Etusivu » Sijoittaminen » ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot

ETF-rahastot eli pörssinoteeratut rahastot

ETF-rahastojen nimi juontaa juurensa englannin kielen sanoista ”exchange traded fund”. Suomessa ne tunnetaan myös nimellä ”pörssinoteeratut rahastot”. ETF-rahastoilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä esimerkiksi osake-, korko- tai kiinteistömarkkinoilla. ETF-rahastot ovat siis osakekoreja, jotka liikkuvat edellä mainituilla markkinoilla ja markkinoiden sisältö puolestaan koostuu pörssin vilkkaimmin vaihdetuista osakkeista.

puunoppia

ETF-rahastot ovat nousseet erittäin suosituiksi sijoituskohteiksi etenkin ammattilaisten keskuudessa, koska ne tarjoavat monipuolisten kohteiden lisäksi halpoja hintoja. ETF-rahastot sopivat silti myös aloitteleville sijoittajille, kuten myös kaikille muille, jotka pitävät vaivattomasta osakkeiden hajautuksesta, likviditeetistä ja pienistä hallintokuluista. Suomessa suurin osa pankeista tarjoaa mahdollisuuden käydä kauppaa ETF-rahastoista verkkopalveluissaan. Verkkopankkien käyttö alustana tekee kaupankäynnistä joustavaa ja edullista.

ETF-rahastot ovat aktiivisia tai passiivisia

Aktiiviset ETF:t rakentuvat salkunhoitajan oma-aloitteisuuden ympärille ja hänen pitäisi vaistonvaraisesti pystyä valitsemaan parhaat kohteet ja oikean ajan myydä ja ostaa osakkeita.

Passiivinen ETF tunnetaan myös nimellä ”indeksiosuusrahasto” ja sillä tarkoitetaan, että kyseinen ETF seuraa tarkasti ennalta määriteltyä indeksiä, joka tähtää keskimääräisiin tuottoihin keskimääräisellä riskillä. Tavalliset indeksirahastot eroavat passiivisista ETF-rahastoista siten, että indeksirahastot eivät ole pörssinoteerattuja rahastoja.

ETF-rahastojen rakenne on fyysinen tai synteettinen

Fyysiset ETF-rahastot tunnetaan myös nimikkeellä ”käteisperuste” ja niihin sijoittaessa sijoitus kohdistuu kohdeindeksin arvopapereihin täysin tai lähes samassa suhteessa kuin kohdeindeksissä. Näin ostetun rahaston komponentit jakautuvat indeksissä määritettyjen painotusten mukaisesti. Tätä toimenpidettä kutsutaan myös indeksin fyysiseksi replikoinniksi.

Synteettiset ETF-salkut rakentuvat täysin indeksijohdannaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että synteettiset ETF:ät eivät omista oikeasti niitä osakkeita, jotka kuuluvat indeksiin, vaan niitä ostaessa saa vain arvopapereita. Täten synteettisen ETF:n tuotto ei rakennu minkään osakkeen tuotosta, vaan se perustuu ETF:n ja pankin tai muun rahoitusyrityksen kanssa sopimiin swap-sopimuksiin ja niiden tuottoihin. Swap-sopimukset antavat toiselle osapuolelle mahdollisuuden vaihtaa jonkin ETF:nsä rakenne-eduista toisen osapuolen käyttämään etuun.

Bear- ja Bull-sertifikaatit – korkea riski, mutta hyödyllisiä lyhyellä aikavälillä

ETF-markkinoilla on olemassa myös vivutettuja Bear ja Bull -sertifikaatteja. Näiden sertifikaattien tarkoitus on mahdollistaa suurempien voittojen tekeminen erinäisissä markkinatilanteissa. Termi vivutettu tarkoittaa, että niiden seuraamien kohteiden indeksimuutos aiheuttaa suuremman prosentuaalisen muutoksen ETF:ssä kuin itse indeksissä. Sertifikaateilla pystyy myös sijoittamaan monenlaisiin kohteisiin, kuten raaka-aineisiin ja osakeindekseihin.

Bear ETF:n arvo nousee, kun seuratun indeksin arvo laskee

Tämä tekee bear ETF:stä omalaatuisen, sillä tällaisilla kohteilla on mahdollista tehdä voittoa myös laskumarkkinoiden aikana. Esimerkkinä tästä voitaisiin esitellä DAX-indeksiin sidottu 10x Bear -sertifikaatti. Mikäli DAX-indeksi laskee arvossaan prosentin verran, Bear-sertifikaatin arvo puolestaan nousee 10 prosenttia. Sama tapahtuu tietysti päinvastoin, eli jos DAX-indeksin arvo nousee prosentin, niin Bear-sertifikaatin arvo laskee 10 prosenttia.

Bull ETF:n arvo nousee jyrkemmin kuin itse indeksin

Bull ETF on periaatteessa Bear ETF:n vastakohta. Tämä tarjoaa siis mahdollisuuden tuottaa suurempaa voittoa markkinoiden nousuaikoina. Samaa DAX-indeksiesimerkkiä 10x Bull -sertifikaattiin soveltaen: mikäli DAX-indeksi nousee prosentin, nousee Bull-sertifikaatin arvo 10 prosenttia.

Vivutetut Bear- ja Bull-sertifikaatit ovat siis korkean riskin rahoitusvälineitä, eli hyödyllisiä lyhyen tähtäimen markkinoilla, kun sijoittaja on luottavainen sijoitukseensa. Pitkän tähtäimen sijoituskohteiksi näitä ei kuitenkaan suositella. Tämä lyhytaikaisuus näissä sertifikaateissa perustuu siihen, että niiden arvon muutokset pohjautuvat kurssin päivänsisäisiin muutoksiin sekä nousuissa että laskuissa. Tällöin näiden sertifikaattien tuotto on sitä huonompi, mitä suurempi päivän vaihtelu eli volatiliteetti on.

Mikä erottaa ETF-rahastot muista sijoitusvaihtoehdoista?

ETF:ien suurin ero muihin sijoitusvaihtoehtoihin ja etenkin indeksirahastoihin piilee niiden joustavuudessa. Esimerkiksi indeksirahastoissa pörssikauppoja tehdään rahastojen sääntöjen mukaan ja niiden arvot määritellään kerran päivässä. ETF-rahastojen hinta elää markkinoiden mukaan ja ne ovat avoimia sijoituksille aina, kun pörssi on auki. Muun tyyppisestä rahastosijoittamisesta voit lukea lisää täältä.

Pörssissä ETF:iin sijoittaminen tuo mukanaan erilaisia lisäkuluja, kuten kaupankäyntikuluja sekä myynti- ja lunastuspalkkioita. Tämän takia on kannattavaa perehtyä yksittäisten ETF:ien kulurakenteisiin ja indekseihin. ETF:iä on markkinoilla tarjolla lukematon määrä, koska niiden kautta voi sijoittaa eri toimialoille, korkoihin tai raaka-aineisiin tai vaikka yhdistelmärahastoihin, jotka sisältävät useita näistä vaihtoehdoista.

Etenkin pitkäaikaissijoittajan on tärkeää tarkistaa, että ETF-rahastolla on kasvuosuus, jossa kertyneet osinkotuotot sijoitetaan uudestaan osakkeisiin. Sen sijaan ETF-rahasto, jolla on tuotto-osuus, maksaa vuosittain verotettavaa osinkoa, mikä pienentään rahastosta saatavaa hyötyä.

Millaisia riskejä ETF-rahastoihin liittyy?

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, niin myös ETF sijoittamisessa on omat riskinsä, jotka eroavat muista sijoitusrahastoista. Nämä riskit ovat kuitenkin kartoitettuja niin hyvin, että ne tunnetaan erillisillä nimikkeillä; sisältöriski, tracking-riski, spread-riski ja vastapuoliriski.

  • Sisältöriski johtuu huonosta kommunikaatiosta – Sisältöriski merkitsee sitä, että sijoittaja luulee sijoittavansa johonkin kohteeseen, mutta rahaston epämääräinen nimi tai kuvaus johtaa sijoittajaa harhaan.
  • Tracking-riski johtuu rahaston arvonkehityksen poikkeamista kohdeindeksissä. Tätä mitataan tracking error -mittausluvulla.
  • Spread-riskinä tunnetaan riski, joka ilmenee, kun ETF-osuuden osto- ja myyntinoteerauksessa todetaan eroja pörssissä.
  • Vastapuoliriski puolestaan on sidonnainen synteettisiin ETF:iin, niiden swap-sopimuksiin ja niiden vastapuolten takaisinmaksukykyyn. Tätä varten on tosin asetettu direktiivejä, jotka rajoittavat tappioriskin enintään 10 prosenttiin rahaston arvosta.

Edellä mainittujen riskien lisäksi ETF:illä on omat haasteensa etenkin uusille sijoittajille. Suurin haaste monelle on ETF:ien suuri määrä ja se, miten tarkkaan niitä olisi hyvä ymmärtää ja miten paljon niistä pitäisi tietää. Tämän kanssa voi joskus tulla hankaluuksia, sillä tarkemman tiedon saanti ei välttämättä onnistu jokaisen ETF:än kohdalla.

Myös ETF:ien globaalit markkinat aiheuttavat joskus ongelmia sijoittajille. Euroalueen ulkopuolelle sijoitettaessa ETF:t saattavat altistua suuremmille ailahteluille valuuttakursseissa, mikä puolestaan lisää riskiä. Joistain ETF:istä tosin löytyy vaihtoehto, joka suojaa sijoitusta valuuttakurssin muutoksilta. Toisaalta yksittäiseen maahan tai toimialaan sijoittaminen on yleensä riskialttiimpaa kuin sijoittaminen laaja-alaisiin ETF:iin, joissa hajautus luo turvaa sijoitukselle.

Mitä tulee huomioida ETF-rahastoja ostaessa ja myydessä?

Mahdollisten kohteiden suuren määrän vuoksi on hyvä löytää omaan näkemykseen sopiva ETF-rahasto, mutta monet pankit onneksi tarjoavat valintaa helpottavia työkaluja. Pidä mielessä nämä asiat ETF-rahastoihin sijoittaessa:

  1. ETF-rahastojen rakenne kannattaa sisäistää sekä hankintakohteet tulee luonnollisesti harkita tarkasti, eli pohtia mihin toimialaan tai maantieteelliseen markkinaan haluaa rahansa sijoittaa.
  2. Tarkista kuinka paljon kohteeseen on jo sijoitettu. Joskus on mahdollista, että mikäli ETF on kerännyt vain vähän sijoituksia, sen liikkeellelaskija sulkee kohteen ja sen varat tilitetään sijoittajilta. Sijoitusten määrä näkyy kuitenkin verkkopankkien ETF-esitteistä, joten sen voi henkilökohtaisesti tarkastaa ennen sijoituksen tekemistä.
  3. Onko ETF-kohteella kasvuosuuksia vai tuotto-osuuksia? Sijoittaessa ETF:n tuotto-osuuteen sijoittajalle maksetaan kerran vuodessa verotettavaa tuottoa. Tämän takia useimmin sijoittajalle on tuotollisempaa, jos ETF-rahastolla olisi kasvuosuus, jonka osingot sijoitetaan uudelleen osakkeisiin. Tällöin verotus tapahtuu vasta sitten, kun sijoittaja myy sijoituksensa, eikä vuosittain kuten tuotto-osuuksien kanssa.

Täältä voit lukea lisää pääomatulon ja myyntivoiton verotuksesta sekä laskea paljonko pääomatuloista tai myyntivoitoista joutuu maksamaan veroja.

Edellisten riskien lisäksi muita huomiota ovat:

  • millä valuutalla kauppaa käydään?
  • mikä on ETF-rahaston rakenne – onko se fyysinen vai synteettinen?
  • tarkista vastaako nettovarallisuusarvo vastaa ETF:n markkina-arvoa?

Joskus on mahdollista, että nämä arvot eivät vastaakaan toisiaan, koska osuuden markkinahinta elää koko pörssipäivän ajan. Tämä yleensä vaatii markkina-arvon tarkistamista ETF:n liikkeellelaskijan kotisivuilta ja sen vertaamista omakätisesti. Tämä kannattaa luonnollisesti tehdä muun muassa sen takia, että kauppoja tehdessä ei tulisi myytyä alihintaan tai ostettua ylihintaan.

ETF-rahastoon sijoittamisen vahvuus on monipuolisuus

ETF-rahastojen suurin vahvuus on niiden joustavuudessa ja monipuolisuudessa. Joustavuuden hyöty nojaa etenkin markkinoiden tehokkuuskonseptiin, joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä ”market efficiency hypothesis”. Tämä rahoitukseen kietoutuva käsite kuvastaa markkinoiden tehokasta toimintaa niin, että kaikki sijoituskohteiden kannalta oleellinen tieto heijastuu niiden arvopaperien hintoihin.

Tämä julkisten ja yksityisten kohteiden kannalta oleellinen tieto vaikuttaa siis niiden markkina-arvoihin, ja vaikka markkinoilla reagoitaisiin muutoksiin nopeasti, voi hintareaktio olla tehoton ja sitä kautta yli- tai alireagoiva muutoksen tasoon nähden. Tehokkailla markkinoilla hintareaktio tapahtuu heti ja oikein, kun uutta informaatiota tulee ilmi, jotta sijoittajat eivät pääsisi tekemään voittoa yli- tai alireagoivilla markkina-arvoilla.

ETF-rahastojen yhteenveto

ETF-rahastot ovat laaja konsepti modernissa sijoitusmarkkinassa. Niistä muodostuu mahdottoman kattava valikoima sijoitusvaihtoehtoja, jotka jakautuvat vielä omiin kategorioihinsa, kuten aktiivisiin ja passiivisiin tai fyysisiin ja synteettisiin ETF:iin. Kaikki tämä monipuolisuus voi saada uuden sijoittajan pään sekaisin, mutta onneksi pankit ja alan muut osaajat tarjoavat tukipalveluita ja ohjelmia, jotka auttavat uudetkin sijoittajat urallaan alkuun.

Ennen vivutettuihin ETF:iin sijoittamista on hyvä muistaa ottaa selvää, miten ne toimivat ja mitä riskejä kohteisiin liittyy – aivan kuten muissakin sijoitusvaihtoehdoissa. Lue lisää yleistä tietoa sijottamisesta ja muista sijoittamiskeinoista.