Etusivu » Sijoittaminen » ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot

ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot

ETF-rahastojen nimi juontaa juurensa englannin kielen sanoista ”exchange traded fund”. Suomessa ne tunnetaan myös nimellä ”pörssinoteeratut rahastot”. ETF-rahastoilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä esimerkiksi osake-, korko- tai kiinteistömarkkinoilla. ETF-rahastot ovat siis osakekoreja, jotka liikkuvat edellä mainituilla markkinoilla ja markkinoiden sisältö puolestaan koostuu pörssin vilkkaimmin vaihdetuista osakkeista. Lue alta lisää, mitä ETF:ät ovat ja miten aloittaa ETF-sijoittaminen.

puunoppia

ETF-rahastot ovat nousseet erittäin suosituiksi sijoituskohteiksi etenkin ammattilaisten keskuudessa, koska ne tarjoavat:

  • Monipuolisia sijoituskohteita
  • Pieniä kuluja
  • Vaivatonta hajauttamista

ETF-rahastot sopivat myös aloitteleville sijoittajille. Suomessa suurin osa pankeista tarjoaa mahdollisuuden käydä kauppaa ETF-rahastoista verkkopalveluissaan, joka alustana tekee kaupankäynnistä joustavaa ja edullista. Toimijoiden sivuilta löytyy yleensä hyvät työkalut parhaan ETF-rahaston etsimiseen ja vertailuun. Kerromme ETF-sijoittamisen aloittamisen vaiheet yksinkertaistetusti alempana. Ennen sijoittamisen aloittamista kannattaa lukea artikkelimme Sijoittamisen aloittaminen – asiantuntijoiden vinkit, josta saat hyödyllisiä näkökulmia sijoittamiseen ja eri vaihtoehtoihin.

Miten aloitan ETF-sijoittamisen?

1. Valitse palvelualusta, jonka kautta aloitat sijoittamisen. Samalla avaat arvo-osuustilin.

  • Eri pankeilla (OP, Nordea, Danske yms.) ja muilla toimijoilla, kuten Nordnetillä on omat verkkosivunsa, applikaatiot ja työkalut sijoitustoimintaa varten. Palveluiden hinnastot ovat erilaisia ja kulut voivat muodostua eri periaatteilla, joten ole tarkkana näiden kanssa!
  • Hinnastojen lisäksi palvelujen välillä voi olla eroavaisuuksia myös tarjolla olevissa rahastoissa. Monipuolisuus valikoimassa on aina plussaa.

2. Mistä paras ETF? Käytä alustojen työkaluja itsellesi parhaan ETF:n etsimiseen.

  • Palvelut tarjoavat hyviä työkaluja ja oppaita sijoitusvalintojen tekemiseen. Valitse, miltä markkina-alueelta haluat etsiä kohdetta samalla, kun mietit omaa riskinottoa, tuotto-odotusta sekä sijoituksen ajanjaksoa.
  • Työkalut tarjoavat perustietoa ETF-rahastoista ja historiaa niiden tuotoista. Nämä voivat auttaa valinnan tekemisessä, mutta katse on hyvä pitää tulevaisuudessa. Pyri aina arvioimaan, miltä markkinoiden tulevaisuus näyttää.
  • Tunnetut, tehokkaat ja laajalle alalle hajautetut ETF-rahastot ovat hyviä valintoja ensimmäisiksi kohteiksi.

3. Tee sijoitussuunnitelma.

  • Laske ja suunnittele paljonko olet sijoittamassa ETF:iin.
  • Riskien hallintaan liittyviä toimenpiteitä on hyvä suunnitella etukäteen – kuinka toimia, jos markkinat eivät kehitykään odotetulla tavalla.
  • Laske sijoittamisen kulut

4. Osta ETF-rahastoa.

ETF-rahaston ostovaiheen mekaaniset toimenpiteet riippuvat palvelualustasta, mutta on hyvä olla tarkkana muutaman asian suhteen.

  • Tarkastele kohdetta ja varmista, että ETF on juuri se mikä pitääkin.
  • Ennen kauppojen tekoa tarkista myös kauppahinta ja kaupankäyntikulujen suuruus.
  • Kaupanteon jälkeen seuraa ETF:n kehitystä ja markkinoiden suuntaa.

