Etusivu » Sijoittaminen » Rahastosijoittaminen

Rahastosijoittaminen

Kenen kannattaa aloittaa rahastosijoittaminen? Millaisia rahastoja sijoittajalle on tarjolla? Ovatko pankkien hallinnoimat rahastot parhaita? Vastaamme.

rahastosijoittaminen

Kenen kannattaa aloittaa rahastosijoittaminen?

Rahastosijoittaminen on paras tapa säästää rahaa, jos ei ole valmis käyttämään aikaa pörssikurssien ja osakkeiden analysoimiseen. Tilille säästäminen ei ole kannattavaa, sillä inflaatio syö rahan arvoa nopeammin kuin korkoa kertyy etenkin nyt, kun yleisimmät viitekorot ovat miinukella. Siksi rahastosijoittaminen on helpoin tapa saada raha poikimaan inflaatiovauhtia nopeammin.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa jopa alle 1000 euron summalla.

Miten rahastosijoittamisen voi aloittaa?

Voit ottaa yhteyttä pankkiisi ja sopia tapaamisesta sijoitusneuvojan kanssa. Voit tehdä suunnitelmaan vaikkapa kuukausittaisesta sijoituksesta muutamaan eri rahastoon.

Toinen vaihtoehto on aktivoida kaupankäyntipalvelu verkkopankissasi, jossa voit ostaa rahastoja itse.

Huomattavasti edullisemman ja laajemman valikoiman rahastoja löydät kuitenkin esimerksiksi Nordnetiltä, joka ei ole pankki, vaan erikoistunut ainoastaan arvopaperikauppaan.

Myös FIM tarjoaa helppoa netissä toimivaa rahastojenmerkintäpalvelua mutta heidän valikoimansa ei ole niin laaja kuin Nordnetin. Nordnetin kautta voi sijoittaa myös FIM:in rahastoihin.

Voit myös tutustua sijoittamisen aloittamiseen lukeamalla vinkkimme aloittavalle sijoittajalle.

Mikä osuus säästöistä kannattaa sijoittaa rahastoihin?

Rahastosijoittaminen on miltei aina kannattavampaa kuin rahan seisottaminen pankkitalletuksena, sillä inflaatio syö talletusten arvoa vuosi vuodelta. Koska rahastoja ei kuitenkaan suojele ns. talletussuoja, kannattaa osa säästöistä yhä pitää säästötilillä pahan päivän varalle. Jos harrastat myös osakesijoittamista, rahastot voivat tarjota tasapainottavan ja turvallisen lisän riskialttiiden pörssiosakkeiden rinnalle. Siis myös osakesijoittajan kannattaa harkita vaikkapa muutaman kymmenen prosentin osuuden sijoittamista vakaisiin rahastoihin.

Erilaiset rahastot

  • Osakerahastot sijoittavat pääomansa nimensä mukaisesti pörssiosakkeisiin. Kullakin osakerahastolla on oma tapansa valita sopivat sijoituskohteet. Eräät osakerahastot, esimerkiksi kehittyville alueille keskittyvät rahastot, tarjoavat korkeaa tuottoa korkealla riskillä. Toiset rahastot puolestaan tyytyvät maltilliseen tuottoon ja ovat miltei riskittömiä.
  • Korkorahastot tarjoavat erityisen vakaata tuottoa, sillä ne seuraavat korkomarkkinoiden kehitystä. Korkojen nousu heikentää korkorahastoa, kun taas korkojen lasku lisää sen arvoa. Korkorahastot ovat tyypillisiä paikkoja ”parkkeerata” pääoma siksi aikaa, kun sijoittaja etsii varsinaista kohdetta pääomalleen.
  • Yhdistelmärahastot ovat kombinaatioita kahdesta edellisestä. Ne ovat vähemmän riskialttiita kuin osakerahastot, mutta tuottoisampia kuin korkorahastot. Usein sijoittajan on tuottoisampaa sijoittaa osa rahoistaan suoraan korkorahastoihin ja osa osakerahastoihin, sen sijaan, että käyttäisi yhdistelmärahastoa.
  • ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot (exchange traded fund) ovat rahastoja, joiden osuuksia kaupataan pörssissä. Suurin osa niistä on passiivisia indeksiosuusrahastoja, mutta on olemassa myös korko-, hyödyke- ja kiinteistömarkkinoille sijoittavia ETF-rahastoja.
  • Hedgerahastot ovat osakerahastoja, jotka pyrkivät erilaisin enemmän tai vähemmän kekseliäin ja enemmän tai vähemmän kunniallisin keinoin ylittämään rahaston indeksinmukaisen voitto-odotuksen riippumatta markkinoiden kokonaistilanteesta.
  • Vipurahastot pyrkivät lisäämään sijoituskohteensa arvonvaihtelua ja näin mahdollistamaan korkeatuottoisen ja korkeariskisen sijoittamisen pienelläkin pääomalla.
  • Raaka-ainerahastot sijoittavat nimensä mukaisesti raaka-aineisiin, kuten kultaan. Nämä rahastot ovat menestyneet hyvin viime vuosina.
  • Hyödykerahastot sijoittavat pääomansa raaka-ainerahastoja kehittyneempiin kohteisiin, raaka-aineiden jalostetumpiin muotoihin. Myös nämä rahastot ovat menestyneet hyvin viime vuosina. Huomioi kuitenkin, että osa hyödykerahastoista ei hajauta kylliksi.

