Joukkolainat sijoituskohteena

Erilaiset yritykset sekä myös maailman valtiot rahoittavat omaa toimintaansa laksemalla liikkeelle joukkoveltakirjoja eli joukkolainoja. Esimerkiksi pankit, yritykset, valtiot, kunnat tai muut yhteisöt voivat laskea joukkovelkakirjoja markkinoille.

Joukkolainat ovat tie korkosijoittamiseen

Joukkolainat eli bondit ovat perinteisesti ruvallisena pidetty sijoitusmuoto. Ne mahdollistavat lainan omistajalle tavan rahoittaa toimintaansa sekä investointeja. Sijoittajat ikään kuin lainaavat joukkolainassa toimijoille rahaansa ja tästä sijoittaja itse saa korkoa. Korkosijoitukset sopivat hyväksi hajautustavaksi sijoittajan salkkuun.

Sijoittjaat merkitsevät joukkolainaa joko suoraan liikkeellelaskusta eli emissiosta tai esimerkiksi ostavat niitä jälkimarkkinoilta. OCT-markkinoilla voidaan myydä ja ostaa joukkolainoja. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi pankkien välillä kahdenvälisesti sovittuja transaktioita.

Kun puhutaan joukkolainasta se on aina vieraan pääoman sijoitusinstrumentti, jonka liikkeellelaskijalta edellytetään yleensä lainan nimellispääomaa ja kuponkikoron maksamista.

Joukkolainoissa lyhyissä joukkolainoissa maturiteetti on 1-5 vuotta. Keskipitkiin lainoihin taas lasketaan 5-12 vuoden mittaiset lainat ja pitkät lainat ovat yli 12 vuoden pituisia lainoja.

Nordnetin sivustola löydät enemmän tietoa heidän alustallaan tarjoamista joukkovelkakirjoista.

Joukkovelkakirjojen eroja

Perinteiset vakuudettomat joukkolainat muodostavat suurimman osan joukkolainoista.

Debentuurit ovat joukkolainoja, joiden asema yhtiön konkurssissa on parempi kuin osakkeenomistajien, mutta huonompi kuin yhtiön muiden sitoumuksien sisältäen myös yhtiön muut niin sanotut normaalit joukkolainat.

Nollakuponkilainat, joiden laina-aika on yli vuoden ovat Suomessa harvinaisempia. a. Nimensälaina on saanut siitä, että sille ei laina-aikana makseta korkoa.

Perinteisten joukkolainojen lisäksi on olemassa laaja joukko joukkolainoja, jotka sijoittuvat riskimielessä perinteistä joukkolainojen ja osakkeiden välimaastoon. Näitä kutsutaan usein välirahoitus- eli mezzanine rahoitusinstrumenteiksi. Sijoittajille tämänkaltaisia lainoja tarjoavat yritykset sekä rahoituslaitokset.

Keskimäärin joukkolainoista saa matalampaa tuottoa kuin osakkeista

Joukkolainojen tuotto ei välttämättä ole yhtä korkeaa kuin suorien osakkeiden tuotto.

Kuponkikorolla tarkoitetaan velkakirjan nimellisarvolle laskettavaa nimelliskorkoa. Kuponkikorosta käytetään toisinaan nimitystä nimelliskorko. Tyypillisesti kuponkikorko maksetaan kerran vuodessa ja viimeinen erä velan takaisinmaksun yhteydessä. Sijoittajan saama korkotuotto ei kuitenkaan ole välttämättä sama kuin kuponkikorko.

Kiinteän kuponkikoron joukkolainan tuotto tiedetään sijoitushetkessä, jos sijoittaja pitää lainan eräpäivään saakka, eikä lainan liikkellelaskijalla ole ongelmia lainan maksussa.

Esimerkiksi valtionlainojen historiallinen tuotto on ollut Yhdysvalloissa keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Tutkimuksien mukaan pitkällä aikavälillä 16 eri valtion pitkien valtionlainojen reaalituotto oli keskimäärin 2,53 prosenttia ja lyhyiden valtionlainojen reaalituotto oli 1,03 prosenttia vuodessa.

Mistä joukkolainojen tuotto koostuu?

Tuotto joukkolainoille muodostuu niiden nimellispääomalle lasketusta korosta sekä sen arvonmuutoksesta.

