Formula 1 -kausi 2023

Vuoden 2023 formulakausi starttasi maaliskuun alussa Bahrainissa, jossa ajettiin kauden ensimmäinen F1-kisa. Voittoon kaasutti tällöin edellisten kahden kauden kuningas Max Verstappen, joka on jatkanut hyvää menoaan myös kauden muissa kilpailuissa. Kausi pitää sisällään kaikkiaan 23 osakilpailua, joten jännitettävää riittää vielä kosolti. Viimeinen kilpailu ajetaan marraskuun lopussa Abu Dhabissa.

Tässä oppaassa käymme läpi kaikki tärkeimmät asiat tämän vuoden F1-kaudesta ja fiilistelemme vielä hieman viime kautta. Siltä varalta, että olet aivan uusi formuloiden parissa, käymme läpi myös kilpailuiden kulun sekä lyhyesti myös suomalaisten historiaa formuloiden parissa. Tietysti löydät artikkelista myös kisakalenterin, josta voit napata kisapäivämäärät talteen.

Formula 1-kilpailuiden keskeisimmät säännöt

Kaikki Formula 1 -osakilpailut koostuvat kisaviikonlopusta, joka pitää sisällään paljon enemmän kuin itse GP:n. Viikonloppuun kuuluu yleensä kolme vapaata harjoitusta, aika-ajo sekä varsinainen osakilpailu, joka ajetaan aina sunnuntaina.

Sprinttiviikonloput osana sarjaa

Nykyään Formula 1 -osakilpailuissa on myös niin sanottuja sprinttiviikonloppuja. Sprinttiviikonloput ovat varsin uusi ilmiö, sillä niitä järjestettiin ensimmäisen kerran kaudella 2021. Ne kehitettiin lisäämään fanien mielenkiintoa sekä tuomaan lisää sisältöä ja jännitystä viikonloppuihin. Tämä on onnistunut ilmeisen hyvin, sillä sprinttiviikonloppujen määrä on ollut kasvussa.

Sprinttiviikonloppu eroaa tavallisesta viikonlopusta jonkin verran. Sprinttiviikonlopun ollessa kyseessä normaalisti lauantaisin pidettävät aika-ajot siirtyvät perjantaihin ja lauantaina ajetaan erillisen sprinttikilpailu. Varsinainen osakilpailu ajetaan edelleen sunnuntaina, mutta sen lähtöjärjestys määräytyy sprinttikilpailun tulosten perusteella. Normaaleissa kilpailuissa lähtöjärjestys määräytyy aika-ajojen perusteella.

Aika-ajo määrää siis nykyään sprinttikilpailun lähtöjärjestyksen, ei itse GP:n lähtöjärjestystä. Sprinttikilpailu on lyhyempi kilpailumuoto, joka kestää vain noin 30 minuuttia.

Tavallisten osakilpailuiden pisteet

Jokaisessa osakilpailussa jaetaan pisteitä sijoituksen mukaan. Pisteitä keräävät paitsi kuljettajat, myös tallit. Mestaruus jaetaan siis sekä yksilötasolla että tallitasolla. Pistejako osakilpailuissa on seuraavanlainen:

• Sija 1: 25 pistettä
• Sija 2: 18 pistettä
• Sija 3: 15 pistettä
• Sija 4: 12 pistettä
• Sija 5: 10 pistettä
• Sija 6: 8 pistettä
• Sija 7: 6 pistettä
• Sija 8: 4 pistettä
• Sija 9: 2 pistettä
• Sija 10: 1 piste

Edellisten lisäksi kilpailun nopeimman kierroksen ajanut kuljettaja tienaa myös yhden pisteen, edellyttäen että hän on sijoittunut kilpailussa 10 parhaan joukkoon.

