Hiihdon MM-kisat 2023 Planica -kisaopas

Helmikuun 2023 lopussa pärähtävät taas käyntiin jännittävät hiihdon MM-kisat, tällä kertaa Slovenian Planicassa. MM-kisat tunnetaan virallisesti Pohjoismaisten hiihtolajien maailmanmestaruuskilpailuina. Planica sijaitsee Julisten Alppien laaksossa Slovenian luoteisosassa. Hiihdon MM-kisojen kisapaikka, talviurheilukeskus, on tuttu suurelle yleisölle etenkin mäkihyppykilpailujen tapahtumapaikkana.

Ensimmäisen kerran mäkihyppykisat järjestettiin Planicassa jo 1930-luvulla, ja sen jälkeen Planicaa on käytetty kisapaikkana useamman kerran eri vuosikymmenten aikana. Planicassa sijaitsee muun muassa yksi maailman viidestä lentomäestä ja siellä onkin järjestetty lentomäen maailmanmestaruuskisat monta kertaa. Hiihtokisat järjestetään kahden vuoden välein.

Hiihdon MM-kisoilla on pitkä historia

Maailmanmestaruudesta on kilpailtu jo vuodesta 1924 lähtien, mutta tuohon aikaan MM-kisat sijoittuivat pelkästään olympialaisten yhteyteen. Ensimmäisen kerran talviolympialaisista erilliset MM-hiihdot olivat vuonna 1925. Vuosina ennen toista maailmansotaa hiihtokilpailut järjestettiin joka vuosi, vuoteen 1939 asti. Sotien jälkeen kilpailut järjestettiin parillisina vuosina 1948–1984, vuorotellen olympialaisten ja MM-kisojen välillä.

Siirryttäessä nykyiseen järjestelmään, järjestäen MM-kisoja parittomina vuosina 1985 lähtien, ovat kilpailut kulkeneet neljän vuoden arvokisasyklissä. Kisoja on järjestetty kaiken kaikkiaan jo 19 kertaa.

Kisapaikkoja ovat olleet:

• 1985 Itävalta, Seefeld
• 1987 Saksa, Oberstdorf
• 1989 Suomi, Lahti
• 1991 Italia, Val di Fiemme
• 1993 Ruotsi, Falun
• 1995 Kanada, Thunder Bay
• 1997 Norja, Trondheim
• 1999 Itävalta, Ramsau
• 2001 Suomi, Lahti
• 2003 Italia, Val di Fiemme
• 2005 Saksa, Oberstdorf
• 2007 Japani, Sapporo
• 2009 Tšekki, Liberec
• 2011 Norja, Oslo
• 2013 Italia, Val di Fiemme
• 2015 Ruotsi, Falun
• 2017 Suomi, Lahti
• 2019 Itävalta, Seefeld
• 2021 Saksa, Oberstdorf

Tapahtuma-alueen kehityttyä vuosien saatossa, päätti FIS (Kansainvälinen hiihtoliitto, International Ski Federation) kolmen epäonnistuneen hakukerran jälkeen tarjota vihdoin mahdollisuuden Planicalle järjestää mäkihyppykisojen ohella hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuonna 2023.

Vuoden 2023 kisoilla tulee olemaan 20-vuotisjuhlavuosi, vaikkei niitä erikseen juhlallisuuksilla mainostetakaan. Vuonna 2025 kisat tullaan pitämään jälleen Norjan Trondheimissa.

Menestyneimmät suomalaiset MM-hiihtäjät kautta aikojen

Vaikka MM-kisat ovat yksi merkittävimmistä tapahtumista, ei voida ohittaa sitä, että Suomi on saavuttanut olympiavuosien aikana huikean määrän mitaleja: 22 kultaa, 27 hopeaa ja 37 pronssia. Jotta saavutettaisiin täysi 100 mitalia, meiltä ei puutu enää kuin 14 olympiamitalia saavuttaaksemme tuon etapin.