Aktiivinen vs. passiivinen rahasto

Rahastoja on karkeasti jaoteltuna kahdenlaisia: aktiivisia ja passiivisia. Aktiivisten rahastojen rahastohoitajat yrittävät valita rahastoon sellaisia arvopapereita, joiden he uskovat tuottavan paremmin kuin markkina keskimäärin. Tähän on monia filosofioita, joista yleisiä ovat esimerkiksi value investing, jossa rahastonhoitaja yrittää etsiä halpoja osakkeita joiden arvo pörssissä on matalampi kuin osakkeen ”todellinen arvo”,  fundamentals investing, jossa rahastonhoitaja yrittää etsiä yrityksiä, joiden strategia tai luvut vaikuttavat hänestä lupaavilta. Jotkut rahastot taas pyrkivät tuottamaan voittoa tilanteissa, joissa markkina muuten on laskussa. Passiiviset rahastot taas eivät yritä voittaa markkinaa, vaan tavalla tai toisella luovat sijoitussalkun jonka tuotto peilaa mahdollisimman hyvin sitä indeksiä, jota passiivinen rahasto yrittää replikoida.

Jos sijoitat passiiviseen rahastoon, oletat, että sinä – tai kukaan muukaan – ei tiedä mihin suuntaan markkinat minäkin päivänä liikkuvat tai mitkä osakkeet tulevat pärjäämään hyvin ja mitkä huonosti. Passiivisten rahastojen tuotto perustuu siihen, että tiedämme osakemarkkinoiden tuottavan keskimäärin noin 7 % vuodessa. Jos siis sijoitat passiivisesti, yrität hyötyä tuosta 7 % ottamatta kantaa siihen mitkä yritykset pärjäävät hyvin ja mitkä huonosti. Kunhan markkina keskimäärin nousee, sinä teet voittoa.

Aktiivinen sijoittaminen saattaa kuulostaa huokuttelevalta ajatukselta. Pankkisi myyjä saattaa kertoa sinulle, että heidän rahastonhoitaja valitsee rahastoon juuri ne osakkeet, jotka vaikka Helsingin pörssissä tuottavat parhaiten ja jättää pois huonosti pärjäävät osakkeet. Aktiivisia rahastoja myydään myös turvallisuudella. Argumentti kulkee suunnilleen siten, että viisas rahastohoitaja vahtii markkinoita ja kun pörssiromahdus on edessä, rahastonhoitaja myy osakkeet ja siirtää varat turvallisempiin tuotteisiin kuten käteiseen tai velkakirjoihin.

Valitettavasti ainoa asia, minkä tiedämme aktiivista rahastoita varmasti on, että ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin passiiviset rahastot. Rahaston hoitokulut aktiivisessa rahastossa ovat usein 1 % tienoilla sijoitetusta pääomasta vuositasolla. Passiiviset rahastot veloittavat tyypillisesti puolet vähemmän tai jopa vain 0.25 %, jos sijoitat isoihin passiivisiin ETF:iin.