Sprinttikilpailuiden pisteet

Sprinttikilpailut eroavat tavallisista kilpailuista siten, että ne ovat lyhyempiä, eikä varikkokäynteihin ole tarvetta. Sprintin pituus on noin 100 kilometriä. Niissä on jaossa lisäpisteitä verrattuna normaaleihin kilpailuihin seuraavasti:

• Sija 1: 8 pistettä
• Sija 2: 7 pistettä
• Sija 3: 6 pistettä
• Sija 4: 5 pistettä
• Sija 5: 4 pistettä
• Sija 6: 3 pistettä
• Sija 7: 2 pistettä
• Sija 8: 1 piste

Esimerkiksi mikäli sama kuljettaja kuittaa sekä sprinttikilpailun että GP:n voiton, on kokonaispistemäärä 33 pistettä 25 pisteen sijaan. Mikäli sama kuljettaja siis pärjää sekä sprinttikilpailussa että tavallisessa GP:ssä, voi pistepottiin kertyä huomattavasti normaalia viikonloppua suurempi määrä pisteitä. Toisaalta heikko menestyminen sprintissä vie usein menestymismahdollisuuksia itse GP:ssä, sillä lähtösija heikkenee huonon sijoituksen myötä.

Kilpailun järjestäminen on valtava ponnistus

Formula 1 -tapahtumia kutsutaan usein formulasirkukseksi. Nimi tulee siitä, että tapahtumat pitävät sisällään usein paljon muutakin, kuten lisäluokkia alemmista sarjoista ja valtavasti oheisohjelmaa. Kilpailuviikonloput ovatkin huikeita tapahtumia ja sellainen kannattaa jokaisen formulafanin kokea vähintään kerran elämässään.

Jo itse kilpailujen järjestäminen on suunnaton logistinen ponnistus, kun autot ja oheiskalusto siirtyvät nopeassa ajassa jopa mantereelta toiselle. Esimerkiksi autot varaosineen viedään paikalle viime tingassa lentokoneella. Toisinaan osakilpailuiden välillä on vain viikko, joten aikataulujen pettämiseen ei yksinkertaisesti ole varaa. Osa vähemmän kriittisestä kalustosta kulkee toki meriteitse ja maanteitä pitkin, silloin kun se on mahdollista.

Uudistuksia ja uusia nimiä

On hyvin yleistä, että uusi F1-kausi tuo mukanaan uudistuksia sekä kuljettaja- että sääntöpuolella. Pieniä uudistuksia nähdäänkin yleensä vuosittain. Seuraavassa on esitelty keskeisimmät muutokset kaudelle 2023.

Kuljettajiin kohdistuvat muutokset

Vuonna 2023 formuloissa nähdään myös uusia nimiä ja eläköitymisiä. Uusina niminä mukaan ovat päässeet Nico Hülkenberg, Oscar Piastri, Logan Sargeant ja Nyck de Vries. Heistä muut paitsi Hülkenberg ja de Vries kilpailevat ensimmäistä kauttaan Formula ykkösissä.

Uusien kuljettajien myötä on luonnollista, että kuljettajia myös poistuu sarjasta. Sebastian Vettel on poistuneista kuljettajista nimekkäin – hän voitti jopa neljä Formula 1 -maailmanmestaruutta. Vettel lopetti loistokkaan F1-uransa viime kauteen. Lisäksi Daniel Riccardo, Nicholas Latifi ja Mick Schumacher väistyivät F1-karkeloista ainakin toistaiseksi.

Edellisten lisäksi tapahtui myös kaksi tallivaihdosta. Fernando Alonso vaihtoi Alpinen tallista Aston Martinin huomaan ja Pierre Gasly siirtyi AlphaTaurin leivistä Alpinen leiriin. Alonso on pitkän linjan formulakuljettaja, joka on voittanut kaksi maailmanmestaruutta vuosina 2005 ja 2006. Hän on kilpaillut useissa eri talleissa, esimerkiksi McLarenilla, Minardilla, Ferrarilla ja Renaultilla.

