Ampumahiihdon maailmancup 2022-2023

Vuoden ehkä odotetuin maailmancup on laitettu käyntiin 29.11.2022 Kontiolahdella, kun ampumahiihdon maailmancupin ensimmäiset kisat on käyty. Kisat startataan vuosi toisensa jälkeen Suomessa, lähinnä kisapaikan loistavan sijainnin ja suomalaisten tarjoamien korkeatasoisten puitteiden vuoksi. Kyseessä on tosiaan yhdet suosituimmista talviurheilukisoista sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kausi 2022–2023 on jo ampumahiihdon maailmancupin 46. kausi. Ampumahiihdon maailmancupin kisoja on kilpailtu miesten osalta vuodesta 1977‒1978 (naiset vasta 1982‒1983) lähtien. Kilpailu on kansainvälisen ampumahiihtoliiton, IBU:n (International Biathlon Union) järjestämä sarjamuotoinen kilpailu.

On myös tiedotettu, että Suomi saa isännöidä kisojen avauksia seuraavinakin vuosina, koska Kontiolahti isännöi maailmancupin avauksen tämän vuoden lisäksi vuonna 2024 sekä IBU Cupin eli ampumahiihdon kauden aikana järjestettävän monikilpailuturnauksen vuonna 2023.

Ampumahiihdon maailmancup aikataulu

Maailmancup alkoi 29.11.2022 Suomen Kontiolahdelta miesten normaalimatkalta. Kisat kestävät Kontiolahdella sunnuntaihin 04.12.2022 asti. Mikä olisikaan parempi tapa lopettaa Kontiolahden kisat normaalimatkojen, viestien ja sprinttien jälkeen kuin naisten 10 km takaa-ajo-mittelöön. Kisaviikko pitää sisällään monta jännittävää, verta, hikeä ja kyyneleitä sisältävää hetkeä, joista et taatusti halua jäädä paitsi. Lähde fiilistelemään ja kannustamaan paikan päälle, tai seuraa kisoja tiiviisti Ylen kanavilta.

Ampumahiihdon maailmancup-kausi 2022–2023 pitää sisällään yhdeksän kappaletta, viikon kestäviä, kisarupeamia. Ja mikä parasta, kauden ohjelmassa on lisäksi helmi-maaliskuussa 2023 järjestettävät ampumahiihdon MM-kisat. Ampumahiihdon MM-kisat järjestetään Saksan Oberhofissa helmikuussa 2023. Kaikki ampumahiihdon kisat näkee muun muassa Ylen kanavilta muiden MM-kisalajien ohella.

Seuraa ampumahiihdon maailmancupia 2022–2023

Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU tiedotti jo Sloveniassa pidettyjen MM-kisojen yhteydessä, että Suomen Kontiolahdessa järjestetään maailmancupien kausien 2022‒23 ja 2024‒25 avaukset sekä vuonna 2023 IBU Cupin avauskisat. Kaikki tapahtumat tulevat olemaan yhdeksän päivän pituisia ja kilpailuohjelmat tullaan tiedottamaan suurelle yleisölle heti kun niistä on päätetty. Tämä päätös on upea kunnianosoitus IBU:lta suomalaiselle urheilulle, hullulle talviurheilukansalle sekä etenkin Kontiolahdelle.

Nyt olemme siinä hetkessä, kun kauden 2022–2023 kisat ovat alkaneet ja toivomme kisoille, kisajärjestelyille ja kilpailijoille kaikkein parasta menestystä. Tällä kaudella ampumahiihdon maailmancup 2022–2023 kisajärjestäjämaat ovat aikajärjestyksessä Suomi (Kontiolahti), Itävalta (Hochfilzen), Ranska (Annecy), Slovenia (Pokljuka), Saksa (Ruhpolding), Italia (Antholz-Anterselva), Tsekki (Nove Mesto), Ruotsi (Östersund) ja Norja (Oslo, Holmenkollen).