Yleensä korkosijoitukset, joita myös joukkolainat ovat, ovat yleensä osakkeita riskittömämpiä, mutta tämä johtaa myös yleensä alhaisempaan tuottoon.

Sijoittajalle kertyvä tuotto muodostuu kupongeista ja mahdollisesta myyntivoitosta tai syntyneestä tappiosta. Jos sijoittaja luopuu omistuksesta kesken laina-ajan sekä mahdollisesta arvonnoususta, jos laina on ostettu kesken laina-ajan nimellisarvon.

Efektiivinen korko saadaan laskemalla, mikä kuponkikoron mukaan maksettava korko tuottaa joukkovelkakirjasta maksettavalle merkintähinnalle eli emissiokurssille. Jos joukkovelkakirjan merkintähinta poikkeaa nimellisarvosta eli 100 prosentista, efektiivinen korko nousee tai laskee.

Efektiivistä korkoakin enemmän sijoittajaa kiinnostaa kuitenkin efektiivinen tuotto elilainan tuotto-odotus pidettäessä laina eräpäiväänsä asti. Tämä tuotto vastaa tietyllä tavalla efektiivistä korkoa, mutta huomioi koron aika-arvon, mahdolliset lyhennykset ja korkomaksut paremmin. Täten se antaa paremman kuvan lainan odotetuista tuotoista.

Joukkolainojen hinnoittelu

Hinnoittelu joukkolainoissa tapahtuu hieman eri tavalla kuin mitä osakkeissa.

Joukkovelkakirjojen hinta merkitään prosentteina nimellisarvosta. Esimerkiksi luku 100 % lainan hintana tarkoittaa, että joukkolainan hinta on sama kuin sen nimellisarvo. Siten esimerkiksi nimellisarvoltaan 20 000 euron lainan hinta kurssilla 102 % olisi 20 400 euroa.

Koska joukkolainoilla voidaan käydä kauppaa jälkimarkkinoilla, lainan hintakehitykseen jälkimarkkinoilla vaikuttaa esimerkiksi korkotason muutokset ja lainan liikkeellelaskijan taloustilanteen kehitys.

Korkotaso voi vaikuttaa joukkolainan hintaan. Vaikutukset voidaan nähdä siten, että kun korkotaso laskee, lainan hinta nousee ja kun se nousee, hinta laskee.

Millaisia riskejä joukkolainoissa on?

Keskeisimpiä riskejä joukkolainoissa on korkoriski ja luottoriski.

Korkoriskillä tarkoitetaan sitä, kun joukkolainojen jälkimarkkinahinta kehittyy vastakkaiseen suuntaan itse korkotasoon nähden. Korkotason noustessa joukkolainojen jälkimarkkinahinta laskee ja vice versa. Korkotasoihin liittyvät muutokset vaikuttavat tuottoon ostohetken jälkeen varsinkin, jos joukkolaina myydään ennen sen erääntymistä.

Luottoriskillä tarkoitetaan sellaista riskiä, että lainan liikkeellelaskija ei suoriudu velvoitteesta koskien lainan takaisinmaksua. Tämänkaltainen luottoriski sisältää lisäksi sijoittajan kärsimän tappion suuruuden maksikyvyttömyystilanteissa. Sijoittajana kannattaa aina huomioida, että lainojen etuoikeusasemissa eli senioriteeteissa on eroja maksukyvyttömyystilanteissa. Osa joukkolainoista voi olla vakuudellisia.

Lainat voidaan jakaa seniori- sekä juniorilainohin liittyen siihen, missä järjestyksessä konkurssipesän varat aiotaan maksaa sijoittajille. Seniorilainan haltijalla on oikeus konkurssipesän varoihin aina ennen juniorilainojen omistajia.

On olemassa myös uudelleensijoitusriski. Tämä liittyy joukkovelkalainasta saataviin kuponkikorkoihin. Kuponkikorkojen uudelleensijoittamisesta saatava riskikorjattu tuottao muuttuu aina korkotason mukaan.

Uudelleensijoitusriski on yleisesti keskimääräistä korkeampi, silloin kun joukkolainassa on pidempi juoksuaika. Sijoittajan kannattaa huomioida, että korkoriskillä ja uudelleensijoitusriskillä on negatiivinen korrelaatio. Korkotason laskiessa joukkolainan hinta kallistuu samalla matalamman korkotason vuoksi kuponkikorkojen sijoittaminen muuttuu haastavammaksi.

Viimeiseksi joukkovelkakirjoihin sisältyy myös call-riski. Osa joukkolainoista voi sisältää osto-option. Tämä tarkoittaa, että joukkolainan liikkeellelaskijalla on oikeus ostaa laina takaisin tietyin ehdoin. Liikkeellelaskijalla on motivaatio joukkolainan takaisin ostamiseen, jos korkotaso on laskenut lainan liikkeellelaskun jälkeen.

Paremmat ehdot ovat mahdollisia lainalle, jolla on matalampi korkotaso. Sijoittaja kuitenkin voi joutua allokoimaan varat huonommilla ehdoilla.

Mikä on joukkolainojen suurin riski?

Suurimpana riskinä joukkolainoille pidetään lainan liikkeellelaskijan ajautumista maksukyvyttömäksi. Tällöin liikkeellelaskija ei pysty maksamaan korkoa tai pääomaa takaisin. Siten kyseessä on siis aiemmin mainittu luottoriski.

Sijoittajan kannattaa siis selvittää minkälaiseen joukkolainaan on sijoittamassa. Lainan liikkeellelaskijan maksukyky ja lainan asema mahdollisessa konkurssitilanteessa ovat tärkeitä tietoja.

Mitä tulee ottaa huomioon joukkolainoihin sijoitettaessa?

Joukkolainoissa kannattaa ottaa huomioon aina niihin kuuluvat riskit. Mikään sijoittaminen ei ole riskitöntä. Vaikka joukkovelkakirjojen riski on matalampi, ei se tarkoita, että riskiä ei olisi.

Kotimaisten liikkeellelaskijoiden korot veroitetaan aina pääsääntöisesti lähdeverona. Lähdevero on 30 prosenttia.

Pääomatulona verotetaan jälkimarkkinakaupan yhteydessä myyjälle maksettava kertynyt korko eli jälkimarkkinahyvitys. Joukkolainan ostajalle jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen tulonhankkimismeno verotuksessa.

Koska joukkolainat ovat keskimäärin osakkeita riskittömämpi vaihtoehto, on niiden tuotto yleensä parnkkitalletuksia parempi. Joukkolainat voivat kuitenkin toimia hyvänä hajautuskohteena sijoitussalkussa. Ne voivat tasapainottaa salkun sisältöä.

Kenelle joukkolainat sopivat?

Luonteensa vuoksi korkosijoitukset sopivat jokaiselle säästäjälle osana hyvin hajautettua sijoitussalkkua.

Joukkovelkakirjat eli jvk-lainat tarjoavat monesti paremman tuoton kuin pelkät pankkiin tehtävät talletukset, mutta ne sisältävät myös enemmän riskiä. JVK-lainojen riskitaso vaihtelee merkittävästi. On olemassa pieniriskisiä ja kohtalaisia sekä suuria riskejä.

Korkean luottoluokituksen omaavien maiden liikkeellelaskemat joukkovelkakirjat ovat selkeästi vähemmän riskisiä kuin mitä esimerkiksi heikon luottoluokituksen omaavien yritysten liikkeelle laskemat lainat. Tämä johtuu siitä, että valtioiden korkea luottoluokitus kielii niiden hyvästä maksukyvystä.

Lainanottajan luottoluokitus vaikuttaakin olennaisesti joukkolainan korkoon. Tämä koskee niin valtioiden kuin yritysten joukkolainohin.

Joukkolainojen sijoittamisessa kannattaa ottaa huomioon seikka, joka koskee lainojen luovutusvoittoja tai -tappioita, jos joukkolaina luovutetaan ennen sen eräpäivää.

Luovutusvoittoa tai vaihtoehtoisesti -tappiota voi myös syntyä pidettäessä laina eräpäivään asti, jos joukkolainan merkintä – tai jälkimarkkinahinta palkkioineen on ollut pienempi tai suurempi kuin lainan erääntyessä takaisinmaksettava pääoma.

Tämänkaltaiset seikat kannattaa ottaa huomioon, kun pohdit, sopisiko joukkolainat sinun sijoitussalkkuusi. Yleisesti joukkolainat ovat melko riskittömiä sijoituskohteita ja ne sopivat säilyttämään ehkäpä paremmin rahan arvoa kuin mitä pelkkä pankkitalletus.