Olympiakullasta ovat taistelleet monet suuret ja tunnetut nimet, jotka taistelevat samalla MM-mitaleista. Kautta aikojen menestyneimmät MM-hiihtäjät ovat tulleet pääasiassa Norjasta, mutta onneksi suomalaisillakin hiihtäjillä on MM-mitaleja taskuissaan.

Miehet ja naiset ovat menestyneet tasaiseen tahtiin

Eniten henkilökohtaisia MM-mitaleja on suomalaishiihtäjien joukosta ansainnut Veikko Hakulinen. Hakulisen uran aikana niitä kertyi yhteensä kymmenen kappaletta. Veikko Hakulisen lisäksi neljään henkilökohtaiseen maailmanmestaruuteen ovat yltäneet miehistä Mika Myllylä ja Eero Mäntyranta.

Suomalaisnaisista eniten henkilökohtaisia MM-mitaleja kahmi uransa aikana Hilkka Riihivuori, peräti seitsemän kappaletta. Helena Takalo, Marjo Matikainen ja Virpi Kuitunen ovat yltäneet kahteen MM-kultaan urallaan. Näiden joukosta on nostettava arvostuksen kohteeksi erityisesti Virpi Kuitunen, joka on maastohiihdon MM-kisoissa kerännyt itselleen kahdeksan mitalia. Kuusi mitaleista on kultaisia.

Suomen historian parhaimmat MM-kisat vuonna 1989

Suomi on saanut isännöidä hiihdon MM-kisoja jo peräti seitsemän kertaa Lahdessa. Kisat ovat olleet vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017. On historiallisen merkittävää huomioida, että vuoden 1989 kotikisat olivat suorastaan jättimenestys. Suomi sai tuolloin kultamitaleita peräti kuusi kappaletta ja yleensäkin mitaleita yhteensä 15 kappaletta.

Naisten sarjassa vuonna 1989 Suomi nappasi sekä 10 km että 15 km perinteisen tyylin matkoilla kolmoisvoitot. Kultaa Suomelle MM-kisoista voittivat Marja-Liisa Kirvesniemi, Marjo Matikainen, Harri Kirvesniemi, Jari Puikkonen, naisten viestijoukkue (P. Määttä, M. Kirvesniemi, J. Savolainen ja M. Matikainen) ja mäkijoukkue (A-P Nikkola, J. Puikkonen, M. Nykänen ja R. Laakkonen).

Tällaista urheilumenestystä emme ole valitettavasti saaneet vielä kokea uudelleen, mutta mitalitoivoja syntyy koko ajan lisää ja kyllä se vuosi vielä uudelleen tulee jossakin vaiheessa, vaikka suomalaisella sisulla.

Maastohiihdon MM-kisojen suomalaismitalit vuosina 1989–2021

1989 Lahti

• Harri Kirvesniemi kultaa 15 km (p)
• Karvonen, Kirvesniemi, Ristanen, Räsänen hopeaa miesten viesti
• Marja-Liisa Kirvesniemi kultaa 10 km (p), ja hopeaa 15 km (p)
• Marjo Matikainen 15 km (p), hopeaa 10 km (v), pronssia 10 km (p) ja pronssia 30 km (v)
• Pirkko Määttä hopeaa 10 km (p), ja pronssia 15 km (p)
• Määttä, Kirvesniemi, Savolainen, Matikainen kultaa naisten viesti

1991 Val di Fiemme

• Marja-Liisa Kirvesniemi hopeaa 5 km (p)
• Kuusisto, Kirvesniemi, Isometsä, Räsänen pronssia miesten viesti

1993 Falun

• Marja-Liisa Kirvesniemi hopeaa 15 km (p)
• Marjut Rolig pronssia 15 km (p)

1995 Thunder Bay

• Mika Myllylä pronssia 10 km (p)
• Jari Isometsä pronssia 15 km (v) takaa-ajo
• Hietamäki, Kirvesniemi, Räsänen, Isometsä hopeaa miesten viesti