Kisakalenteri

Ohjelma ja aikataulut on julkaistu jo aiemmin, mutta muutokset ovat toki mahdollisia. Jos haluat napata kuvakaappauksen ja tulostaa kisakalenterin esimerkiksi jääkaapin oveen, tässä koosteena kalenteriohjelma

29.11.2022-04.12.2022 tiistaista sunnuntaihin

Maailmancup Kontiolahti (Suomi)

• 29.11.2022 klo 14:15 normaalimatka 20 km, M
• 30.11.2022 klo 14:15 normaalimatka 15 km, N
• 01.12.2022 klo 12:00 viesti 4 x 7,5 km, M sekä klo 14:35 viesti 4 x 6 km, N
• 03.12.2022 klo 11:45 pikakilpailu 10 km, M sekä klo 14:45 pikakilpailu 7,5 km, N
• 04.12.2022 klo 13:15 takaa-ajo 12,5 km, M sekä klo 15:15 takaa-ajo 10 km, N

08.12.2022-11.12.2022 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Hochfilzen (Itävalta)

• 08.12.2022 klo 15:10 pikakilpailu 7,5 km, N
• 09.12.2022 klo 14:45 pikakilpailu 10 km, M
• 10.12.2022 klo 12:30 takaa-ajo 10 km, N sekä klo 14:40 viesti 4 x 7,5 km, M
• 11.12.2022 klo 12:30 viesti 4 x 6 km, N sekä klo 15:15 takaa-ajo 12,5 km, M

15.12.2022-18.12.2022 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Annecy (Annecy-Le Grand Bornand, Ranska)

• 15.12.2022 klo 15:10 pikakilpailu 10 km, M
• 16.12.2022 klo 15:15 pikakilpailu 7,5 km, N
• 17.12.2022 klo 13:10 takaa-ajo 12,5 km, M sekä klo 15:15 takaa-ajo 10 km, N
• 18.12.2022 klo 13:10 yhteislähtö 15 km, M sekä klo 15:15 yhteislähtö 12,5 km, N

05.01.2023‒08.01.2023 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Pokljuka (Slovenia)

• 05.01.2023 klo 15:20 pikakilpailu 7,5 km, N
• 06.01.2023 klo 15:20 pikakilpailu 10 km, M
• 07.01.2023 klo 13:30 takaa-ajo 10 km, N sekä klo 15:45 takaa-ajo 12,5 km, M
• 08.01.2023 klo 13:00 parisekaviesti sekä klo 15:15 sekaviesti

11.01.2023‒15.01.2023

Maailmancup Ruhpolding (Saksa)

• 11.01.2023 klo 15:10 normaalimatka 20 km, M
• 12.01.2023 klo 15:10 normaalimatka 15 km, N
• 13.01.2023 klo 15:25 viesti 4 x 7,5 km, M
• 14.01.2023 klo 15:25 viesti 4 x 6 km, N
• 15.01.2023 klo 13:30 yhteislähtö 15 km, M sekä klo 15:45 yhteislähtö 12,5 km, N

19.01.2023‒22.01.2023 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Antholz-Anterselva (Italia)

• 19.01.2023 klo 15:30 pikakilpailu 7,5 km, N
• 20.01.2023 klo 15:30 pikakilpailu 10 km, M
• 21.01.2023 klo 14:00 takaa-ajo 10 km, N sekä klo 16:00 takaa-ajo 12,5 km, M
• 22.01.2023 klo 12:45 viesti 4 x 6 km, N sekä klo 15:30 viesti 4 x 7,5 km, M

02.03.2023‒05.03.2023 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Nove Mesto (Tsekki)

• 02.03.2023 klo 17:20 pikakilpailu 10 km, M
• 03.03.2023 klo 17:20 pikakilpailu 7,5 km, N
• 04.03.2023 klo 14:45 takaa-ajo 12,5 km, M sekä klo 16:45 takaa-ajo 10 km, N
• 05.03.2023 klo 12:30 parisekaviesti sekä klo 16:15 sekaviesti

