Kulta sijoituskohteena

Epävarmat ajat ovat vaikuttaneet siihen, että kulta on taas erittäin suosittu sijoituskohde. Kulta-ETF:t ovat suositumpia kuin koskaan. ETF-rahastoja (Exchange Traded Fund eli pörssinoteerattu rahasto) löytyy moneen eri asiaan tai alaan erikoistuneina. Kulta-etf:t eli kultaan erikoistuneet ETF-rahastot ovat olleet ennätyksellisen suosittuja viime aikoina epävarmasta markkinatilanteesta johtuen. Fyysinen kulta on kuitenkin edelleenkin eräs parhaista turvasatamasijoituskohteista. On kuitenkin hyvä ymmärtää fyysisen kullan ero kulta-etf-rahastoihin verrattuna.

Kulta vaihtoehtoisena kohteena

Koska osake- ja korkosijoitusten tuotto-odotukset ovat olleet viime aikoina historiallisen matalalla tasolla, on vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla haettu parempaa tuottoa tai on haluttu hajauttaa riskiä. Kulta on ollut hyvä arvonsäilyttäjä ja turvasatama, vaikka nykyiset kriisit ovatkin nostaneet ja laskeneet kullan hintaa. Kullasta on tullut jossain määrin myös peliväline. Kullan lisäksi muita vaihtoehtoisia omaisuuslajeja ovat raaka-aineet, valuutat ja johdannaiset sekä pääomasijoitukset. Fyysisen kullan kohdalla on ongelmana myös se, miten säilyttää sitä turvallisesti ja siitä johtuvat säilytys- ja vakuutuskustannukset.

Kultaan voi sijoittaa ETF:llä

Kulta-ETF:t ovat osuuksia rahastoista siis rahasto-osuuksia. Hallussapitäjä omistaa pörssinoteeratun rahaston liikkeellelaskemaa velkakirjaa. Sijoittaja ei saa omistusoikeutta liikkeellelaskijan nimissä olevaan kultaan. omistetaan sijoitusinstrumenttia, ei fyysistä kultaa. Kun kulta-etf-osuuksia myydään, niin fyysinen kulta ei liiku mihinkään. Kulta-etf:llä on kuitenkin suhde kultaan, mutta vaikka etf:tillä on omistussuhde kultaan, kysymys on eri asiasta kuin varsinaisesta kultaharkkojen omistuksesta. Kulta-etf on pohjimmiltaan velkakirja. Tällöin on mukana riski, että vastapuoli ei suoriudu velvoitteistaan. Sijoittaja saa oikeuden ainoastaan arvopaperiin. Kulta-etf-sijoittaja ei saa omistusoikeutta liikkeellelaskijan nimissä olevaan kultaan. On kuitenkin olemassa myös etf-kultarahastoja, joissa sijoituksena voi vaihtaa fyysisiksi kultaharkoiksi (esim. Xetra Gold 4GLD).

Minkälainen kulta sitten on sijoituskohteena? Mitkä ovat sen tuotto-odotukset? Kullan hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Sijoittajan tuotto riippuu siis kullan arvonkehityksestä. Kullalla ei ole jatkuvaa tuoton lähdettä kuten korkoa tai osinkoa. Kullan tuotto-odotukset kasvavat, kun vaihtoehtoisten omaisuusluokkien kuten osake- ja korkomarkkinoiden tuotto-odotukset ovat heikot ja päinvastoin.

Kullan hinta lasku- ja nousukausilla

Kullan hinta oli huippulukemissa vuonna 2012. Vuodet 2012-2018 taas olivat heikkoa aikaa. Kullan nousu alkoi 2018. Kun osakkeiden ja valtionlainojen pitkä aikavälin tuotto-odotukset ovat nyt yhä lähellä nollaa, virtaavat sijoittajien rahat ulos dollarista, ja käteistä rahaa sijoitetaan vaihtoehtoisiin arvonsäilyttäjiin kuten kultaan. Kultaan sijoittamalla on saatu hajautushyötyä lähes jokaisessa osakemarkkinoiden suuressa laskussa. Kullan hinta nousi 1970-luvulla voimakkaasti. 1980-1998 kullan hinta taas laski. 1991-1992 kullan hinnassa nähtiin suuri lasku.

