Etusivu » Sijoittaminen » ETF-rahastot ja indeksirahastot

ETF-rahastot ja indeksirahastot

ETF-rahastojen nimi juontaa juurensa englannin kielen sanoista ”exchange traded fund”. Suomessa ne tunnetaan myös nimellä ”pörssinoteeratut rahastot”. ETF-rahastoilla käydään kauppaa arvopaperipörssissä esimerkiksi osake-, korko- tai kiinteistömarkkinoilla. ETF-rahastot ovat siis osakekoreja, jotka liikkuvat edellä mainituilla markkinoilla ja markkinoiden sisältö puolestaan koostuu pörssin vilkkaimmin vaihdetuista osakkeista.

puunoppia

ETF-rahstojen historia ulottuu vuoteen 1993, jolloin ensimmäinen ETF-rahasto tuli kansainvälisille markkinoille. Suomessa Helsingin pörssin ensimmäinen ETF-rahasto avattiin vuonna 2002, kun HEX25-indeksiosuusrahasto listattiin pörssiin. Tämän jälkeen ETF-rahastot ovat nousseet erittäin suosituiksi sijoituskohteiksi etenkin ammattilaisten keskuudessa, koska ne tarjoavat monipuolisten kohteiden lisäksi halpoja hintoja. ETF:t sopivat silti myös aloitteleville sijoittajille, kuten myös kaikille muille, jotka pitävät vaivattomasta osakkeiden hajautuksesta, likviditeetistä ja halvoista hallintokuluista. Suomessa suurin osa pankeista tarjoaa mahdollisuuden käydä kauppaa ETF-rahastoista verkkopalveluissaan. Verkkopankkien käyttö alustana tekee kaupankäynnistä joustavaa ja edullista.

Millaisia ovat erilaiset ETF-rahastot?

ETF-rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin. Tänä päivänä pörssissä olevista rahastoista suurin osa on passiivirahastoja. Aktiiviset ETF:t rakentuvat salkunhoitajan oma-aloitteisuuden ympärille ja hänen pitäisi vaistonvaraisesti pystyä valitsemaan parhaat kohteet ja oikean ajan myydä ja ostaa osakkeita. Passiivinen ETF tunnetaan myös nimellä ”indeksiosuusrahasto” ja sillä tarkoitetaan, että kyseinen ETF seuraa tarkasti ennalta määriteltyä indeksiä, joka tähtää keskimääräisiin tuottoihin keskimääräisellä riskillä.

Myös rakenteensa puolesta ETF-rahastot voidaan jakaa perinteisiin fyysisiin ETF:iin ja synteettisiin ETF:iin. Fyysiset ETF-rahastot tunnetaan myös nimikkeellä ”käteisperuste” ja niihin sijoittaessa sijoitus kohdistuu kohdeindeksin arvopapereihin täysin tai lähes samassa suhteessa kuin kohdeindeksissä. Näin ostetun rahaston komponentit jakautuvat indeksissä määritettyjen painotusten mukaisesti. Tätä toimenpidettä kutsutaan myös indeksin fyysiseksi replikoinniksi. Synteettiset ETF salkut rakentuvat täysin indeksijohdannaisiin, mikä tarkoittaa sitä, että synteettiset ETF:ät eivät omista oikeasti niitä osakkeita, jotka kuuluvat indeksiin, vaan niitä ostaessa saa vain arvopapereita. Täten synteettisen ETF:n tuotto ei rakennu minkään osakkeen tuotosta, vaan se perustuu ETF:n ja pankin tai muun rahoitusyrityksen kanssa sopimiin swap-sopimuksiin ja niiden tuottoihin. Swap-sopimukset antavat toiselle osapuolelle mahdollisuuden vaihtaa jonkin ETF:nsä rakenne-eduista toisen osapuolen käyttämään etuun.

Mitä ovat vivutetut bear ja bull ETF:t?

ETF-markkinoilta löytyy myös erikoissertifikaattikohteita, joista tässä esitellään vivutetut bear ja bull -sertifikaatit. Näiden sertifikaattien tarkoitus on mahdollistaa suurempien voittojen tekeminen erinäisissä markkinatilanteissa. Termi vivutettu tarkoittaa, että niiden seuraamien kohteiden indeksimuutos aiheuttaa suuremman prosentuaalisen muutoksen ETF:ssä kuin itse indeksissä. Sertifikaateilla pystyy myös sijoittamaan monenlaisiin kohteisiin, kuten raaka-aineisiin ja osakeindekseihin.

Bear ETF:t toimivat siten, että niiden arvo nousee, kun seuratun indeksin arvo laskee. Tämä tekee bear ETF:stä omalaatuisen, sillä tällaisilla kohteilla on mahdollista tehdä voittoa myös laskumarkkinoiden aikana. Esimerkkinä tästä voitaisiin esitellä DAX-indeksiin sidottu 10x bear -sertifikaatti. Mikäli DAX-indeksi laskee arvossaan prosentin verran, bear-sertifikaatin arvo puolestaan nousee 10 prosenttia. Sama tapahtuu tietysti päinvastoin, eli jos DAX-indeksin arvo nousee prosentin, niin bear-sertifikaatin arvo laskee 10 prosenttia.