09.03.2023‒12.03.2023 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Östersund (Ruotsi)

• 09.03.2023 klo 14:15 normaalimatka 15 km, N sekä klo 17:20 normaalimatka 20 km, M
• 11.03.2023 klo 15:00 viesti 4 x 6 km, N sekä klo 17:30 viesti 4 x 7,5 km, M
• 12.03.2023 klo 14:00 yhteislähtö 12,5 km, N sekä klo 16:45 yhteislähtö 15 km, M

16.03.2023‒19.03.2023 torstaista sunnuntaihin

Maailmancup Holmenkollen (Oslo, Norja)

• 16.03.2023 klo 16:30 pikakilpailu 10 km, M
• 17.03.2023 klo 16:30 pikakilpailu 7,5 km, N
• 18.03.2023 klo 13:50 takaa-ajo 12,5 km, M sekä klo 16:10 takaa-ajo 10 km, N
• 19.03.2023 klo 13:50 yhteislähtö 15 km, M sekä klo 16:10 yhteislähtö 12,5 km, N

Lyhenteet, joita ohjelmatiedoissa ja kisakalentereissa saattaa näkyä ovat PK (pikakilpailu), TA (takaa-ajo), NM (normaalimatka), YL (yhteislähtö), VI (viesti), SV (sekaviesti) sekä PV (pariviesti).

Ampumahiihdon maailmancupin kisat näkyvät Ylen kanavilla sekä Yle Areenassa. Voit siis jännittää kisoja joko reaaliaikaisesti livelähetysten muodossa tai myöhemmin sinulle sopivana ajankohtana suoratoistona tallenteelta.

Ampumahiihdon maailmancup lähetykset

Kontiolahden avauskisat tarjoavat viisi päivää täydellistä urheilun juhlaa. Mukaan mahtuvat naisten ja miesten ampumahiihdon normaalikilpailut, sprintit, takaa-ajot ja tietenkin jännittävät viestit. Livenä kisojen seuraaminen on toki parasta, mutta jos ei pääse lähtemään paikan päälle, kannattaa viritellä kisakatsomoa yksin tai yhdessä ystävien kanssa kotikatsomoihin.

Yle ja Yle Areena näyttävät maailmancupin kisat suorana seuraavasti tiistaista sunnuntaihin

• ti 29.11.2022 klo 14.00‒16.00 miesten normaalimatka 20 km
• ke 30.11.2022 klo 14.00‒16.00 naisten normaalimatka 15 km
• to 01.12.2022 klo 11.45‒13.25 miesten viesti 4 x 7,5 km
• 01.12.2022 klo 14.25‒16.00 naisten viesti 4 x 6 km
• la 03.12.2022 klo 11.40‒13.05 miesten pikakilpailu 10 km
• 03.12.2022 klo 14.40‒16.00 naisten pikakilpailu 7,5 km
• su 04.12.2022 klo 13.10‒14.00 miesten takaa-ajo 12,5 km
• 04.12.2022 klo 15.10‒15.55 naisten takaa-ajo 10 km

Kuten huomaat, ainoastaan perjantai on lepopäivä. Muutoin kisoista pääsee nauttimaan tiistaista sunnuntaihin. Järjestäjät odottavat paikan päälle yli 10 000 kävijää kisaviikon aikana. Paikan päälle toivotaan katsojia sekä Suomesta että ulkomailta. Kisaviikkoon on valmistauduttu hyvin ja mahdollisiin sähkökatkoihin ja muihin poikkeusoloihin on varauduttu odotetusti. Maailmancupin avauskisoihin on ilmoittautunut kaiken kaikkiaan 27 eri maan hiihtojoukkueet.