Sääntöuudistukset ja muut muutokset

Lajin kehittyessä vuosi vuodelta tulee sääntöihin yleensä joitakin muutoksia. Uusi kausi toi tällä kertaa mukanaan joitakin pienempiä muutoksia:

• Autojen lattian reunoja nostettiin 15 mm:llä ja autojen pomppimista on pyritty vähentämään autoon kohdistuvilla pienillä muutoksilla, kuten sensorin avulla
• Ajoneuvon korkeinta turvakaarta on parannettu turvallisuuden lisäämiseksi
• Auton minimipainoa on laskettu kahdella kilogrammalla autojen keventämiseksi
• Taustapeilejä on levennetty näkyvyyden parantamiseksi
• Sprinttien määrää on lisätty kolmesta (2022) kuuteen (2023) sprinttiin
• Varikkotuntien määrää on vähennetty
• Lähtöruuturangaistuksia on selkeytetty
• Aika-ajojen rengasvaatimuksia on tiukennettu
• Auton polttoaineen lämpötilaan on tuotu lisää joustavuutta

Mistään kovin suurista asioista ei siis tällä kertaa ole kyse, vaan suurin osa muutoksista on perusteltu turvallisuudella. Esimerkiksi ulosajot ovat lajissa tavallisia ja kuljettajan turvallisuutta pyritään parantamaan jatkuvin toimin.

F1-tallit ja kuljettajat kaudelle 2023

Kaudella 2023 F1-sarjassa kilpailee 10 eri tallia. Jokaista tallia edustaa kaksi kuljettajaa, mikä tekee kuljettajien kokonaismääräksi 20 kappaletta:

• Alfa Romeo: Valtteri Bottas, Guanyu Zhou
• Alpha Tauri: Nyck de Vries, Yuki Tsunoda
• Alpine: Pierre Gasly, Esteban Ocon
• Aston Martin: Fernando Alonso, Lance Stroll
• Haas: Kevin Magnussen, Nico Hülkenberg
• Ferrari: Charles Leclerc, Carlos Sainz
• Mercedes: Lewis Hamilton, George Russell
• McLaren: Lando Norris, Oscar Piastri
• Red Bull: Max Verstappen, Sergio Perez
• Williams: Alexander Albon, Logan Sargeant

Tallit ovat pysyneet hyvin muuttumattomina viime vuodet, sillä uusin talli on edelleen vuonna 2016 sarjaan lähtenyt Haas. Joitakin nimenmuutoksia on silti nähty. FIA on osoittanut avoimuutta uusien tallien lisäämiseksi sarjaan, mutta uusia lisäyksiä nähdään todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2026, kun autojen voimanlähdesääntöjä päivitetään. Osa vanhoista talleista on myös suhtautunut varsin penseästi uusien tallien lisäämiseen.

Kisakalenteri 2023

Tänä vuonna F1-kausi pitää sisällään 23 osakilpailua, joista kuusi on niin sanottuja sprinttikilpailuja. Sprinttikilpailut painottuvat erityisesti loppuvuoteen, kun loka-marraskuussa ajetaan puolet kaikista sprinttikilpailuista:

• 5.3. klo 17.00 – Sakhir, Bahrain
• 19.3. klo 19.00 – Jeddah, Saudi-Arabia
• 2.4. klo 08.00 – Melbourne, Australia
• 30.4. klo 14.00 – Baku, Azerbaidzhan – sprinttikilpailu
• 7.5. klo 22.30 – Miami, USA
• 21.5. klo 16.00 – Imola, Italia
• 28.5. klo 16.00 – Monaco
• 4.6. klo 16.00 – Barcelona, Espanja
• 18.6. klo 21.00 – Montreal, Kanada
• 2.7. klo 16.00 – Spielberg, Itävälta – sprinttikilpailu
• 9.7. klo 17.00 – Silverstone, Iso-Britannia
• 23.7. klo 16.00 – Hungaroring, Unkari
• 30.7. klo 16.00 – Spa, Belgia – sprinttikilpailu
• 27.8. klo 16.00 – Zandvoort, Hollanti
• 3.9. klo 16.00 – Monza, Italia
• 17.9. klo 15.00 – Singapore
• 24.9. klo 08.00 – Suzuka, Japani
• 8.10. klo 17.00 – Losail, Qatar – sprinttikilpailu
• 22.10. klo 22.00 – Austin, USA – sprinttikilpailu
• 29.10. klo 22.00 – Mexico City, Meksiko
• 5.11. klo 19.00 – Sao Paulo, Brasilia – sprinttikilpailu
• 19.11. klo 08.00 – Las Vegas, USA
• 26.11. klo 15.00 – Yas Marina, Abu Dhabi

