Toni Keränen (Keihäänheitto)
• Kuusela Toni, varalla (Keihäänheitto)
• Aleksi Ojala (20 km kävely, 35 km kävely)
• Aku Partanen (35 km kävely)

Naiset:

• Eveliina Määttänen (800 m juoksu)
• Nathalie Blomqvist (1 500 m juoksu)
• Camilla Richardsson (5 000 m juoksu)
• Reetta Hurske (100 m aitajuoksu)
• Kristiina Halonen (400 m aitajuoksu)
• Viivi Lehikoinen (400 m aitajuoksu)
• Elina Lampela (Seiväshyppy)
• Wilma Murto (Seiväshyppy)
• Ella Junnila (Korkeushyppy)
• Sini Lällä (Korkeushyppy)
• Heta Tuuri (Korkeushyppy)
• Kristiina Mäkelä (Kolmiloikka)
• Senni Salminen (Kolmiloikka)
• Salla Sipponen (Kiekonheitto)
• Silja Kosonen (Moukarinheitto)
• Krista Tervo (Moukarinheitto)
• Sanne Erkkola (Keihäänheitto)
• Alisa Vainio (Maraton)
• Enni Nurmi (20 km kävely)
• Tiia Kuikka (35 km kävely)
• Elisa Neuvonen (35 km kävely)

Suomalaiset Yleisurheilun MM-kilpailuissa

Suomi on kerännyt vuosien aikana yleisurheilun MM-kilpailuista yhteensä seitsemän kultaa, kahdeksan hopeaa ja seitsemän pronssia eli 22 mitalia. Jo heti vuoden 1983 ensimmäisissä kilpailuissa suomalaiset menestyivät hyvin. Keihäänheittäjä Tiina Lillak nousi maailmanmestariksi viimeisellä heitollaan (70,82 m) ja aloitti samalla suomalaisten upean keihäsmenestyksen MM-kilpailuissa. Kaiken kaikkiaan kahdeksan mitalia Suomen 22 mitalista on tullut keihäänheitosta.

Rooman vuoden 1987 kilpailuissa Suomi sai vain yhden mitalin. Seppo Räty voitti keihäänheiton kultamitalin, vaikka kaatui ensimmäisellä heitollaan. Kolmannen keihäänheiton kultamitalin Suomi nappasi Tokion mestaruuskisoissa vuonna 1991. Kimmo Kinnunen onnistui jo heti ensimmäisellä kierroksella heittämään keihään 90,82 metrin pituuteen ja Seppo Rädyn viimeinen heitto ylsi hopeamitalille, joten Suomi sai lopulta jopa kaksoisvoiton.

Vuoden 1993 kilpailuissa Stuttgartissa, Saksassa kävelijä Sari Essayah ylsi kultamitaliin. Kimmo Kinnunen pääsi tänä vuonna keihäänheiton hopeasijalle. Göteborgin kilpailuissa vuonna 1995 suomalaiset keräsivät yhden kutakin mitalia. 50 kilometrin kävelyn kultamitalin ansaitsi Valentin Kononen, kuulantyönnön hopeapallille nousi Mika Halvari ja nuori Mikaela Ingberg ylsi keihäänheitossa oman uransa ensimmäiseen arvokisamitaliin, pronssiin. 1999 Sevillassa järjestetyt kilpailut tuottivat Suomelle vain yhden mitalin, kun Aki Parviainen voitti keihäänheiton maailmanmestaruuden 89,52 metrin heitollaan. Näin ollen Parviaisesta tuli jo neljäs sinivalkoinen maailmanmestari Tiina Lillakin, Seppo Rädyn ja Kimmo Kinnusen kanssa.

Ensimmäistä kertaa Kanadan Edmontonissa vuonna 2001 järjestetyissä kilpailuissa suomalaisten tuttujen urheilijoiden menestys jatkui. Aki Parviainen ylsi jälleen keihäänheiton palkintopalleille heittämällä hopeaa ja kuulantyönnön saralla Arsi Harju onnistui saamaan pronssimitalin. Uutena lupauksena Heli Koivula ylsi jo kolmiloikan viidennelle sijalle.

Suomalaiset yhä harvemmin mitalisijoilla

Yhdeksänsissä MM-kilpailuissa Pariisissa vuonna 2003 Suomi jäi täysin mitalitta. Lähimmäs mitalisijoitusta ylsivät tällä kertaa keihäänheittäjät Mikaela Ingberg neljännellä sijallaan ja Aki Parviainen viidennellä sijallaan. Estejuoksija Jukka Keskisalo yllätti 3 000 metrin estejuoksussa ja sijoittui lopulta yhdeksänneksi parantamalla henkilökohtaista ennätystään jopa kahdesti. Keskisalo on myös tämän vuoden kisoihin osallistuvan Camilla Richardssonin valmentaja.

Seuraavan kerran suomalaista menestystä niitti pituushyppääjä Tommi Evilä vuoden 2005 kotikisoissa Helsingissä. Evilä ylsi pronssimitalille ja avasi jälleen suomalaisten arvomitalisaldon sitten vuoden 2002 jälkeen. Vuoden 2007 maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin toistamiseen Japanissa, mutta tällä kertaa Osakan kaupungissa. Muuten suomalaiset eivät näissä kisoissa menestyneet, mutta vuosi oli omistettu keihäänheittäjä Tero Pitkämäelle. Pitkämäki vei keihäänheiton maailmanmestaruuden ylivoimaisesti viimeisenä kisapäivänä. Voittoon olisi riittänyt jo Pitkämäen toisen kierroksen 89,16 metrin heitto, mutta viimeisellä kierroksella hän onnistui vielä parantamaan tulostaan 90,33 metriin.

Berliinissä vuonna 2009 järjestetyissä kilpailuissa Suomi jäi jälleen täysin mitalitta. Pistesijoillekin ylsi vain kolme urheilijaa. Moskovan mestaruuskisoissa vuonna 2013 Suomen ainut mitalisijoitus oli Tero Pitkämäen hopeamitali keihäänheitossa. Seuraavan mitalisijoituksensa Pitkämäki nappasi Pekingin mestaruuskisoissa 2015 heittämällä pronssia. Muita sijoituksia ei suomalaisille näissä kilpailuissa tullut.

Vihdoin vuonna 2017 kisaisännöintivuoroon pääsi Britannia ja kilpailut järjestettiin Lontoossa. Tero Pitkämäki ylsi jälleen ainoana suomalaisena mitalisijoille heittämällä pronssimitalin arvoisen heiton. Edelliset yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Qatarin pääkaupungissa Dohassa vuonna 2019. Suomi jäi näissä kilpailuissa valitettavasti ilman mitalimenestystä. Etelänaapurimme Viro onnistui kuitenkin nappaamaan kaksikin hopeamitalia sekä miesten keihäänheitossa (Magnus Kirt) että kymmenottelussa (Maicel Uibo).

Yleisurheilun MM-kisojen 2022 TV-lähetykset

Maailmanmestaruuskilpailut televisioidaan sekä Yle TV2:n että Yle Areenan kautta. Ohjelmassa ilmoitetut aikataulut ovat aina Suomen aikaa. Yle Areena näyttää lisäksi lajikohtaisesti, ilman keskeytystä, muun muassa suomalaisittain kiinnostavien lajien karsintoja ja loppukilpailuja. Kilpailun selostajina toimii muun muassa Kimmo Porttila sekä Simo Leinonen. Yllätyksellisesti Yle ilmoitti kesäkuussa 2022 jättävänsä kisojen radioinnin kokonaan tekemättä. Ratkaisu tulee todennäköisesti vaikuttamaan muun muassa kilpailujen iäkkäämpien seuraajien mahdollisuuksiin seurata kilpailuja.