Tämä tarkoittaa, että aktiivisen rahaston pitäisi tuottaa keskimäärin ainakin 0.5 % – 1 % enemmän vuodessa verrattuna passiiviseen, jotta aktiivisiin rahastoihin olisi järkevä sijoittaa. Valitettavasti lähes kaikki historiallinen data osoittaa, että hyvin koulutettu apina pärjää varsin kohtuullisesti kokeneillekin rahastohoitajille. 2009-2019 vain 23% aktiivisista rahastoista onnistuivat tuottamaan parempia tuottoja kuin samoihin indekseihin sijoittavat passiiviset rahastot Yhdysvalloissa. Kehittyvillä markkinoilla aktiiviset rahastot tyypillisesti pärjäävät paremmin mutta toisaalta aktiiviset rahastot, jotka sijoittavat kehittyville markkinoille ovat niin kalliita, että vaikka aktiiviset rahastot voittavat indeksin, ne eivät tuota tarpeeksi ylimääräistä oikeuttaakseen hallinointikulujaan.

Toinen ongelma aktiivisiin rahastoihin sijoittajille on pseudoaktiiviset rahastot, jotka väittävät olevansa aktiiviset hoidettuja mutta todellisuudessa ovat vain erittäin kalliita passiivisia rahastoja. Rahastonhoitaja kyllä valitsee osakkeita rahastoon (ja veloittaa palkkionsa) mutta hajauttaa sijoituksia niin paljon, että rahasto ei käytännössä ota markkinalla mitään erityistä positiota vaan seuraa indeksiä.

Jotkut aktiiviset rahastot kyllä voittavat markkinat tuntuvasti. Ongelma aktiivisten rahastojen kohdalla on sama kuin osakkeidenkin: jos pystyt etukäteen määrittelemään voittavat rahastot, voit tienata tuntuvasti paremmin kuin passiivisella sijoittamisella. Valitettavasti tähän ei luotettavasti ole pystynyt vielä juuri kukaan ja näyttää todennäköiseltä, että suurimmalla osalla menestyneistä aktiivisten rahastojen hoitajista on vain ollut hyvä tuuri.

Passiivinen sijoittamien todennäköisesti sopii parhaiten suurimalle osalle tavallisista sijoittaista. Hyvä strategia on yksinkertaisesti hajauttaa sijoitukset maantieteellisesti ja eri sektoreihin. Tämä onnistuu edullisesti ostamalla esimerkiksi MSCI World Indexiin pohjautuvaa ETF:ää. Mahdollisesti vielä tärkeämpää on kuitenkin hajauttaa sijoitukset myös ajallisesti. Jos laitat kaikki rahat kiinni markkinaan yhtenä päivänä, otat huomattavasti suuremman riskin kuin jos teet ostokset kuukausittain viiden vuoden kuluessa. On myös erittäin tärkeää pitää pää kylmänä ja olla myymättä sijoituksia kun markkinat heittelevät. Se, että markkinat laskevat tänään ei tarkoita, että ne eivät voisi nousta huomenna ja on erittäin tärkeää, että olet mukana niinä päivinä kun markkinat nousevat. Koska on mahdotonta ennustaa milloin markkinat nousevat ja milloin ne laskevat – mutta keskimäärin markkinat nousevat – paras tapa sijoittaa on ostaa rahastoosuuksia tasaisesti ja pitää katse tulevaisuudessa. Hyvä sijoitushorsiontti on vähintään kymmenen vuotta, sillä yksittäisenä vuotena markkinat voivat laskea paljonkin.

Ajatellaan hypoteettista passiivista sijoitusta Yhdysvaltojen osakemarkkinoihin välillä 1980-2018. Jos sijoitit markkinaan hajautetusti 10000 euroa vuonna 1980, sijoitukseski arvo 2018 olisi 708143 euroa mikäli et missään välissä panikoinut ja myynyt sijoituksiasi. Mitä jos panikoit ja myit sijoituksia väärään aikaan? Jos sinulta meni ohi 1980-2018 viisi tuottavinta päivää, sinun kokonaistuotto koko periodilta olisi 35 % pienempi. Jos sinulta meni ohi parhaat 10 päivää, on tuottosi 50% pienempi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä rahastosijoittamiseen liittyen

Tässä osiossa löydät vastauksen yleisiin rahastosijoittamiseen liittyviin kysymyksiin.

Rahastosijoittamisen tuotto: kuinka paljon voin tehdä voittoa?

Rahastot tuottavat keskimäärin vähemmän voittoa kuin osakesijoittaminen, mutta enemmän kuin pankkitalletukset. Tavallinen rahastosijoittaja voi realistisesti odottaa 5 % vuosittaista voittoa. Kehittyvien alueiden rahastot voivat tuottaa jopa 10 % vuodessa, mutta vasta useiden vuosien kypsyttelyn jälkeen. Lisäksi kehittyvien alueiden rahastot ovat yhtä riskiallttiita kuin pörssisijoitukset eli kaikkia säästöjä ei kannata upottaa niihin.