ETF-rahastot ovat yleensä passiivisia

Yksinkertaisesti sanottuna jotakin indeksiä seuraavaa ETF-rahastoa voi ostaa ja myydä aivan kuten pörssiosakkeita. Yleisimmin ETF-rahastot ovat passiivisia rahastoja, jolloin rahastolla ei ole aktiivista sijoituspäätöksentekoa.

Passiivinen ETF tunnetaan myös nimellä ”indeksiosuusrahasto” ja sillä tarkoitetaan, että kyseinen ETF seuraa tarkasti ennalta määriteltyä indeksiä, joka tähtää keskimääräisiin tuottoihin keskimääräisellä riskillä. Tavalliset indeksirahastot eroavat passiivisista ETF-rahastoista siten, että indeksirahastot eivät ole pörssinoteerattuja rahastoja.

Aktiiviset ETF:t rakentuvat salkunhoitajan oma-aloitteisuuden ympärille ja hänen pitäisi vaistonvaraisesti pystyä valitsemaan parhaat kohteet ja oikean ajan myydä ja ostaa osakkeita.

ETF-rahastojen rakenne on fyysinen tai synteettinen

Fyysiset ETF-rahastot tunnetaan myös nimikkeellä ”käteisperuste” ja niihin sijoittaessa sijoitus kohdistuu kohdeindeksin arvopapereihin täysin tai lähes samassa suhteessa kuin kohdeindeksissä. Näin ostetun rahaston komponentit jakautuvat indeksissä määritettyjen painotusten mukaisesti. Tätä toimenpidettä kutsutaan myös indeksin fyysiseksi replikoinniksi.

Synteettiset ETF-salkut rakentuvat täysin indeksijohdannaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että synteettiset ETF:ät eivät omista oikeasti niitä osakkeita, jotka kuuluvat indeksiin, vaan niitä ostaessa saa vain arvopapereita. Täten synteettisen ETF:n tuotto ei rakennu minkään osakkeen tuotosta, vaan se perustuu ETF:n ja pankin tai muun rahoitusyrityksen kanssa sopimiin swap-sopimuksiin ja niiden tuottoihin. Swap-sopimukset antavat toiselle osapuolelle mahdollisuuden vaihtaa jonkin ETF:nsä rakenne-eduista toisen osapuolen käyttämään etuun.

Bear- ja Bull-sertifikaatit – korkea riski, mutta hyödyllisiä lyhyellä aikavälillä

ETF-markkinoilla on olemassa myös vivutettuja Bear ja Bull -sertifikaatteja. Näiden sertifikaattien tarkoitus on mahdollistaa suurempien voittojen tekeminen erinäisissä markkinatilanteissa. Termi vivutettu tarkoittaa, että niiden seuraamien kohteiden indeksimuutos aiheuttaa suuremman prosentuaalisen muutoksen ETF:ssä kuin itse indeksissä. Sertifikaateilla pystyy myös sijoittamaan monenlaisiin kohteisiin, kuten raaka-aineisiin ja osakeindekseihin.

Bear ETF:n arvo nousee, kun seuratun indeksin arvo laskee

Tämä tekee bear ETF:stä omalaatuisen, sillä tällaisilla kohteilla on mahdollista tehdä voittoa myös laskumarkkinoiden aikana. Esimerkkinä tästä voitaisiin esitellä DAX-indeksiin sidottu 10x Bear -sertifikaatti. Mikäli DAX-indeksi laskee arvossaan prosentin verran, Bear-sertifikaatin arvo puolestaan nousee 10 prosenttia. Sama tapahtuu tietysti päinvastoin, eli jos DAX-indeksin arvo nousee prosentin, niin Bear-sertifikaatin arvo laskee 10 prosenttia.

Bull ETF:n arvo nousee jyrkemmin kuin itse indeksin

Bull ETF on periaatteessa Bear ETF:n vastakohta. Tämä tarjoaa siis mahdollisuuden tuottaa suurempaa voittoa markkinoiden nousuaikoina. Samaa DAX-indeksiesimerkkiä 10x Bull -sertifikaattiin soveltaen: mikäli DAX-indeksi nousee prosentin, nousee Bull-sertifikaatin arvo 10 prosenttia.

Vivutetut Bear- ja Bull-sertifikaatit ovat siis korkean riskin rahoitusvälineitä, eli hyödyllisiä lyhyen tähtäimen markkinoilla, kun sijoittaja on luottavainen sijoitukseensa. Pitkän tähtäimen sijoituskohteiksi näitä ei kuitenkaan suositella. Tämä lyhytaikaisuus näissä sertifikaateissa perustuu siihen, että niiden arvon muutokset pohjautuvat kurssin päivänsisäisiin muutoksiin sekä nousuissa että laskuissa. Tällöin näiden sertifikaattien tuotto on sitä huonompi, mitä suurempi päivän vaihtelu eli volatiliteetti on.

Mikä erottaa ETF-rahastot muista sijoitusvaihtoehdoista?

ETF:ien suurin ero muihin sijoitusvaihtoehtoihin ja etenkin indeksirahastoihin piilee niiden joustavuudessa. Esimerkiksi indeksirahastoissa pörssikauppoja tehdään rahastojen sääntöjen mukaan ja niiden arvot määritellään kerran päivässä. ETF-rahastojen hinta elää markkinoiden mukaan ja ne ovat avoimia sijoituksille aina, kun pörssi on auki. Muun tyyppisestä rahastosijoittamisesta voit lukea lisää täältä.

Pörssissä ETF:iin sijoittaminen tuo mukanaan erilaisia lisäkuluja, kuten kaupankäyntikuluja sekä myynti- ja lunastuspalkkioita. Tämän takia on kannattavaa perehtyä yksittäisten ETF:ien kulurakenteisiin ja indekseihin. ETF:iä on markkinoilla tarjolla lukematon määrä, koska niiden kautta voi sijoittaa eri toimialoille, korkoihin tai raaka-aineisiin tai vaikka yhdistelmärahastoihin, jotka sisältävät useita näistä vaihtoehdoista.

Etenkin pitkäaikaissijoittajan on tärkeää tarkistaa, että ETF-rahastolla on kasvuosuus, jossa kertyneet osinkotuotot sijoitetaan uudestaan osakkeisiin. Sen sijaan ETF-rahasto, jolla on tuotto-osuus, maksaa vuosittain verotettavaa osinkoa, mikä pienentää rahastosta saatavaa hyötyä.

Millaisia riskejä ETF-rahastoihin liittyy?

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, niin myös ETF sijoittamisessa on omat riskinsä, jotka eroavat muista sijoitusrahastoista. Nämä riskit ovat kuitenkin kartoitettuja niin hyvin, että ne tunnetaan erillisillä nimikkeillä; sisältöriski, tracking-riski, spread-riski ja vastapuoliriski.

  • Sisältöriski johtuu huonosta kommunikaatiosta – Sisältöriski merkitsee sitä, että sijoittaja luulee sijoittavansa johonkin kohteeseen, mutta rahaston epämääräinen nimi tai kuvaus johtaa sijoittajaa harhaan.
  • Tracking-riski johtuu rahaston arvonkehityksen poikkeamista kohdeindeksissä. Tätä mitataan tracking error -mittausluvulla.
  • Spread-riskinä tunnetaan riski, joka ilmenee, kun ETF-osuuden osto- ja myyntinoteerauksessa todetaan eroja pörssissä.
  • Vastapuoliriski puolestaan on sidonnainen synteettisiin ETF:iin, niiden swap-sopimuksiin ja niiden vastapuolten takaisinmaksukykyyn. Tätä varten on tosin asetettu direktiivejä, jotka rajoittavat tappioriskin enintään 10 prosenttiin rahaston arvosta.

Edellä mainittujen riskien lisäksi ETF:illä on omat haasteensa etenkin uusille sijoittajille. Suurin haaste monelle on ETF:ien suuri määrä ja se, miten tarkkaan niitä olisi hyvä ymmärtää ja miten paljon niistä pitäisi tietää. Tämän kanssa voi joskus tulla hankaluuksia, sillä tarkemman tiedon saanti ei välttämättä onnistu jokaisen ETF:än kohdalla.

Myös ETF:ien globaalit markkinat aiheuttavat joskus ongelmia sijoittajille. Euroalueen ulkopuolelle sijoitettaessa ETF:t saattavat altistua suuremmille ailahteluille valuuttakursseissa, mikä puolestaan lisää riskiä. Joistain ETF:istä tosin löytyy vaihtoehto, joka suojaa sijoitusta valuuttakurssin muutoksilta. Toisaalta yksittäiseen maahan tai toimialaan sijoittaminen on yleensä riskialttiimpaa kuin sijoittaminen laaja-alaisiin ETF:iin, joissa hajautus luo turvaa sijoitukselle.

Mitä tulee huomioida ETF-rahastoja ostaessa ja myydessä?

Mahdollisten kohteiden suuren määrän vuoksi on hyvä löytää omaan näkemykseen sopiva ETF-rahasto, mutta monet pankit onneksi tarjoavat valintaa helpottavia työkaluja. Pidä mielessä nämä asiat ETF-rahastoihin sijoittaessa:

  1. ETF-rahastojen rakenne kannattaa sisäistää sekä hankintakohteet tulee luonnollisesti harkita tarkasti, eli pohtia mihin toimialaan tai maantieteelliseen markkinaan haluaa rahansa sijoittaa.
  2. Tarkista kuinka paljon kohteeseen on jo sijoitettu. Joskus on mahdollista, että mikäli ETF on kerännyt vain vähän sijoituksia, sen liikkeellelaskija sulkee kohteen ja sen varat tilitetään sijoittajilta. Sijoitusten määrä näkyy kuitenkin verkkopankkien ETF-esitteistä, joten sen voi henkilökohtaisesti tarkastaa ennen sijoituksen tekemistä.
  3. Onko ETF-kohteella kasvuosuuksia vai tuotto-osuuksia? Sijoittaessa ETF:n tuotto-osuuteen sijoittajalle maksetaan kerran vuodessa verotettavaa tuottoa. Tämän takia useimmin sijoittajalle on tuotollisempaa, jos ETF-rahastolla olisi kasvuosuus, jonka osingot sijoitetaan uudelleen osakkeisiin. Tällöin verotus tapahtuu vasta sitten, kun sijoittaja myy sijoituksensa, eikä vuosittain kuten tuotto-osuuksien kanssa.

Täältä voit lukea lisää pääomatulon ja myyntivoiton verotuksesta sekä laskea paljonko pääomatuloista tai myyntivoitoista joutuu maksamaan veroja.

Edellisten asioiden lisäksi muita huomiota ovat:

  • millä valuutalla kauppaa käydään?
  • tarkista vastaako nettovarallisuusarvo vastaa ETF:n markkina-arvoa?

Joskus on mahdollista, että nämä arvot eivät vastaakaan toisiaan, koska osuuden markkinahinta elää koko pörssipäivän ajan. Tämä yleensä vaatii markkina-arvon tarkistamista ETF:n liikkeellelaskijan kotisivuilta ja sen vertaamista omakätisesti. Tämä kannattaa luonnollisesti tehdä muun muassa sen takia, että kauppoja tehdessä ei tulisi myytyä alihintaan tai ostettua ylihintaan.

ETF-rahaston vahvuudet

ETF-rahastojen suurin vahvuus on niiden joustavuudessa ja monipuolisuudessa. Joustavuuden hyöty nojaa etenkin markkinoiden tehokkuuskonseptiin, joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä ”market efficiency hypothesis”. Tämä rahoitukseen kietoutuva käsite kuvastaa markkinoiden tehokasta toimintaa niin, että kaikki sijoituskohteiden kannalta oleellinen tieto heijastuu niiden arvopaperien hintoihin.

Tämä julkisten ja yksityisten kohteiden kannalta oleellinen tieto vaikuttaa siis niiden markkina-arvoihin, ja vaikka markkinoilla reagoitaisiin muutoksiin nopeasti, voi hintareaktio olla tehoton ja sitä kautta yli- tai alireagoiva muutoksen tasoon nähden. Tehokkailla markkinoilla hintareaktio tapahtuu heti ja oikein, kun uutta informaatiota tulee ilmi, jotta sijoittajat eivät pääsisi tekemään voittoa yli- tai alireagoivilla markkina-arvoilla.