Hopea on pärjännyt suurimmassa osassa laskuista huonommin kuin kulta, vaikka kullan ja hopean hinnat ovatkin kehittyneet yleensä samaan tahtiin. Vaikka kultaa pidetään arvonsäilyttäjänä ja turvasatamana, on sen hinta kuitenkin heilahdellut voimakkaasti vuosien mittaan. Varmastikaan kulta ei ole paras mahdollinen sijoituskohde, jos pyritään maksimaaliseen tuottoon. Toisaalta kulta on tuonut turvaa monissa talouskriiseissä historian mittaan. Kulta-etf:ien ja fyysisen kullan hinta saattaa lähteä kehittymään eri suuntiin kriisin tullessa. Kulta-etf:t saattavat menettää arvonsa, vaikka kullan hinta nousisikin voimakkaasti.

Vaihtoehto kulta-ETF:ille ovat ns. streaming- ja rojaltiyhtiöt. Esimerkiksi kultarojaltiyhtiö on Royal Gold (RGLD). Kun keskuspankit painavat runsaasti lisää rahaa saadakseen valuutan arvoa alas, kulta säilyttää arvonsa, koska se on harvinaista ja sitä on olemassa rajallinen määrä. Kullan arvo nousee suhteessa valuutan arvoon. Kulta on toiminut tehokkaasti inflaatiosuojana 1970- ja 1980-luvuilla. Inflaatio nostaa taas päätään, koska koronan jälkeen talouskasvua kiihdyttämään pumpattiin markkinoille ennennäkemätön määrä rahaa. Kullan arvo nousee inflaation myötä.

Taatut ja takaamattomat kulta-ETF:t

Fyysiset kulta-ETC:t ovat fyysisesti tuettuja. Kultaharkkoja säilytetään sijoittajan puolesta turvallisesti holvissa. Ne tarjoavat tuottoa kullan hintaa seuraamalla. Hallintopalkkiot ovat kuitenkin pienemmät kuin fyysiseen kultaan sijoittamalla. Kulta-ETF:iä on taattuja ja takaamattomia. Taatut eli fyysiset ETF:t omistavat fyysistä kultaa. Takaamattomat eli synteettiset ETF:t sijoittavat kultaan johdannaissopimusten kautta. Taattuja ETF:iä pidetään pidetään turvallisempina sijoituksina kuin takaamattomia. Kulta-ETF:iä ovat esimerkiksi SPDR GOLD SHARE (GLD) JA Van ECK Vectors Gold Miners ETF (GDX). Taatut kultarahastot ovat tavallisempia. Niitä pidetään yleensä myös turvallisempina kuin takaamattomia.

Myös taatuissakin ETF:issä saattaa ongelmia aiheuttaa se, että kun sijoittaja omistaa rahasto-osuuden (ETF) fyysisestä kullasta, ei hänellä ole mahdollisuuksia päästä käsiksi ”omistamaansa kultaan”. ETF-rahastot eivät aina säilytä yhtä paljon fyysistä kultaa kuin mitä niiden antamat tiedot antavat olettaa. Tästä syntyy ns. vastapuoliriski. Taattujen kulta-ETF:ien välillä on kuitenkin suuria eroja eivätkä kyseiset riskit välttämättä koske kaikkia niitä. SPDR Gold Shares (GLD) kuuluu suurimpiin kultarahastoihin.