Bull ETF puolestaan on periaatteessa bear ETF:n vastakohta, sillä sen arvo nousee jyrkemmin kuin itse indeksin. Tämä tarjoaa siis mahdollisuuden tuottaa suurempaa voittoa markkinoiden nousuaikoina. Samaa DAX-indeksiesimerkkiä 10x bull -sertifikaattiin soveltaen: mikäli DAX-indeksi nousee prosentin, nousee bull-sertifikaatin arvo 10 prosenttia.

Vivutetut bear- ja bull-sertifikaatit ovat siis korkean riskin rahoitusvälineitä, eli hyödyllisiä lyhyen tähtäimen markkinoilla, kun sijoittaja on luottavainen sijoitukseensa. Pitkän tähtäimen sijoituskohteiksi näitä ei kuitenkaan suositella. Tämä lyhytaikaisuus näissä sertifikaateissa perustuu siihen, että niiden arvon muutokset pohjautuvat kurssin päivänsisäisiin muutoksiin sekä nousuissa että laskuissa. Tällöin näiden sertifikaattien tuotto on sitä huonompi, mitä suurempi päivän vaihtelu eli volatiliteetti on.

Mikä erottaa ETF-rahastot muista sijoitusvaihtoehdoista?

ETF:ien suurin ero muihin sijoitusvaihtoehtoihin ja etenkin indeksirahastoihin piilee niiden joustavuudessa. Esimerkiksi indeksirahastoissa pörssikauppoja tehdään rahastojen sääntöjen mukaan ja niiden arvot määritellään kerran päivässä. ETF-rahastojen hinta elää markkinoiden mukaan ja ne ovat avoimia sijoituksille aina, kun pörssi on auki. Pörssissä ETF:iin sijoittaminen tuo mukanaan erilaisia lisäkuluja, kuten kaupankäyntikuluja sekä myynti- ja lunastuspalkkioita. Tämän takia on kannattavaa perehtyä yksittäisten ETF:ien kulurakenteisiin ja indekseihin. ETF:iä on markkinoilla tarjolla lukematon määrä, koska niiden kautta voi sijoittaa eri toimialoille, korkoihin tai raaka-aineisiin tai vaikka yhdistelmärahastoihin, jotka sisältävät useita näistä vaihtoehdoista.

Millaisia riskejä ETF-rahastoihin liittyy?

Kuten kaikkeen sijoittamiseen, niin myös ETF sijoittamisessa on omat riskinsä, jotka eroavat muista sijoitusrahastoista. Nämä riskit ovat kuitenkin kartoitettuja niin hyvin, että ne tunnetaan erillisillä nimikkeillä; sisältöriski, tracking-riski, spread-riski ja vastapuoliriski. Sisältöriski johtuu huonosta kommunikaatiosta, mitä voi tapahtua joidenkin arvopapereiden kanssa, eli sijoittaja luulee sijoittavansa johonkin kohteeseen, mutta rahaston epämääräinen nimi tai kuvaus johtaa sijoittajaa harhaan. Tracking-riski johtuu rahaston arvonkehityksen poikkeamista kohdeindeksissä ja tätä mitataan tracking error -mittausluvulla. Spread-riskinä tunnetaan riski, joka ilmenee, kun ETF-osuuden osto- ja myyntinoteerauksessa todetaan eroja pörssissä. Vastapuoliriski puolestaan on sidonnainen synteettisiin ETF:iin, niiden swap-sopimuksiin ja niiden vastapuolten takaisinmaksukykyyn. Tätä varten on tosin asetettu direktiivejä, jotka rajoittavat tappioriskin enintään 10 prosenttiin rahaston arvosta.

Edellä mainittujen riskien lisäksi ETF:illä on omat haasteensa etenkin uusille sijoittajille. Suurin haaste monelle on ETF:ien suuri määrä ja se, miten tarkkaan niitä olisi hyvä ymmärtää ja miten paljon niistä pitäisi tietää. Tämän kanssa voi joskus tulla hankaluuksia, sillä tarkemman tiedon saanti ei välttämättä onnistu jokaisen ETF:än kohdalla.

Myös ETF:ien globaalit markkinat aiheuttavat joskus ongelmia sijoittajille. Euroalueen ulkopuolelle sijoitettaessa ETF:t saattavat altistua suuremmille ailahteluille valuuttakursseissa, mikä puolestaan lisää riskiä. Joistain ETF:istä tosin löytyy vaihtoehto, joka suojaa sijoitusta valuuttakurssin muutoksilta. Toisaalta yksittäiseen maahan tai toimialaan sijoittaminen on yleensä riskialttiimpaa kuin sijoittaminen laaja-alaisiin ETF:iin, joissa hajautus luo turvaa sijoitukselle.

Mitä tulee huomioida ETF-rahastoja ostaessa ja myydessä?