Suomen ampumahiihtojoukkue

Odotukset ovat todella korkealla Suomen ampumahiihtojoukkueen osalta kaikin puolin. Joukkue on pystynyt Suomen sääolosuhteiden ansiosta valmistautumaan kisaviikkoon ja eritoten maailmancupin avaukseen hyvin. On todettu, että viime kausi oli suomalaisille ampumahiihtäjille 2000-luvun paras kausi. Joukkuemenestys oli loistavalla tasolla ja sen seurauksena Suomella on huikea edustusjoukkue maailmancupissa.

Joukkueessa kilpailevat viisi huippu-urheilijaa aiemman neljän sijaan sekä naisissa että miehissä. Myös valmennustiimi on saanut uutta vahvistusta, kun päävalmentajaksi valittiin norjalainen Erik Kulstad. Kulstad on valmentanut maajoukkuetta puoli vuotta ja hänellä on kovat odotukset kilpailijoistaan. Päävalmentaja odottaa etenkin aiempaa tasaisempia ammunta-aikoja joukkueelta maailmancupin tasoisten kisojen vaatimusten mukaisesti.

Suomen joukkueeseen kuuluvat ampumahiihdon maailmancupin avauksessa Kontiolahdella

Naiset

• Erika Jänkä (Ahveniston Ampumahiihtäjät)
• Nastassia Kinnunen (Kontiolahden Urheilijat)
• Noora Kaisa Keränen (Ahveniston Ampumahiihtäjät)
• Suvi Minkkinen (Joutsan Pommi)
• (Mari Eder puuttuu joukosta, hän ilmoittaa uransa jatkosta myöhemmin.)

Miehet

• Otto Invenius (Soisalon Ampumahiihtäjät)
• Olli Hiidensalo (Lahden Hiihtoseura)
• Heikki Laitinen (Kontiolahden Urheilijat)
• Jaakko Ranta (Tuusulan Voima-Veikot)
• Tero Seppälä (Haapajärven Kiilat)

Valmennus

• Erik Kulstad, päävalmentaja
• Aku Moilanen, lajivalmentaja

Huolto

• Marek Sander, huoltopäällikkö
• Morten Priks
• Risto Uusivirta
• Roberts Slotins
• Vesa Kontturi

Kesän ja syksyn aikana maajoukkueen harjoitukset ovat keskittyneet ampuma-aikojen parantamiseen sekä hiihtotekniikan viilaamiseen. Odotukset koko maajoukkueelle ovat kovat, etenkin kun Nastassia Kinnunen toi elokuussa rulla-ampumahiihdon MM-kisoista tuliaisina pronssimitalin sekä sijoitukset kymmenen kärjessä.

Palkintorahat

Ampumahiihdossa jaetaan maailmancupin osakilpailuissa todella huokeita palkintorahoja muihin lajeihin verrattuna. Esimerkiksi maastohiihdon osakilpailuihin verrattuna ampumahiihdossa jaetaan palkintorahaa yli tuplaten jokaisella kaudella. Yksittäisen kilpailun voittaja käärii taskuunsa peräti 13 000 euroa ja toiseksi tullutkin saa vielä 10 000 euroa. Kokonaiskilpailun voittajille on jaossa 28 000 euroa. Ampumahiihto on siis kannattava ja koukuttava laji.

Ampumahiihdon sääntöjä

Ampumahiihto on kilpalajina todella monimutkainen ja urheilijan on oltava hyvä monella eri osa-alueella pärjätäkseen kisoissa. Laji vaatii urheilijalta huipputason nopeutta, kestävyyttä, tarkkuutta ja etenkin kykyä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Ampumahiihdossa yhdistyvät maastohiihtäminen ja tarkka-ampuminen.

Ampumahiihtoa on monta muotoa. Sitä voidaan vetää viestinä, sprinttinä, takaa-ajona tai pikakilpailuna. Yleensä siinä mitataan hiihtäjien kierrosaikoja ja yritetään tarkka-ampua maalitauluun. Jos ampuu ohi niin sanottuja ohilaukauksia, joutuu sakkokierrokselle, joka luonnollisesti huonontaa kilpailijan kierrosaikaa.