Näiden lisäksi pienet hallintokulut ovat pitkäaikaissijoittajalle merkittävä hyöty ETF-rahastoihin sijoittamisessa. Sijoittajan halutessa muuttaa osuutensa rahaksi, onnistuu se vaivattomasti verkkoalustan kautta, jolloin myyntihinnan näkee kaupankäyntihetkellä.

ETF-rahastojen yhteenveto

ETF-rahastot ovat laaja konsepti modernissa sijoitusmarkkinassa. Niistä muodostuu mahdottoman kattava valikoima sijoitusvaihtoehtoja, jotka jakautuvat vielä omiin kategorioihinsa, kuten aktiivisiin ja passiivisiin tai fyysisiin ja synteettisiin ETF:iin. Kaikki tämä monipuolisuus voi saada uuden sijoittajan pään sekaisin, mutta onneksi pankit ja alan muut osaajat tarjoavat tukipalveluita ja ohjelmia, jotka auttavat uudetkin sijoittajat urallaan alkuun.

Ennen vivutettuihin ETF:iin sijoittamista on hyvä muistaa ottaa selvää, miten ne toimivat ja mitä riskejä kohteisiin liittyy – aivan kuten muissakin sijoitusvaihtoehdoissa. Lue lisää yleistä tietoa sijottamisesta ja muista sijoittamiskeinoista.

Mikä on ETF-rahasto?
ETF-rahasto on passiivinen tai aktiivinen pörssinoteerattu rahasto, johon voi sijoittaa aivan kuten osakkeisiin. Suurin osa rahastoista seuraa tarkasti jotakin indeksiä. ETF-rahastojen avulla sijoitusten hajauttaminen on kätevää ja hallinnointikulut pysyvät yleensä pieninä. Arvopaperinvälittäjien ja pankkien verkkoalustoilta löytyy hyviä työkaluja parhaiden ETF-rahastojen etsimiseen ja niihin sijoittamiseen.
Mitkä ovat ETF-rahastojen hyödyt ja haitat?

ETF-rahastojen hyötyjä ovat:

  • laaja valikoima erilaisia rahastoja
  • alhaiset kulut
  • helppo hajautus
  • sijoitusten arvon seuraaminen on kätevää ja niiden muuttaminen rahaksi on vaivatonta
  • aloitteleva sijoittaja pääsee osalliseksi erilaisiin ammattilaisten käyttämiin sijoitusstrategioihin

Mitä haittoja ETF-rahastoissa voi olla:

  • kaupankäyntikulut (tosin jotkin toimijat voivat tarjota kuluttoman kuukausisäästämisen vaihtoehdon, jossa ainoastaan osuuksien myymisestä peritään kuluja)
  • ETF:ien toimintaperiaatteiden ymmärtäminen voi olla aluksi hankalaa ja niiden vertailu voi olla työlästä – onneksi pankeilla ja eri toimijoilla yleensä on tarjolla siihen työkaluja ja oppaita, joiden kautta ETF-sijoittamiseen voi perehtyä.
Onko ETF-rahasto ja indeksirahasto sama asia?
Ei ole. ETF-rahasto on pörssinoteerattu likvidimpi rahasto, kun taas indeksirahastoa ei ole listattu pörssiin. Indeksirahaston merkitsemistapa on samanlainen kuin perinteisissä rahastoissa. ETF-rahastoa on mahdollista ostaa ja myydä kuten pörssiosakkeita, indeksirahastojen osuuksilla käydään kauppaa vain kerran päivässä.
Miksi sijoittaa ETF-rahastoon?
ETF-rahastoon sijoittaminen on oiva keino hajauttaa omia sijoituksiaan alhaisilla kuluilla. Ostamalla ETF:ien rahasto-osuuksia sijoittaja pääsee käsiksi eri varallisuusasteiden sijoituskohteisiin ja ammattilaisten käyttämiin sijoitusstrategioihin.