1997 Trondheim

• Mika Myllylä kultaa 50 km (p), hopeaa 15 km (v) takaa-ajo ja pronssia 10 km (p)
• Kirvesniemi, Myllylä, Räsänen, Isometsä hopeaa miesten viesti
• Sirviö, Pyykkönen, Pulkkinen, Salonen pronssia naisten viesti

1999 Ramsau

• Mika Myllylä kultaa 10 km (p), kultaa 30 km (v), kultaa 50 km (p) ja hopeaa 15 km (v) takaa-ajo

2001 Lahti

• Virpi Kuitunen kultaa 10 km skiathlon
• Pirjo Muranen kultaa sprintti (v)
• Kati Sundqvist hopeaa sprintti (v)
• Kaisa Varis pronssia 15 km (p)

2005 Oberstdorf

• Virpi Kuitunen hopeaa 30 km (p) yhteislähtö
• Riitta-Liisa Roponen, Pirjo Muranen hopeaa parisprintti (v)

2007 Sapporo

• Virpi Kuitunen kultaa 30 km (p) yhteislähtö ja pronssia sprintti (p)
• Kuitunen, Saarinen, Roponen, Muranen kultaa naisten viesti
• Riitta-Liisa Roponen, Virpi Kuitunen kulta parisprintti (v)

2009 Liberec

• Aino-Kaisa Saarinen kultaa 10 km (p) ja pronssia 15 km skiathon
• Muranen, Kuitunen, Roponen, Saarinen kultaa naisten viesti
• Matti Heikkinen pronssia 15 km (p)
• Virpi Kuitunen, Aino-Kaisa Saarinen kultaa parisprintti (p)
• Heikkinen, Jauhojärvi, Kattilakoski, Nousiainen pronssia miesten viesti
• Sami Jauhojärvi, Ville Nousiainen pronssia parisprintti (p)
• Pirjo Muranen pronssia sprintti (v)

2011 Oslo

• Aino-Kaisa Saarinen, Krista Pärmäkoski hopeaa parisprintti (p)
• Matti Heikkinen kultaa 15 km (p)
• Aino-Kaisa Saarinen pronssia 10 km (p)
• Muranen, Saarinen, Roponen, Pärmäkoski pronssia naisten viesti

2013 Val di Fiemme

• Riikka Sarasoja-Lilja, Krista Pärmäkoski pronssia parisprintti (v)

2015 Falun

• Saarinen, Niskanen, Roponen, Pärmäkoski pronssia naisten viesti

2017 Lahti

• Iivo Niskanen kultaa 15 km (p)
• Krista Pärmäkoski hopeaa 15 km skiathlon
• Matti Heikkinen pronssia 50 km (v)
• Iivo Niskanen, Sami Jauhojärvi pronssia parisprintti (p)
• Saarinen, Niskanen, Mononen, Pärmäkoski pronssia naisten viesti

2019 Seefeld

• Iivo Niskanen pronssia 15 km (p)

2021 Oberstdorf

• Ristomatti Hakola, Joni Mäki hopeaa miesten parisprintti
• Jasmi Joensuu, Johanna Matintalo, Riitta-Liisa Roponen, Krista Pärmäkoski pronssia naisten viesti

Ensi talvi näyttää, millainen listaus saadaan vuodelle 2023 mitaleista.

Miksi Planica vuonna 2023?

Planica on hakenut kisaisännyyttä jo useamman kerran, mutta vihdoin FIS antoi periksi ja Slovenian Planica sai historiansa ensimmäisen kerran hiihdon MM-kisojen järjestämisvastuun vuodelle 2023. Slovenian Planica voitti täpärästi Norjan Trondheimin, joka tulee isännöimään kisoja taas vuonna 2025.

Mäkihypyn lentomäen maailmanmestaruuskisoja useamman kerran isännöinyt Planica haki kisaisännyyttä vuosina 2017, 2019 ja 2021. Noina vuosina voiton kisaisännyydestä veivät kuitenkin Suomen Lahti, Itävallan Seefeld sekä Saksan Oberstdorf.

FIS antoi mahdollisuuden urheilijoille toteuttaa potentiaaliaan Planican MM-kisoissa, koska slovenialaisten intohimo talviurheilua kohtaan luo unohtumattoman tunnelman sekä kisaajille, että yleisölle. Hiihdon MM-kisat kestävät kokonaisuudessaan kaksitoista päivää. Kaikki kisatapahtumat järjestetään vuonna 2015 päivänvalon nähneessä Planica Nordic Centerissä, jossa sijaitsee muun muassa kahdeksan mäkihyppymäkeä.

Kisojen ohjelma ja aikataulu

FIS kaavaili alun perin, että maastohiihdon pitkät matkat hiihdettäisiin Italiassa, mutta päätyivät kuitenkin lopulta järjestämään kaikki hiihdot Planicassa. Kansainvälinen hiihtoliitto FIS julkaisi jo lopullisen ohjelman MM-kisojen osalta, eikä näin ollen hiihtokisoja siirretä enää muualle miltään osin.

Hiihdon MM-kisat järjestetään 22.02.‒05.03.2023, aloittaen hiihdon karsintakilpailuilla. Hiihtokisat tulevat päättymään maaliskuun 5. päivä miesten 50 km yhteislähtökilpailuun. Planicassa kisataan kahden viikon aikana kaikkiaan 24 lajissa. Luvassa on siis rutkasti viihdettä ja jännitystä niin maastohiihdon, mäkihypyn kuin yhdistetynkin osalta.

Ohjelma

Tiistai 21.02.2023

• avajaiset

Keskiviikko 22.02.2023

• 13:00, 5 km (v) esikarsinta, naiset
• 14:30, 10 km (v) esikarsinta, miehet

Torstai 23.02.2023

• 13:00, sprintti (p) karsinta, miehet/klo 13:00, sprintti (p) karsinta, naiset
• 15:30, sprintti (p) finaali, miehet/klo 15:30, sprintti (p) finaali, naiset

Perjantai 24.02.2023

• 16:30, skiathlon 15 km+15 km (p+v), miehet

Lauantai 25.02.2023

• 15:00, skiathlon 7,5 km+7,5 km (p+v), naiset

Sunnuntai 26.02.2023

• 12:30, parisprintti (v) semifinaali, miehet/klo 12:30, parisprintti (v) semifinaali, naiset
• 14:30, parisprintti (v) finaali, miehet/klo 14:30, parisprintti (v) finaali, naiset

Tiistai 28.02.2023

• 13:30, 10 km (v), naiset

Keskiviikko 01.03.2023

• 13:30, 15 km (v), miehet

Torstai 02.03.2023

• 13:30, viesti 4×5 km, naiset

Perjantai 03.03.2023

• 13:30, viesti 4×10 km, miehet

Lauantai 04.03.2023

• 13:00, 30 km (p) yhteislähtö, naiset

Sunnuntai 05.03.2023

• 13:00, 50 km (p) yhteislähtö, miehet

Hiihdon maailmancupin tv-lähetysten ja suoratoistojen lähetysoikeuksia hallinnoi Viaplay Group. MM-kisoja voi poikkeuksellisesti kuitenkin tiiviisti seurata Ylen kanavilla ja Yle Areenasta, koska Yle on hankkinut oikeudet lähetyksiin Viaplaylta.

Tarkemmat aikataulut julkaistaan lähempänä kisojen ajankohtaa. Ylen kanavilla esitetään ensi kaudesta lähtien paljon jännitettävää viihdettä, kuten hiihdon maailmancupin kisat, SM-hiihdot sekä Suomen cupin hiihdot.

Suomen mitalitoivot ovat tuttuja nimiä

Suomalaisten suurimpia MM-hiihtojen mitalitoivoja ovat kaikkien tuntemat nimet. Yllättäjiä ei joukossa taida ollakaan. Miesten sarjassa maastohiihdon puolella Iivo Niskasen toivotaan tuovan mitaleita kotiin ja yhdistetyn puolella maailmancupissa menestyneen Ilkka Herolan toivotaan nousevan mitalijahdissa korkealle. Naisten sarjassa kovat odotukset asetetaan muun muassa Krista Pärmäkoskelle. Vuoden 2022 aikana menestystä ovat laduilla niittäneet Niskasen sisarukset Iivo ja Kerttu, Krista Pärmäkoski sekä Joni Mäki.

Pekingin 2022 talviolympialaisissa nämä edellä mainitut suuret nimet ja mitalitoivot olivat todella hyvässä vireessä. Niskasen sisarukset voittivat yhteensä neljä mitalia: Iivo Niskanen voitti 15 km olympiakultaa ja yhdistelmäkilpailun pronssia ja Kerttu Niskanen 10 kilometrin olympiahopeaa ja 30 kilometrin olympiapronssia. Miesten parisprintissä Iivo Niskanen ja Joni Mäki voittivat olympiahopeaa ja Krista Pärmäkoski nappasi 10 kilometrin perinteisellä pätkällä pronssia.

Suomen suurimmista mitalitoivoista lyhyesti

Suurimmat menestystoiveet ovat jälleen tulevalla maastohiihtokaudella Niskasen sisarusten varassa, valitettavasti. Suurena haaveena kuitenkin on, että lähitulevaisuudessa muitakin nimiä nousisi tähtikartalle. Suomelta on kuitenkin pitkästä aikaa osallistujia myös sprinttimatkoille. Johanna Matintalo ja Olli Ahonen ovat vaikuttaneet kisakokemustensa perusteella hyvin varteenotettavilta mitalitoiveilta.

Iivo Niskanen on vahva perinteisen matkan hiihtäjä, joka edustaa Puijon Hiihtoseuraa. Niskanen on syntynyt 12. tammikuuta vuonna 1992 ja hän on sekä maailmanmestari että kolminkertainen olympiavoittaja. Iivon sisar Kerttu Niskanen on nelinkertainen olympiamitalisti ja kaksinkertainen MM-pronssimitalisti. Kerttu on syntynyt 13. kesäkuuta vuonna 1988 ja edustaa Vieremän Koittoa.

Krista Pärmäkoski edustaa Ikaalisten Urheilijoita. Hän on syntynyt 12. joulukuuta vuonna 1990 ja hän on edustanut Suomea useasti maailmanmestaruuskilpailuissa ja olympialaisissa. Pyhäjärven Pohti SkiTeamia edustaa olympia- ja MM-mitalisti Joni Mäki. Joni Mäki on syntynyt 24. tammikuuta vuonna 1995 ja hän voittanut muun muassa pronssia nuorten MM-kilpailuissa Italian Val di Fiemmessä vapaan hiihtotavan sprintissä.

Onko suomalaishiihtäjissä ainesta sprinttikisojen voittajiksi Planicassa?

Suomalaiset ovat olleet hiihdon sprinttikisoissa alakynnessä muihin maihin verrattuna jo vuosikausien ajan. Esimerkiksi miesten puolella ei yksikään hiihtäjä ole saavuttanut arvokisamitalia. Naistenkin edellisestä sprinttikisan voitosta on yli 13 vuotta aikaa. Nuorten hiihtäjien osalta voidaan todeta, että toivonkipinää on.

Naissprinttereiden joukosta etenkin Jasmi Joensuu on parina kautena menestynyt suhteellisen hyvin. Suurimmat mitalitoiveet kohdistuvat Johanna Matintaloon, joka nappasi viime kaudella Tour de Skillä palkintosijan. MM-sprintissä menestystoiveita voi asettaa myös Katri Lylynperälle, joka oli edellisissä MM-kisoissa paras kaikista meidän suomalaissprinttereistämme.