Kulta-ETF:ien kehitys viime vuosina

Kulta-eTF-rahastot ovat olleet suosittuja viime aikoina. Tämä on heijastunut myös kullan hintaan. ETF-rahastot voivat tarjota vaivattoman tavan sijoittaa kultaan, ja ne myös tarjoavat hajautushyötyjä sijoitussalkkuun. Kultaa vastaan sijoituskohteena on myös esitetty erilaisia argumentteja. Kulta ei tuota kassavirtaa, ei jaa osinkoja, ei tuota korkoa eikä korolle korkoa, ei maksa vuokraa, ei lisäänny jne. Esimerkiksi Warren Buffet kuuluu kullan vastustajiin. Kulta-ETF on arvopaperistettu sijoitustuote, osuus rahastosta. Tällöin osto- ja myyntihinnan ero on pienempi kuin fyysisellä kullalla. ETF on pörssilistattu rahasto, jolla käydään kauppaa kuten pörssiosakkeilla. ETF-rahaston avulla kultaan sijoittaminen on kustannustehokasta hajauttamista. ETF-kaupasta maksetaan välityspalkkio kuten osakekaupassakin.

Erilaisten alustojen kautta kaupankäyntiä kullalla

Rahastojen kautta kullan lyhytaikainenkin omistaminen on mahdollista. Kultaharkkoja taas ostetaan ja myydään vuosiksi tai jopa vuosikymmeniksi. ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssissä. Voit ostaa ja myydä pörssissä ETF-rahastoja. Avaat tilin Nordnettiin ja ostat sieltä rahastoa. Fyysistä kultaa ei voi ostaa pienissä erissä, mutta ETF-rahastoa voi ostaa esimerkiksi kuukausisäästämisen muodossa pieniä eriä. Kultaan voi sijoittaa netissä monien eri kaupankäyntialustojen kautta kuten EToro, Nordnet, Plus500, Lynx, DEGIRO. Alustojen kustannukset ovat kilpailukykyisiä perinteisiin vaihtoehtoihin verrattuna.

Maailman suosituimmat kulta-ETF:t ovat Yhdysvalloissa. Tunnetuin on SPDR Gold Shares (GLD). Eurooppalaiset sijoittajat voivat sijoittaa yhdysvaltalaisiin ETF-rahastoihin epäsuorasti Euroopassa liikkeellelaskettujen rahastojen kautta. Saksan IBIS-pörssistä löytyy maailman kolmanneksi suurin kulta-ETF mitattuna kultavarantojen määrällä. Rahasto o Xetra-Gold (4GLD). Se on myös taattu fyysisesti. Xetra.Goldin hallinnointikulut ovat 0,39 % vuodessa. Kullan osuus sijoitussalkusta on yleensä hyvin pieni, pari prosentin luokkaa. ETF-rahastot saattavat sopia paremmin pitkän aikavälin sijoittamiseen kuin kulta-CDF eli hinnanerosopimus. ETF-rahastojen kohdalla tuotto ja luovutusvoitto verotetaan pääomatuloveroprosentin mukaan. ETF eli Exchange Traded Fund rahasto, jonka osuuksilla käydään kauppaa pörssissä samoin kuin osakkeilla. ETF-sijoittaminen tapahtuu suurimmaksi osaksi ulkomaisissa pörsseissä. ETF:t ovat melko uusi innovaatio, 1990-luvulla kehitetty, mutta niiden kysyntä on kasvanut nopeasti. Tehokkain kultaan sijoittava ETF on Sharesin Gold Trust. Kokonaiskulusuhde on kullan hinnan kehitykseen sidotuista ETF:istä matalimpia. ETF:iä löytää erilaisilla alustojen ja välittäjien valintatyökaluilla. Omaisuuslajiksi esimerkiksi raaka-aineet ja hakusanaksi Gold. Toinen mielenkiintoinen ETF on Xetra Gold. Kaupankäyntivaluuttana on euro. Siinä sijoittaja altistuu silti valuuttakurssiriskille, sillä kullan arvo mitataan dollareissa. Erikoisuutena on, että sijoittaja saa halutessaan vaihtaa EFT-sijoituksnsa kultaharkoiksi. Tämä ei ole suurimmassa osassa rahastoja mahdollista ollenkaan. Fyysisen kullan omistaminen on erilaista kuin kulta-etf:ien.