sijoittaminen » Taloudellinen riippumattomuus rahastosijoittamisella

Taloudellinen riippumattomuus rahastosijoittamisella

Viimeksi päivitetty 09.09.2020

Rahastosijoittaminen on osakesijoittamisen ohella toinen suosittu sijoitustapa. Sijoittaja Ilkka Parviainen on luonut itselleen taloudellisen riippumattomuuden osake- ja rahastosijoittamisen avulla. Miten hän on päässyt tavoitteeseensa?

Mökki saaressa

Kuka tahansa voi ryhtyä sijoittajaksi. Monet pitävät suoraan osakkeisiin sijoittamista ainoana oikeana, mutta rahastosijoittaminen on kuitenkin myös oikeaa sijoittamista. Melkein joka kolmannella suomalaisella oli rahastosijoituksia sijoitusrahastotutkimuksen 2015 mukaan. Rahastoihin sijoitettiin helmikuussa 2020 yli 100 miljoonaa euroa.

Rahastot ovat sellaisia, jotka tarjoavat sijoittajalle mahdollisuuden sijoittaa hajautetusti, ilman että heidän tarvitsee tehdä sijoituspäätöksiä tai seurata markkinoiden kehitystä.

Rahastoihin on poimittu valmiiksi erilaisia yhtiöitä ja ne on valmiiksi hajautettu. Sijoittaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tehdä sitä pitkäjänteisesti. Rahastosijoittajat eivät tarvitse arvo-osuustiliä.

Omasta tutusta pankista on turvallisinta aloittaa tutustuminen rahastosijoittamiseen.

Sijoittamisessa ei välttämättä ole tiettyjä oikeita vastauksia.

Sijoittaja Ilkka Parviainen haluaa nyt auttaa muita onnistumaan sijoittamisessa

Sijoittaja Ilkka Parviainen, kauppatieteen maisteri ja eMba kertoo, että hänen suljetussa Facebook-ryhmässään on myös taiteilijoita, lastentarhanopettajia ja psykologeja. Ei siis tarvitse olla käynyt itse kauppakorkeakoulua, jotta voi alkaa sijoittamaan. Sijoittamisesta saa turvaa tulevaisuudelle.

Parviainen itse on sijoittanut noin 30 vuotta. Onkin tärkeätä kysyä neuvoa kokeneemmilta ja verkostoitua, tässäkin lajissa.

”Facebook-ryhmääni pidetään Suomen parashenkisenä ja parhaana sijoittamisen foorumina.” Parviaisen ryhmä on tällä hetkellä suljettu, koska siellä on 10 000 jäsentä. Parviainen kuitenkin mielellään auttaa muita, esimerkiksi henkilökohtaisesti yksityisviestillä.

”Nykyään tekemiset pyörivät sijoittamisen ympärillä.”

Parviaisen aika kuluu muiden sijoittajien auttamiseen, koska hän ei ole enää työelämässä. Auttamisen lisäksi hän on luottamustehtävissä Helsingin, Espoon ja Kauniaisten Osakesäästäjien sidosryhmäjohtajana.”

Hän järjestää Osakesäästäjille yritysvierailuita, toimintaa ja seminaareja ja pyörittää sijoituskerhoa, noin 30 tilaisuutta vuodessa.

Parviainen kannustaa mukaan Osakesäästäjien toimintaan: ”Siellä on harrastelijoita ja ammattilaisia, molempia. Kannattaa verkostoutua, että saa tukea. Ja vinkkejä, ilman muuta. Sen jälkeen, kun minä jäin työelämästä pois, olen luonut verkostoja ja ollut yhteydessä Suomen kuuluisimpiin sijoittajiin, kuten Kim Lindströmiin ja Suomen parhaimmaksi salkunhoitajaksi valittuun Mika Heikkilään, sijoittamisen ja säästämisen asiantuntija Merja Mähkään, näyttelijä ja poliitikko Jasmin Hamidiin sekä viestintäyrittäjä Unna Lehtipuuhun ja varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmeen, joka on luonut Vauras Nainen -konseptin.”

Kulut kannattaa minimoida

Parviaisen mielestä aloittelijan esimerkiksi kannattaa sijoittaa indeksirahastoihin, esimerkiksi Nordnetin Supereihin, joissa kulut ovat vain 0 euroa. Kulut kannattaa minimoida. Yleensä indeksirahastot menestyvät paremmin, kuin korkeakuluiset, aktiiviset rahastot. Tai sitten kannattaa sijoittaa oman pankin indeksirahastoon.

Rahastoihin voi sijoittaa ihan silmät ummessa, koska rahasto hoitaa sen hajautuksen aina. Nordnetin Super sijoittaa 25 yritykseen, samalla painolla, kun ne ovat indeksissä, hajautettuna. Rahastosijoittamisen voi aloittaa pienillä summilla. Nordnetin Supereissa minimisijoitussumma per kuukausi on esimerkiksi 15 euroa. Joten opiskelijatkin pystyvät sijoittaa.