Pisteiden laskeminen ampumahiihdossa

Maailmancupin nykyinen pistelaskujärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2008 lähtien. Pisteitä jaetaan 40 parhaalle hiihtäjälle, poikkeuksena toki yhteislähtö, jossa on vain 30 osallistujaa. Kymmenen parasta kilpailijaa saavat pisteitä alla olevan taulukon mukaisesti ja loput kilpailijat aina yhden pisteen vähemmän. Viimeinen, eli 40:s kilpailija, saa yhden pisteen.

1. sija 60 pistettä,
2. 54 pistettä,
3. 48 pistettä,
4. 43 pistettä,
5. 40 pistettä,
6. 38 pistettä,
7. 36 pistettä,
8. 34 pistettä,
9. 32 pistettä ja
10. 31 pistettä.

Näiden 40 parhaalle jaettavien henkilökohtaisten pisteiden lisäksi kaikissa maailmancupin osakilpailuissa jaetaan joukkueille myös maapisteitä. Maapisteiden kerääminen on yhtä tärkeää kuin henkilökohtaistenkin pisteiden kerääminen, koska maacupin perusteella määrittyvät seuraavan kauden edustuspaikat. Tästä puhutaan kovin vähän missään, koska jokaisen urheilijan henkilökohtaiset voitot nostetaan esimerkiksi medioissa esiin eikä niinkään kerrota maakohtaisista menestyksistä.

Maajoukkueiden osallistujapaikkojen määräytyminen

Edellä esitetyn henkilökohtaisten pisteidenlaskun mukaisesti, myös maat pisteytetään menestyksensä mukaan. Parhaat maat saavat seuraavalle maailmancup-kaudelle peräti kuusi maapaikkaa. Toiseksi tulleet saavat viisi paikkaa ja niin edelleen. Alla maakohtaisten edustajamäärien määräytyminen maacupin pisteiden mukaan.

Jos sijoitus maacupissa on 1–5, on edustajien maksimimäärä 6 kappaletta. Sijat 6–10 tuovat edustajapaikkoja viisi kappaletta. Jos sijoitus on 11–15, on edustajien määrä 4 kappaletta. Sijat 16–20 tuovat kolme edustajapaikkaa, sijat 21–25 kaksi edustajapaikkaa ja sijat 26–30 yhden edustajapaikan.

Ampumahiihto kilpailulajina

Kun katsoo ampumahiihtoa (englanniksi biathlon) televisiossa voi aistia aidosti urheilijasta sen keskittyneisyyden tunteen, innon ja riemun, kun hän onnistuu osuessaan maalitauluun ja välttää sakkokierroksen. Yhtä hyvin voi tuntea tuon pettymyksen tunteen, kun urheilija ei osu maalitauluun, huokaisee ja joutuu kiertämään sakkokierroksen ja menettää hyvän kierrosaikansa. Tämä kaikki fifty-fifty osuuko vaiko eikö ja onnistuuko hiihdossaan hyvin tekevät monipuolisesta ampumahiihdosta jännittävän kisan seurattavaksi.

Ampumahiihto on etenkin Keski-Euroopassa todella suosittu ja seurattu talviurheilulaji ja se houkuttelee katsojia paikan päälle sankoin joukoin. Siksipä Suomeenkin odotetaan avauskisoihin yli 10 000 osallistujaa. Ampumahiihdossa yhdistyvät monisyisesti niin fyysinen rasitus kuin mentaalinenkin puoli. Laji vaatii täydellisen fysiikan lisäksi taitoa rauhoittua vaativaa ammuntahetkeä varten. Kilpailu on voitettu vasta kun maaliviiva on ylitetty. On vaikeaa ajatella, että yksi napsaisu aseesta voi olla menestyksen tai epäonnistumisen napsu.

Ampumahiihtäjän tärkeimmät tarvikkeet

Ampumahiihdossa ampumamatka on kaikilla 50 metriä. Kilpailijat voivat ampua joko makuu- tai pystyasennossa. Asennosta riippuen osuma-alue on eri kokoinen. Pystyasennosta ammuttaessa osuma-alue on halkaisijaltaan 11,5 cm, kun taas makuuasennosta ammuttaessa osuma-alueen koko on vain noin golfpallon kokoinen eli 4,5 cm.

Ennen kilpailun alkua kilpailijan tulee päättä kummassa asennossa aikoo ampua, koska aseen kohdistaminen tulee suorittaa valmiiksi. Kilpailijat ampuvat pahvitauluihin ja säätävät tähtäimen osuakseen aivan keskelle maalitaulua. Myös tuuli on otettava huomioon ampumahiihdossa vakavasti. Tähtäimen säädöillä voidaan varmistua ennakkoon, ettei pienikään tuuli haittaa keskittymistä ja ampumista. Esimerkiksi 4 m/s sivutuuli haittaa osumatarkkuutta noin 3 cm:n verran.

Ase

Ampuma-aseen kaliiperi on 22 LR (5,6 x 15) ja sen painon pitää olla vähintään 3,5 kg. Liipaisimen paineen tulee olla enemmän kuin 500 g. Ampumahiihdossa on täysi- tai puoliautomaattiaseet kiellettyjä, joten aseen toimintaperiaate tulee olla lippaallinen kertatuli. Kiellettyjen varusteiden listalla ovat myös suurentavat tähtäimet, joten ampumahiihdossa käytetään tähtäiminä diopteritähtäimiä.

Patruunat ja lipas

Ampumahiihdossa aseiden ammuksina käytetään 15 mm pitkiä patruunoita. Luodin halkaisija on 5,6 mm ja se painaa noin 2,6 g. Lähtönopeus saa olla enintään 380 m/s. Lippaaseen mahtuu viisi patruunaa ja sitä säilytetään lipaskotelossa, kiinni aseessa.

Tuki- ja käsivarsihihna

Useat kilpailijat käyttävät käsivartensa ympärillä hihnaa, koska makuuasennossa ammuttaessa tukihihna nostetaan aseesta ja kiinnitetään käsivarteen ylimääräiseksi tueksi ammuntaa varten.

Suomalaisten menestys ampumahiihdossa

Kuten alussa totesimme, maailmancupia on hiihdetty jo 45 vuoden ajan, vuodesta 1977 lähtien. Miesten maailmancup aloitti historiallisen kilpailulajin kaudella 1977‒1978 ja naiset aloittivat kilpailemaan vasta vuodesta 1982 alkaen. On suorastaan hämmentävää, vaikka mieshiihtäjien joukossa on muun muassa maastohiihdon puolella moninkertaisia olympia- ja MM-voittajia, ei ampumahiihdossa ole suomalaismiehet pärjänneet. Kukaan miesten sarjan suomalainen kilpailija ei ole päässyt koskaan kolmen parhaan joukkoon.

Palkintorahoja on eniten rohmunnut vuosien saatossa ranskalainen Martin Fourcadella, joka on voittanut seitsemän kertaa ampumahiihdon kokonaiscupin. Myös norjalainen Ole-Einar Björndalen on voittanut kokonaiscupin peräti kuusi kertaa ja lisäksi sijoittunut kolmen parhaan joukkoon seitsemän kertaa.

Naisten osalta menestystä on kuitenkin niitetty, kiitos muun muassa Kaisa Mäkäräisen. Mäkäräinen on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä maailmancupin naiskilpailijoista. Hän on voittanut ampumahiihdon maailmacupin vuosina 2011, 2014 ja 2018. Kukaan muu ei siihen ole pystynyt. Ainoastaan vuonna 1983 Aino Kallunki on ollut parhaimmillaan kolmas kokonaiscupissa.