Rahastojen voitot maksetaan asiakkaalle kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Muista valita itsellesi sopiva menetelmä:

  • Tuottorahastojen voitot jaetaan osakkaiden kesken aina kerran vuodessa.
  • Kasvurahastojen voitot jätetään rahastoon poikimaan korkoa korolle. Sijoittaja voi realisoida kasvurahaston kerryttämän myyntivoiton itselleen parhaiten sopivalla hetkellä.

Voinko menettää kaikki rahani rahastosijoittamalla?

Et oikeastaan. Sijoittaminen on aina riskialtista, koska talletussuoja ei koske sijoittajaa. Mutta hyvin hoidettu ja hajautettu rahastosalkku ei kuitenkaan voi käytännössä menettää kaikkea arvoaan. Mitä paremmin sijoituksesi on hajautettu eri toimialoille ja markkina-alueille, sitä epätodennäköisempi suuri tappio on.

Kannattaako minun tehdä kertasijoitus rahastoon, vai sijoittaa säännöllisesti?

Yleensä on kannatavampaa sijoittaa rahaa asteittain eikä kertarysäyksellä. Tämä vähentää suuren tappion riskiä. Jos satut sijoittamaan kaikki säästösi juuri pörssiromahduksen aattona, voit menettää valtavasti rahaa. Jälleen kerran: hajauttaminen on kaiken A ja O.

Rahastojen kulut: millaisia kuluja rahastot perivät?

Muista, että kaikessa sijoittamisessa pätee yleensä nyrkkisääntö: edellisten vuosien menestys ei ole tae tulevasta menestyksestä. Siksi menneitä lukuja kiinnostavampi valintaperuste on katsoa yhtiöiden perimiä lisäkuluja. Rahastosijoittajalta voidaan periä seuraavanlaisia kuluja:

  • Ostohetkellä maksettava merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio, 0–3 %
  • Toistuva hallinnointipalkkio, 0,2 – 3,0 %
  • Toistuva säilytyspalkkio, 0,2 – 0,3 %
  • Välityspalkkio. Tämän maksun suuruus riippuu siitä, kuinka aktiivisesti rahastoa hoidetaan ja rahaston sijoituskohteita vaihdetaan.
  • Tämän lisäksi saatetaan periä erilaisia toimenpidemaksuja, kuten lasku kirjallisen osuustodistuksen painattamisesta.

ETF-rahastot ovat hyvä vaihtoehto perinteisille rahastoille

Jos et usko FIM:in tai vastaavien yrityksien salkunhoitajien olevan varsin kalliiden palkkioidensa arvoisia, kannattaa harkita ETF-rahastoihin sijoittamista. ETF eroaa tavallisesta rahastosta siinä, että hinnanmuodostus ja kaupankäynti tapahtuu reaaliajassa aivan kuten osakkeilla kauppaa käytäessä. Kun rahastoja saa merkattua ilmaiseksi, mutta rahastoyhtiö veloittaa hallinnointipalkkion, ovat ETF-rahastojen hallinnointipalkkiot erittäin pieniä, mutta kaupankäynnistä veloitetaan välityspalkkio kuten osakkeilla kauppaa käytäessä.

ETF:llä käydään kauppaa kuten osakkeella, mutta juridisesti kyseessä on rahasto. ETF:ien avulla voit kustannustehokkaasti hajauttaa sijoituksia. Esimerkiksi ostamalla iShares MSCI Brazil Capped ETF -rahastoa voit käytännössä yhtä arvopaperia ostamalla saada samat hyödyt kuin luomalla itse hyvin hajautetun Brasilian markkinoille suuntautuneen salkun, mutta tietysti huomattavasti pienemmällä alkupääomalla. Toisin kuin FIM:in Brasilia-rahaston, iShares ETF:n hallinnointipalkkio on vain 0,62 %.

Tämän rahaston tarkoitus on seurata mahdollisimman tarkasti valitun markkinaindeksin, tässä tapauksessa Brazil 25/50 -indeksin, kehitystä. Osakepohjaisen ETF-rahaston idea perustuu yksinkertaiseen sääntöön ostaa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin niitä on seurattavassa indeksissä. Tuotto on vähän parempi kuin kohdeindeksin, koska osinkoja ei yleensä lasketa mukaan indeksin arvoon. Indeksirahaston salkunhoito on merkittävästi edullisempaa kuin aktiivisesti hoidetun rahaston, minkä vuoksi niiden hallinnointipalkkiotkin ovat tavallista sijoitusrahastoa matalammat.

Jos siis uskot Brasilian markkinan yleisesti ottaen menevän ylöspäin, mutta et usko, että FIMin sijoitukset ovat suhteessa Brasilian yleiseen markkinaan 3 % parempia, kannattaa sijoittaa ETF-rahastoon. Se, uskotko ETF:iin vai aktiiviseen salkunhoitoon riippuu pitkälti siitä, uskotko tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin.

Usein kysyttyä

Mitä rahastosijoittamiseen tarvitaan?

Rahastosijoittamisen voi aloittaa turvallisesti pienemmällä summalla kuin osakesijoittamisen. Jopa alle tuhannen euron alkupääomalla voi päästä alkuun. Mitään suurta asiantuntemusta ei lähtökohtaisesti tarvita, kunhan sijoittaja osaa tunnistaa huijaukset, eikä lähde niihin mukaan. Huomaa, että mitä enemmän sijoitat, sitä paremmin pystyt hajauttamaan sijoituksesi ja näin vähentämään riskiä.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi Nordnetissä tai FIM sijoituspalvelussa kuukausisäätämissopimuksella. Nordnetissä minimerkintä on 15 euroa kuukaudessa, FIMin palvelussa 35 euroa. Sijoittamalla 50 € kuukaudessa 10 vuoden ajan varsin maltillisella 5 % tuotto-odotuksella, olet säästänyt 10 vuodessa 7749,60 €.

Mikä osuus säästöistä kannattaa sijoittaa rahastoihin?
Rahastosijoittaminen on miltei aina kannattavampaa kuin rahan seisottaminen pankkitalletuksena, sillä inflaatio syö talletusten arvoa vuosi vuodelta. Koska rahastoja ei kuitenkaan suojele ns. talletussuoja, kannattaa osa säästöistä yhä pitää säästötilillä pahan päivän varalle. Jos harrastat myös osakesijoittamista, rahastot voivat tarjota tasapainottavan ja turvallisen lisän riskialttiiden pörssiosakkeiden rinnalle. Siis myös osakesijoittajan kannattaa harkita vaikkapa muutaman kymmenen prosentin osuuden sijoittamista vakaisiin rahastoihin.
Paljonko voin tehdä voittoa?

Rahastot tuottavat keskimäärin vähemmän voittoa kuin osakesijoittaminen, mutta enemmän kuin pankkitalletukset. Tavallinen rahastosijoittaja voi realistisesti odottaa 5 % vuosittaista voittoa. Kehittyvien alueiden rahastot voivat tuottaa jopa 10 % vuodessa, mutta vasta useiden vuosien kypsyttelyn jälkeen. Lisäksi kehittyvien alueiden rahastot ovat yhtä riskialttiita kuin pörssisijoitukset eli kaikkia säästöjä ei kannata upottaa niihin.

Rahastojen voitot maksetaan asiakkaalle kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Muista valita itsellesi sopiva menetelmä:
  • Tuottorahastojen voitot jaetaan osakkaiden kesken aina kerran vuodessa.
  • Kasvurahastojen voitot jätetään rahastoon poikimaan korkoa korolle. Sijoittaja voi realisoida kasvurahaston kerryttämän myyntivoiton itselleen parhaiten sopivalla hetkellä.

Rahastosijoittamisen kautta voi parhaassa tapauksessa saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden.