Kilpailut ovat nykyään painottuneet Euroopan ulkopuolelle, kun eurooppalaisista maista mukana ovat vain Italia (2 kilpailua), Hollanti, Belgia, Unkari, Iso-Britannia, Itävalta, Espanja ja Monaco. Viime kauteen verrattuna kisakalenteriin on palannut Qatarin QP sekä uutena tulokkaana Las Vegasin osakilpailu. Sen sijaan Ranskan GP on jäänyt pois.

Suomessa ei ole koskaan kilpailtu Formula 1 -GP:tä, vaikka nyt jo konkurssiin haetusta KymiRingistä haaveiltiin aikanaan myös formuloihin soveltuvaa rataa. KymiRing-yhtiö selvittikin aikanaan määrätietoisesti radan soveltumista myös F1-käyttöön. Ongelmaksi koettiin erityisesti rahoitus, sillä Formula 1 -GP:n järjestäminen on hyvin kallista. Suomalaiset saavat siis odotella jatkossakin omaa GP-rataa.

Formula 1 ennen ja nyt

Formuloiden juuret ulottuvat aina 1930-luvulle, jolloin kilpa-ajaminen harrastuksena yleistyi. Kehitettiin Grand Prix -kilpailuiksi kutsuttu formaatti, joka tosin sammui sodan syttyessä Euroopassa. Lajin katsotaan syntyneen nimenomaan Euroopassa, jossa oli pyrkimyksiä kilpa-autoilusarjan perustamiseen.

Ensimmäinen varsinainen F1-kilpailu pidettiin Englannin Silverstonessa 1950 ja voittajaksi selviytyi Nino Farina. Tällöin kilpailuun osallistui 21 kuljettajaa, joista tosin alle puolet pääsi maaliin asti. Formula 1 -lajilla ei ole varsinaista keksijää, mutta kansainvälinen autoliitto FIA oli se taho, joka kehitti lajille standardoidut säännöt. Näin ollen voidaan ainakin sanoa, että FIAlla oli suuri rooli lajin lopullisessa kehityksessä.

Formula 1 on nykyään alkuvuosia huomattavasti turvallisempi laji. Lajin historiaa värittävät valitettavat onnettomuudet, sillä kuolemantapauksia on useita kymmeniä. Erityisesti 1950-luku ja 1960-luku olivat näiden osalta synkkää aikaa. Viimeisin kuolemantapaus on tapahtunut vuonna 2014, kun ranskalainen Jules Bianchi menehtyi kilpailussa saamiinsa vammoihin. Loukkaantumisia on toki tapahtunut myös tämän jälkeen.

Monet eri aikakausien F1-kuljettajista ovat jääneet elämään legendoina. Esimerkiksi Juan Manuel Fangio, Ayrton Senna, Michael Schumacher ja Lewis Hamilton ovat nimiä, jotka tuntee myös moni sellainen suomalainen, joka ei edes seuraa sarjaa. Fangio oli formuloiden alkuaikojen suurin kuljettaja, sillä hän voitti yhteensä viisi maailmanmestaruutta, joista neljä peräkkäin.

Hiilineutraalius ja ilmastonmuutos koskettavat jo nyt myös F1-kilpailuja. Formula 1 on ilmoittanut tavoitteeksi, että laji olisi hiilineutraali vuonna 2030. Toistaiseksi hiilijalanjälkeä on pienennetty autojen polttoainehyötysuhdetta parantamalla ja biopolttoaineiden asteittaisella lisäämisellä. Aika näyttää, hurisevatko formulat aikanaan sähkömoottorin turvin. Jo nyt käytössä ovat hybridimoottorit, ja ympäristökysymykset ovat jatkuvasti tapetilla myös sarjan suuren logistiikan vuoksi.

Suomalaiskuskit ja F1

Suomen F1-historian voidaan sanoa alkaneen 1970-luvulta, kun kilpailuihin saatiin myös suomalaisväriä. Esimerkiksi maineikas Keke Rosberg aloitti uransa 1970-luvulla. 1980-luvulla hänen menestyksensä parani ja hän voitti maailmanmestaruuden vuonna 1982. Tämä oli Suomelle ensimmäinen F1-maailmanmestaruus.

Moni muistaa varmasti tätäkin paremmin 1990-luvun ja Mika Häkkisen ja Michael Schumacherin väliset kamppailut. McLarenilla uurastanut Häkkinen onnistui nappaamaan jopa kaksi maailmanmestaruutta. Samoihin aikoihin kilpaili myös Mika Salo, jonka menestys ei yltänyt Häkkisen tasolle. Myös Salo saavutti kuitenkin urallaan onnistumisia.

Suomalaisia F1-kuljettajia on ollut kaiken kaikkiaan yhteensä yhdeksän. Heistä menestynein on Mika Häkkinen, joka onnistui voittamaan kaksi maailmanmestaruutta. Kimi Räikkönen ja Keke Rosberg ovat molemmat voittaneet yhden maailmanmestaruuden.

Suomalaisia edustaa kaudella 2023 Valtteri Bottas, joka on menestynyt viime vuosina erinomaisesti. Kirkkain mitali uupuu vielä, mutta Bottasilla on jo kaksi Formula 1 -sarjan kakkos- ja kolmossijaa. Bottas kilpailee Alfa Romeon riveissä. Myös tulevaisuus näyttää turvatulta, kun suuri lupaus, 16-vuotias Tuukka Taponen on jo niittänyt menestystä alemmilla sarjatasoilla.

Viime vuosien menestyneimmät kuskit ja tärpit kaudelle 2023

Formula 1 -kilpailuiden palkintopalleilla ovat juhlineet viime vuosina pitkälti tutut naamat, eikä yllätyksille ole ollut juurikaan tilaa. Talleista Red Bull Racing RBPT on pitänyt viime vuosina parasta menoa yllä. Red Bull on aloittanut kauden vahvasti myös vuonna 2023.

Max Verstappen, joka on pitänyt hyvää menoaan yllä myös tällä kaudella, on voittanut edelliset kaksi F1-maailmanmestaruutta. Tätä edelsi englantilaisen Lewis Hamiltonin pitkä valtakausi: vuosien 2014 ja 2020 välillä hän voitti kaikki muut paitsi yhden maailmanmestaruuden.

Max Verstappenin vahva vire tekee hänestä selkeän ennakkosuosikin myös kaudelle 2023. Kannattaa kuitenkin pitää silmällä myös esimerkiksi Sergio Pereziä, Fernando Alonsoa ja Lewis Hamiltonia. Hamilton mielii varmasti takaisin mestaruuskantaan menestysvuosiensa jälkeen. Me suomalaiset liputamme luonnollisesti Valtteri Bottaksen puolesta, vaikka kausi ei lähtenytkään käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kauden 2022 voittajat

Nyt on erinomainen aika virkistää muistia myös viime vuoden menestyjien osalta. Kuten mainittu, Max Verstappen uusi kauden 2021 mestaruutensa myös viime vuonna. Kuljettajien ja tallien viisi parasta viime kaudella olivat:

Kuljettajat:

1. Max Verstappen (Alankomaat), Red Bull Racing RBPT – 454 pistettä
2. Charles Leclerc (Monaco), Ferrari – 308 pistettä
3. Sergio Perez (Meksiko), Red Bull Racing RBPT – 305 pistettä
4. George Russell (Iso-Britannia), Mercedes – 275 pistettä
5. Carlos Sainz (Espanja), Ferrari – 246 pistettä

Tallit:

1. Red Bull Racing RBPT – 759 pistettä
2. Ferrari – 554 pistettä
3. Mercedes – 515 pistettä
4. Alpine Renault – 173 pistettä
5. McLaren Mercedes – 159 pistettä

Sekä tallien että yksilöpuolen mestaruudet ratkesivat siis selvästi, kun Verstappenin lisäksi myös meksikolainen Perez toi Red Bull Racingille suuren pistepotin. Talleista kolme ensimmäistä erottuivat muutenkin hyvin selvästi, siinä missä kuljettajien kesken kamppailu himmeämmistä mitaleista oli varsin tiukkaa.

Kilpailuiden seuraaminen televisiosta

Takavuosina monen perheen suosikkipuuhaa oli F1-kilpailuiden seuraaminen sunnuntaisin MTV:n kanavilta. Formuloita ei valitettavasti voi nykyään seurata ilmaiseksi, vaan on hankittava jokin Nordic Entertainment Groupin (NENT) kanavapaketti. NENT tunnetaan Suomessa paremmin brändeistään Viaplay ja Viasat. Kisoja voi seurata esimerkiksi Vsport-pakettien sekä Elisa Viihde Viaplayn kautta.

Tarjolla on lisäksi myös yrityksen tarjoama suoratoistopalvelu F1 TV, joka on toki sekin maksullinen. Verrattuna muihin vaihtoehtoihin kyseessä on kuitenkin edullisempi ratkaisu seurata lajia. Jos kuitenkin on kiinnostunut muustakin urheiluista kuin formuloista, saattaa laajempi paketti olla parempi ratkaisu.

NENT omistaa oikeudet tällä hetkellä kauteen 2024 asti. Ei siis ole vielä selvää, kuka vastaa televisioinnista kauden 2024 jälkeen. On kuitenkin todennäköistä, että formulat pysyvät lähivuosina maksumuurin takana, sillä oikeudet ovat kalliita.

Usein kysyttyä:

Milloin Formula 1 -kausi alkaa ja päättyy vuonna 2023?

Kausi alkaa tänä vuonna Bahrainin osakilpailulla, joka järjestettiin 5.–7.3.2023. Viimeinen osakilpailu on Abu Dhabin osakilpailu 24.–26.11.2023.

Kuinka monta osakilpailua ajetaan ja missä järjestetään lähin?

Osakilpailuja on yhteensä 23 kappaletta, joista noin kolmasosa Euroopassa. Suomalaisnäkökulmasta saavutettavimpia ovat Italia, Hollanti, Belgia, Unkari, Iso-Britannia, Itävalta, Espanja ja Monaco.

Ketkä suomalaiset ovat mukana tällä kaudella?

Suomalaisia edustaa Valtteri Bottas, joka kilpailee Alfa Romeon tallissa.

Miten F1-sarjaa voi seurata televisiosta?

Formula 1 -sarjan televisiointioikeudet omistaa NENT Group. Katsomiseen tulee hankkia erillinen kanavapaketti, kuten Vsport tai Elisa Viihde Viaplay.

Ketkä ovat kauden ennakkosuosikkeja?

Kaksi edellistä kautta voittanut Max Verstappen on selkeä ennakkosuosikki kaudelle 2023. Muita menestyjäehdokkaita ovat esimerkiksi Sergio Perez, Fernando Alonso ja Lewis Hamilton.