Miessprinttereiden puolella suomalaisten suurin toivo on menestystä kisaladuilla kartuttanut Joni Mäki. Mäki saavutti palkintosijan kauden päätössprintissä Falunissa. Imatran Urheilijoiden veljekset Olli ja Ville Ahonen ovat osoittaneet olevansa ylivoimaisia sekä kotimaisissa kisoissa että kansainvälisilläkin laduilla. Muun muassa Ville Ahonen oli paras suomalaissprintteri kansainvälisessä seurassa Oloksella. Suomen joukkueen jokerina voidaan pitää perinteisen sprintin nuorten maailmanmestaria Niilo Moilasta.

Näemmekö uudella hiihtokaudella positiivisia yllättäjiä?

Sprinttien osalta yllättäjiä ja uusia mitalitoivoja on syntynyt rutkasti, mutta niin on myös muiden hiihto-osuuksien osalta. Yksi mielenkiintoisimmista seurattavista naisten puolelta tulee olemaan alle 23-vuotiaiden MM-kisoissa hopeaa 10 km vapaalla vuonna 2019 vuottanut Eveliina Piippo. Häntä povataan jopa viestijoukkueen pelastajaksi. Oloksella hän hiihti uransa yhden parhaimmista hiihdoista, joten jos onni suosii, hän saattaa yltää jopa mitalisijoille tai vähintään kymmenen parhaan joukkoon.

Miesten puolella seurattavien joukkoon kuuluvat ehdottomasti nuorten arvokisoissa menestyneet alle 23-vuotiaiden maailmanmestari Arsi Ruuskanen, alle 20-vuotiaiden 10 km perinteisellä matkalla hopeaa voittanut Niko Anttola sekä viime kaudella ennen loukkaantumistaan hienosti hiihtänyt Markus Vuorela. Uusi hiihtokausi pitää sisällään usean nuoren ja kovan hiihtäjän, jotka voivat päästä haastamaan ja yllättämään kaikki omilla osuuksillaan. Toivottavasti monta näistä nähdään myös MM-taistoissa.

Maastohiihdon maailmancup 2022–2023

Kaikki lumilajit liikuttavat ja kiinnostavat suomalaisia. Huippu-urheilu takaa unohtumattomia elämyksiä niin kotikatsomoissa kuin kisapaikoilla paikan päällä. Nyt aloitettava maastohiihdon maailmancup 2022–2023 on järjestyksessään historian 42. virallinen kausi. Maailmacup alkoi juuri 25.11.22 Rukalla ja kausi huipentuu Lahdessa pidettäviin kisoihin päättyy 26.03.2023.

Hiihtokauden osakilpailut tullaan järjestämään seuraavasti:

• Suomi, Ruka 25.–27.11.2022
• Norja, Lillehammer 02.–04.12.2022
• Norjan Beitostølen 09.–11.12.2022
• Sveitsi, Davos 17.–18.12.2022
• Sveitsin Val Müstair (Tour de Ski) 31.12.2022–01.01.2023
• Saksa, Oberstdorf (Tour de Ski) 03.-04.01.2023
• Italian Val di Fiemme (Tour de Ski) 06.-08.01.2023
• Italia, Milano 21.-22.01.2023
• Ranska, Les Rousses 27.-29.01.2023
• Italia, Toblach 03.-05.02.2023
• Norjan Holmenkollen 11.-12.03.2023
• Norja, Drammen 14.03.2023
• Ruotsi, Falun 17.–19.03.2023
• Viro, Tallinna 21.03.2023
• Suomi, Salpausselän kisat 23.–26.03.2023

Nyt aloitettu maailmancup-kausi on historiallinen, koska sekä miehet että naiset tulevat kilpailemaan samanpituisilla matkoilla. Kauteen sisältyy myös Tour de Ski, joka hiihdetään vuodenvaihteessa Sveitsissä Val Müstairissa, Saksassa Obersdorfissa ja Italian Val di Fiemmessä. Uudet kisapaikat tälle kaudelle ovat Ranskan Les Rousses, Italian Milano ja Viron Tallinna.