Voinko menettää kaikki rahani?
Et oikeastaan. Sijoittaminen on aina riskialtista, koska talletussuoja ei koske sijoittajaa. Mutta hyvin hoidettu ja hajautettu rahastosalkku ei kuitenkaan voi käytännössä menettää kaikkea arvoaan. Mitä paremmin sijoituksesi on hajautettu eri toimialoille ja markkina-alueille, sitä epätodennäköisempi suuri tappio on.
Kertasijoitus vai kannattaako sijoittaa säännöllisesti?
Yleensä on kannatavampaa sijoittaa rahaa asteittain eikä kertarysäyksellä. Tämä vähentää suuren tappion riskiä. Jos satut sijoittamaan kaikki säästösi juuri pörssiromahduksen aattona, voit menettää valtavasti rahaa. Jälleen kerran: hajauttaminen on kaiken A ja O.
Mitkä rahastot ovat kaikkein turvallisimpia?
Kaikkein turvallisimpia rahastoja ovat korkorahastot. Korkorahasto on yleensä kuitenkin vain väliaikainen paikka rahoille, sillä se tuottaa erittäin matalaa voittoa. Jos tavalliset osakerahastot tuntuvat sinusta liian turvattomilta, yhdistelmärahasto on korkorahastoa parempi vaihtoehto pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Yhdistelmärahasto on sekoitus osake- ja korkorahastoa. Sen tuotto voi olla osakerahastoa matalampi, mutta riskit ovat samoin matalammat.
Mitkä rahastot mahdollistavat suurimman voiton?
Potentiaalisesti suurimmat voitot tulevat kehittyvien alueiden rahastoista sekä erilaisista kurssikeinotteluun pyrkivistä rahastoista. Kehittyvien alueiden rahastoihin kannattaa sijoittaa ehkä 5-25 % pääomasta. Kaikkein suurimpiin ja nopeimpiin voittoihin tähtäävät vipu- ja hedgerahastot eivät ole yleensä järkevä sijoituskohde, jollet sattumalta ole kiinnostunut uhkapelistä.
Minkä yrityksen rahastot ovat menestyneet pitkässä juoksussa?
Sijoittaja.fi-sivuston analyysissa parhaiten ja säännöllisimmin tuottavia rahastoja ovat olleet:
  1. Säästöpankki Pienyhtiöt
  2. Evli Suomi Pienyhtiöt
  3. Taaleri Arvo Markka
Taloustaito-lehden mukaan vuosina 2009-2014 parhaiten menestyivät nämä viisi rahastoa:
  1. SEB Concept Biotechnology
  2. Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
  3. Handelsbanken Svenska Småbolagsf.
  4. Fondita Nordic Micro Cap
  5. Fondita Nordic Small Cap
Talouselämä-lehden muutaman vuoden takaisen vertailun mukaan vuosien 1997-2007 välillä seuraavat rahastot menestyivät parhaiten (prosenttiluku kuvastaa tuottoa 10 vuoden ajalta):
  1. Odin Maritim, 24,0 %
  2. FIM Forte, 20,3 %
  3. OP-Suomi Arvo, 19,9 %
  4. Odin Sverige, 19,4 %
  5. Fondita Equity Spice, 18,3 %
Pidä kuitenkin mielessä, että menneistä tuotoista ei voi päätellä mitään rahaston menestymisestä tulevaisuudessa.
Millaisia lisäkuluja rahastot perivät?
Muista, että kaikessa sijoittamisessa pätee yleensä nyrkkisääntö: edellisten vuosien menestys ei ole tae tulevasta menestyksestä. Siksi menneitä lukuja kiinnostavampi valintaperuste on katsoa yhtiöiden perimiä lisäkuluja. Tällöin esimerkiksi verkossa toimiva Nordnet on kivijalkapankkeja parempi vaihtoehto. Rahastosijoittajalta voidaan periä seuraavanlaisia kuluja:
  • Ostohetkellä maksettava merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio, 0–3 %
  • Toistuva hallinnointipalkkio, 0,2 – 3,0 %
  • Toistuva säilytyspalkkio, 0,2 – 0,3 %
  • Välityspalkkio. Tämän maksun suuruus riippuu siitä, kuinka aktiivisesti rahastoa hoidetaan ja rahaston sijoituskohteita vaihdetaan.
  • Tämän lisäksi saatetaan periä erilaisia toimenpidemaksuja, kuten lasku kirjallisen osuustodistuksen painattamisesta.
Kuinka paljon työtä rahastosijoittaminen vaatii?
Rahastosijoittaminen ei vaadi paljoa työtä. Jos et ole kunnianhimoinen tuoton suhteen, voit luottaa oman pankkisi meklarin asiantuntemukseen eikä sinun tarvitse tehdä muuta kuin päättää, kuinka suuren summan haluat sijoittaa ja kuinka suurella riskillä. Jos haluat pitää huolen, että valitsemasi yhtiö ja rahasto varmasti vastaavat omaa riskinsietokykyäsi ja tuotto-odotustasi, voit tehdä perusanalyysia ja vertailua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Morningstar on tunnetuin ja arvostetuin näiden työkalujen tarjoaja.