Suunniteltaessa ETF:ien hankkimista, tulisi ottaa muutama asia huomioon ennen rahastojen ostamista. Seuraavien vinkkien lisäksi tulisi huomioida aiemmin selitetyt erityyppiset ETF-rakenteet ja mitkä niistä sopivat parhaiten omaan sijoittamistarpeeseen. Hankintakohteet tulee luonnollisesti harkita tarkasti, eli pohtia mihin toimialaan tai maantieteelliseen markkinaan haluaa rahansa sijoittaa. Mahdollisten kohteiden suuren määrän vuoksi on hyvä löytää omaan näkemykseen sopiva ETF-rahasto, mutta monet pankit onneksi tarjoavat valintaa helpottavia työkaluja.

Toinen vinkki, mikä kannattaa ottaa huomioon ETF:iä ostaessa, on tarkistaa kohteen hallintopalkkiot ja kuinka paljon kohteeseen on jo sijoitettu. Joskus, mikäli ETF on kerännyt vain vähän sijoituksia, on mahdollista, että sen liikkeellelaskija sulkee kohteen ja sen varat tilitetään sijoittajilta. Sijoitusten määrä näkyy kuitenkin verkkopankkien ETF-esitteistä, joten sen voi henkilökohtaisesti tarkastaa ennen sijoituksen tekemistä.

Kolmas asia, joka ETF-kohteesta on hyvä tarkistaa ennen sijoitusta, on että maksaako kohde tuottoa vai ei. Sijoittaessa ETF:n tuotto-osuuteen sijoittajalle maksetaan kerran vuodessa verotettavaa tuottoa. Tämän takia on useimmin sijoittajalle tuotollisempaa, jos kohde ei maksa vuosittaista tuottoa ja verotus tapahtuu vasta sitten, kun sijoittaja myy sijoituksensa.

Näiden lisäksi on monta muutakin asiaa, joita tulisi harkita ennen kuin ostaa ETF-rahastoja. Esimerkiksi ETF:ien tietojen kanssa kannattaa olla tarkkana ja tarkistaa perusasiat, kuten millä valuutalla kauppaan ollaan käymässä ja onko käytössä eurot vai dollarit vai kenties joku muu rahayksikkö. Tärkeää on myös tietää ETF:n rakenne: onko se fyysinen vai synteettinen. Monesti on suositeltavaa tarkistaa ETF:n nettovarallisuusarvo, ja että kyseinen nettovarallisuusarvo vastaa ETF:n markkina-arvoa. Joskus on mahdollista, että nämä arvot eivät vastaakaan toisiaan, koska osuuden markkinahinta elää koko pörssipäivän ajan. Tämä yleensä vaatii markkina-arvon tarkistamista ETF:n liikkeellelaskijan kotisivuilta ja sen vertaamista omakätisesti. Tämä kannattaa luonnollisesti tehdä muun muassa sen takia, että kauppoja tehdessä ei tulisi myytyä alihintaan tai ostettua ylihintaan.

Mikä tekee ETF-rahastoista parhaan vaihtoehdon?

ETF-rahastojen suurin vahvuus on niiden joustavuudessa ja monipuolisuudessa. Joustavuuden hyöty nojaa etenkin markkinoiden tehokkuuskonseptiin, joka tunnetaan myös englanninkielisellä nimellä market efficiency hypothesis. Tämä rahoitukseen kietoutuva käsite kuvastaa markkinoiden tehokasta toimintaa niin, että kaikki sijoituskohteiden kannalta oleellinen tieto heijastuu niiden arvopaperien hintoihin. Tämä julkisten ja yksityisten kohteiden kannalta oleellinen tieto vaikuttaa siis niiden markkina-arvoihin, ja vaikka markkinoilla reagoitaisiin muutoksiin nopeasti, voi hintareaktio olla tehoton ja sitä kautta yli- tai alireagoiva muutoksen tasoon nähden. Tehokkailla markkinoilla hintareaktio tapahtuu heti ja oikein, kun uutta informaatiota tulee ilmi, jotta sijoittajat eivät pääsisi tekemään voittoa yli- tai alireagoivilla markkina-arvoilla.

Lopputulema ETF-rahastoista

ETF-rahastot ovat laaja konsepti modernissa sijoitusmarkkinassa. Niistä muodostuu mahdottoman kattava valikoima sijoitusvaihtoehtoja, jotka jakautuvat vielä omiin kategorioihinsa, kuten aktiivisiin ja passiivisiin tai fyysisiin ja synteettisiin ETF:iin. Kaikki tämä monipuolisuus voi saada uuden sijoittajan pään sekaisin, mutta onneksi pankit ja alan muut osaajat tarjoavat tukipalveluita ja ohjelmia, jotka auttavat uudetkin sijoittajat urallaan alkuun.

LÄHTEET:

Wikipedia – pörssinoteerattu rahasto

Sijoittaja.fi – Mikä on ETF-rahasto? 

Sijoittaja.fi – Normaali indeksirahasto vai ETF-rahasto?