”Tyttäreni opiskeli kauppakorkeassa ja opiskeluaikana hän säästi Asp-tilille ja sitten hän säästi Nordnetin Supereihin kuukausittain.”

Poika sijoittaa myös.

Mihin sitä oikein sijoittaisi seuraavaksi?

“Olen suositellut usein aloittelijoille, että heidän kannattaa sijoittaa indeksirahastoihin ajallisesti hajauttaen. Passiivisia pitää itse tsekkailla – ne ovat indeksirahastoja nämä passiiviset.  Puhtaasti indeksiin.”

Pörssissä voi ostaa indeksiosuusrahastoja. Seppo Saario on Suomen ehkä kuuluisin sijoittajaguru. Hän sijoittaa OMX 25 -indeksiosuuksiin ja se on ihan makuuasia, sijoittaako johonkin superindeksirahastoon. Jos rahastossa on raskas kulurakenne, niin sellaisissa voittaa vain pankki, sellaiset kannattaa muistaa lopettaa.

Sijoittamisella voi saada taloudellisen riippumattomuuden

Parviainen on ollut neljä vuotta pois työelämästä ‐ hän jäi 10 vuotta ennen virallista eläkeikää, koska hän saavutti taloudellisen riippumattomuuden. Hän ehti olla finanssialalla, samassa pankkiryhmässä, Osuuspankin ryhmänohjauksessa töissä 32 vuotta riskienhallintapäällikkönä, controllerina sekä kehittämispäällikkönä.

Parviainen on lojaali vanhalle työnantajalleen ja hän suosittelee myös OP:n rahastoja mielellään: ”Osuuspankilla on tosi hyviä OP-indeksirahastoja. Esimerkiksi OP Amerikka ja OP Aasia. Niissä on hallinnointipalkkio 0,39 prosenttia ja ne ovat matalakuluisia. Olen ollut niin lojaali vanhalle työnantajalleni, että minulla on vain kaksi rahastoa: OP Suomi ja OP Intia.

Parviainen suosittelee lukemaan Morningstaria ja valitsemaan sieltä hyviä rahastoja sen mukaan, montako tähteä rahastot ovat saaneet. Jos olet uusi sijoittaja ja haluat aktiivisesti hoidettuja rahastoja, niitäkin on hyviä olemassa kyllä. Minä katsoisin Morningstarista, mikä on se kulurakenne. Miten se rahasto pärjää suhteessa vertailuindeksiin. Siellä on aktiivisissa rahastonhoitajakin palkattuna, passiivissa ei ole.

Olen suositellut niitä ennemmin kuin aktiivisesti tuotettuja rahastoja”, Parviainen kehaisee.

Saari ja mukavat eläkepäivät

Parviainen alkoi tehdä korkosijoituksia heti, kun hän meni työelämään: ”1980-luvun puolivälistä eteenpäin sijoitin kiinteäkorkoisiin debentuureihin ja joukkovelkakirjoihin, joita silloin sai 10 – 12 prosentin koroilla. Osakkeisiin siirryin rahastojen kautta vuonna 2000.  Aloitin osakerahastoilla sijoittamalla sinne.  Sitten muutaman vuoden jälkeen lopetin rahastosijoittamisen ja aloitin sijoittamaan suoraan osakkeisiin. Nyt olen jo 20 vuotta ollut täydellä painolla osakkeissa”, Parviainen miettii.

”Minun asuntolainan maksamiseni loppuivat 4‐kymppisenä ja aloin sijoittaa. Minä laitoin aina sen saman summan, minulla meni aiemmin asuntolainoihin 1300 euroa joka kuukausi.  Aina kun palkka tuli tilille, rahat menivät asuntolainaan suoraan suoraveloituksena, sitten kun ne loppuivat, vuonna 2000, laitoin saman osakerahastoihin suoraveloituksena niin kuin samalla summalla.

Minä pääsin jo hyvissä ajoin sellaiseen miljoonan osakesalkkuun ja pystyin olla taloudellisesti riippumaton. Sillä sai osinkoja noin 35000 euroa vuodessa.  On minulla enemmän nyt, mutta sitä suuruusluokkaa.

Parviainen on saavuttanut ns. dividend crossover pointin, eli osingot ylittävät kaikki säännölliset kuukausimenot. Hänen ei siis tarvitse käydä enää työelämässä, vaan hän voi tehdä vapaaehtoistyötä ja antaa muille.

Parviaisella on kesämökki ja oma kolmen hehtaarin saari Saimaalla.  Hänen vaimonsa ja tytär sijoittavat myös ja vaimo voi riippumattomuuden turvin pitää 11 viikon loman vuodessa.

Saaressakin on tietokone jatkuvasti auki. Pörssikurssien seuranta on pysyvää.

Lue myös: