Sähkön tuotanto Suomessa

Sähkön tuotanto Suomessa

Sähköä tuotetaan Suomessa ydinvoimalla, fossiilisilla ja uusiutuvilla polttoaineilla sekä vesi-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Reaaliaikaista sähkön tuotannon, kulutuksen ja tuonnin ja viennin seurantaa tekee kantaverkkoyhtiö Fingrid, jonka tehtävänä on taata, että tuotanto ja kulutus ovat joka hetki tasapainossa.

Energiateollisuus ja monet muutkin julkaisevat tilastoja ja dataa sähkön tuotantoon liittyen. Asiakkaana voit valita, millä tavoin tuotettua sähköä haluat kuluttaa oman ruokakuntasi tarpeisiin. Voit kilpailuttaa eri sähköyhtiöiden tarjoukset vertailusivustolla.

---

---

Olet varmaan lukenut uutisia, joissa on kerrottu, kun esimerkiksi Haminassa toimiva Googlen datakeskus on tehnyt sopimuksen jonkin uuden tuulipuiston koko tuotannon ostamisesta vuosiksi eteenpäin.

Monet teollisuuslaitokset tuottavat itse tarvitsemansa prosessihöyryn ja sähkön. Sen lisäksi ne ovat osakkaina voimalaitosyhtiöissä, jotka tuottavat sähköä mm. ydinvoimalla, fossiilisilla polttoaineilla tai tuulella.

Kauppakeskusten katoille ja tonteillekin on asennettu vuosi vuodelta enemmän aurinkopaneeleita, joilla pystytään tuottamaan valoisana aikana edullista sähköä oman kiinteistön kylmälaitteiden jäähdytystä varten.

Samalla tavalla sinä henkilönä voit päättää, rupeatko itse tuottamaan vihreää sähköä vai ostatko kaiken tarvitsemasi sähkön. Pohdinta ja vertailu kannattaa. Oma sähkösopimus on järkevää kilpailuttaa vertailusivustolla vähintään joka toinen vuosi.

Tavoitat seuraavat sähkötoimijat palvelumme kautta

Suomen sähköntuotantokapasiteetti ei riitä

Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, johon kuuluvat Pohjoismaiden lisäksi myös Baltian maat. Sähkön markkinahinta määräytyy noin klo 13:30 mennessä ns. spot-hintoina seuraavan päivän jokaiselle tunnille.

Nord Poolissa on hinta-alueina Suomi, Ruotsi, Norja ja Baltia. Suomen hinta-alueella sähkö voi olla halvempaa tai kalliimpaa kuin muilla alueilla.

Suomella on sähkönsiirtoyhteydet Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän välillä. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön kysyntä ja tarjonta sekä siitä johtuva hinnoittelu edellä mainituissa maissa vaikuttaa sähkön markkinahintaan myös Suomen hinta-alueella.

Koska Nord Poolin alueen sähköverkoilla on yhteydet myös Keski-Euroopan maihin, on myös esimerkiksi Saksan voimalaitoksissa tuotetun sähkön hinnalla ja alueen sähkönkysynnällä vaikutusta Suomenkin hintoihin.

Sähkön hintakehitys Suomessa

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Syitä sille, että Nord Pool -sähköpörssissä sähkön hinta heiluu ylös ja alas on monia:

• Aurinkosähköä saa eniten valoisana aikana keväästä syksyyn. Talvella sen tuotanto on nollilla.
• Tuulisähkön tuotanto vaihtelee. Kesällä sitä on joskus liikaakin.
• Vesivoiman saatavuuteen vaikuttavat lumi- ja sademäärät, jotka kerryttävät vesivarastoja.
• Fossiilisten polttoaineiden hintojen vaihtelu vaikuttaa sähkön tuotantokustannuksiin.
• Päästöoikeuksien hinta, ympäristöverot ym. nostavat sähkön hintaa.
• Ruotsin siirtoverkkojen kunto ei ole kehuttava. Ruotsissa on suljettu ydinvoimaloita ja loputkin aiotaan sulkea. Koska Ruotsissa siiretään sähköä omiin tarpeisiin pohjoisesta etelään, on Ruotsi vastoin sähköpörssin sääntöjä rajoittanut halvan, vesivoimalla tuotetun sähkön siirtoa Norjasta alueensa läpi Suomeen ja Baltiaan. Tämä on vähentänyt tarjontaa ja nostanut hintaa.
• Koska Saksa on tehnyt päätökset ydinvoimalaitosten sulkemisesta, pitää siellä tulevaisuudessa tuottaa sähköä mm. maakaasukäyttöisissä voimaloissa. Käytössä on myös kivihiiltä polttavia laitoksia. Venäjä on aika-ajoin rajoittanut maakaasun vientiä, joten sillä on ollut vaikutusta Saksassa, Baltian maissa ja muuallakin toimivien voimalaitosten tuottaman sähkön hintaan.

Kilpailuta myös pörssisähkö

Voit valita asuntoosi myös markkinahintaisen pörssisähkön. Tällöin maksat huippuhintoja, kun sähkön kysyntä ja tuottaminen on kalleimmillaan. Voit myös saada sähköä nollahinnalla. Esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkosähkön tuotannon ylittäessä kysynnän, sinulle saatetaan jopa maksaa siitä, että kulutat sähköenergiaa. Pörssisähkösopimuksen valinneet ovat saaneet ostaa sähkönsä keskimäärin edullisemmin kuin esimerkiksi määräaikaisen, kiinteähintaisen sopimuksen solmineet.

Pörssisähkön kilpailuttaminen onnistuu kätevästi vertailusivuton lomakkeella.

Millä tavoin sähköä tuotetaan?

Suomessa tuotetaan sähköä suurissa voimalaitoksissa koko valtakunnan sähköverkkoon sekä vientiin. Teollisuuden ja kaupunkien yhteiskäyttövoimaloissa tuotetaan prosessi- tai kaukolämpöä ja sähköä paikallisiin tai alueellisiin tarpeisiin. Tuuli- ja aurinkosähköä tuotetaan sekä suuressa mittakaavassa että paikallisesti, samoin vesivoimaa. Eri tuotantomuotojen osuus koko Suomen sähköntuotannon kapasiteetista vaihtelee vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan.

 

Ydinvoimalla tuotetaan tasaisesti perusvoimaa

Suomessa tuotetaan ydinsähköä Loviisan ydinvoimalaitoksen kahdella painevesireaktoriyksiköllä ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmella kiehutusvesireaktoriyksiköllä.

Olkiluodon kolmosreaktori on nyt valmis, joskin yli 10 vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Se odotetaan aloittavan jatkuvan sähköntuotannon vuoden 2022 puolivälissä.

Rakenteilla on jo mm. maanrakennustöiden ja infrastruktuurin osalta myös venäläiseen painevesireaktoritekniikkaan perustuva Hanhikiven ydinvoimalaitos Pyhäjoella. Sen lupamenettely on kuitenkin vielä kesken, joten kukaan ei pysty sanomaan, milloin laitos saa rakennusluvan ja sitä päästään toden teolla rakentamaan.

Monet energianmyyjät tarjoavat asiakkailleen ydinsähköä, usein määräaikaisin ja kiinteään hintaan perustuvilla sopimuksilla. Voit kilpailuttaa ydinsähkösopimukset nopeasti ja kätevästi vertailusivustolla. Saat sähköpostiisi parhaassa tapauksessa useita sopimustarjouksia, joita vertailemalla löydät sinulle edullisimman vaihtoehdon.

Fossiilisilla polttoaineilla varavoimaakin

Suomessa on runsaasti voimalaitoksia, joissa tuotetaan sähköä fossiilisilla polttoaineilla, kuten kivihiilellä, maakaasulla ja turpeella.

Turvekin lasketaan kansainvälisten sopimusten perusteella fossiiliseksi polttoaineeksi, vaikka sitä muodostuu jatkuvasti lisää.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö on suhteellisen kallista, koska hintaan vaikuttavat polttoaineen hinnan ohella myös hiilidioksidipäästöjen ym. takia määrättävät päästömaksut ja haittaverot.

Siten esimerkiksi hiili- ja maakaasukäyttöisiä voimalaitoksia ei ole kannattavaa pitää tuotannossa silloin, kun tarjolla on paljon esimerkiksi tuuli-, vesi- ja aurinkosähköä. Monet näistä voimaloista seisovatkin varalla niitä hetkiä varten, kun lisää sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan esimerkiksi kovien pakkasten, muiden voimalaitosten huoltojen ja vikaantumisten sekä tuontisähkön huonon saatavuuden tai korkean hinnan takia.

Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö luokitellaan ns. yleissähköksi. Siihen perustuvia sähkösopimuksia on tarjolla monilla paikallisilla sähkölaitoksilla, joilla on omaa tuotantoa, samoin käytännössä kaikilla sähkön myyntiyhtiöillä. Kilpailuta yleissähkö vertailusivuston lomakkeella.

Sähköä puuhakkeesta, kannoista ja jätteistä

Suomessa käytetään puuhaketta ja hakkuutähteitä lisäpolttoaineina esimerkiksi turvekäyttöisissä voimalaitoksissa.

Esimerkiksi Kotkan Korkeakoskella tuotetaan jätteenpolttolaitoksella palavasta yhdyskunta- ja teollisuusjätteestä höyryn ja lämmön ohella myös sähköä. Muoveja ja lajitteluun kelpaamattomia paperiteollisuuden jätteitä ei enää läjitetä kaatopaikalle.

Teollisuuslaitos voi olla sähkön suhteen omavarainen

Selluteollisuudesta puuraaka-aineesta erotetaan prosesseissa selluloosakuidut. Muut osat, kuten puusolukkojen liima-aineena, tukirakenteena ja kasvun osana oleva ligniinikin kyetään nykyisin erottamaan mustalipeästä, puhdistamaan ja kuivaamaan monen teollisuudenalan raaka-aineeksi.

Kaarnat, sahausjätteet ja mustalipeä on perinteisesti poltettu tehtaiden omissa voimalaitoksessa, joissa on tuotettu prosessihöyryä ja sähköä tehtaan omiin tarpeisiin. Monet sellutehtaat ovatkin olleet energian suhteen lähes omavaraisia. Sähköä on ajoittain riittänyt jopa myyntiin.

Uusimmissa puunjalostustehtaissa raaka-aineiden ja energian käyttö on viety niin pitkälle, että näitä tehtaita on alettu kutsua biolaitoksiksi ja niiden energialähteitä biomassaksi. Laitokset tuottavat esimerkiksi selluloosaa, ligniiniä, biopolttoaineita, prosessihöyryä, kaukolämpöä ja sähköä tehtaalta ulos myytäväksi.

Myös kaupunkien ja taajamien yhteiskäyttövoimalaitoksissa pystytään tuottamaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Monissa näistä on energianlähteenä puuhake, mutta esimerkiksi Helsingissä vielä kivihiili ja maakaasu.

Vesivoimaa käytetään myös säätövoimana

Suomessa on runsaasti vesivoimalaitoksia eri joissa etelästä pohjoiseen. Vesivoimaa varten on rakennettu ja padottu myös altaita, joihin kerätään sade- ja sulamisvesiä mm. pohjoisen tuntureilta.

Aikoinaan vesivoimalaitokset estivät mm. lohikatojen nousun kutualueille. Siksi vesivoimantuottajat velvoitettiin istuttamaan kalanpoikasia jokiin, jotta kalakanta saatiin säilytettyä. Nykyisin rakennetaan kalaportaita, joita pitkin kutemaan menevät arvokalat pääsevät nousemaan yläjuoksulle vesivoimaloista huolimatta.

Vesivoimalla tuotettu sähkö lasketaan ns. vihreäksi sähköksi. Voit etsiä ja kilpailuttaa vertailusivuston avulla pelkästään vesivoimaan perustuvia sähkösopimuksia. Vesivoimalla tuotettua sähköä myydään myös muiden uusiutuvien sähkön tuotantomuotojen ohella vihreän sähkön sopimusten perusteella.

Tuulisähköä saa yölläkin

Tuulella tuotetun sähkön osuus on kasvanut Suomessa eniten ns. uusiutuvan energian sektorissa. Tuulivoimaloiden rakentaminen on estetty itärajan tuntumassa ja etelärannikolla, sillä tuulimyllyjen on todettu häiritsevän puolustusvoimien tutkajärjestelmiä.

Suuria tuulipuistoja nousee eniten Perämeren rannikkoalueille ja jopa tunturialueille. ”Huipulla tuulee”-sanonta pitää paikkansa. On mitattu, että mitä korkeampia tuulivoimalat ovat, sen paremmin ne tuottavat sähköä. Siksi tuulivoimaloiden napakorkeudet, siipien pituudet ja yksikkötehot ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina.

Merituulipuistojen rakentaminen on kalliimpaa kuin maalle rakennettavien. Siitä huolimatta merituulipuistoja on rakennettu ja suunnitteilla runsaasti. Ahvenanmaallakin kaavaillaan, että alueelle rakennettavilla merituulipuistoilla pystyttäisiin tuottamaan vihreää sähköä kilpailukykyisellä hinnassa sekä Suomen että Ruotsin sähkömarkkinoille.

Tuulisähkön hyvä puoli on se, että sitä on mahdollista saada vuorokauden jokaisena tuntina. Ongelmana pidetään tuulisähkön epätasaista tuotantoa, jonka takia syntyy tarvetta tuottaa säätövoimaa tai ostaa sitä ulkomailta. Tuulivoimalla tuotettua sähköä ei pahemmin vielä varastoida akustoihin.

On esitetty, että tuulisähkön avulla voitaisiin ylikapasiteetin tilanteissa pumpata vettä varastointialtaisiin tai vanhoihin kaivoksiin rakennettujen vesivoimaloiden pyörittämiseen. Yhtenä mahdollisuutena on mainittu myös vedyn valmistaminen tuulisähkön avulla polttokennoilla varustettujen sähköautojen tarpeisiin tai suoraan polttomoottorissa poltettavaksi ajoneuvopolttoaineeksi.

Aurinkosähköä kaupan ja kodin katolta

Aurinkopaneeleilla kehitetyn sähkön tuotantomahdollisuuksia kaventaa se, että aurinkopaneelit tarvitsevat toimiakseen luonnonvaloa, mieluusti auringonpaistetta. Syksyn pimeinä öinä ja talvisin aurinkovoimaa ei saada ollenkaan.

Aurinkosähköjärjestelmän takaisinmaksuaika on lyhin, kun koko tuotanto pystytään käyttämään omaan kulutukseen. Silloin ostosähkölaskussa mukana olevaa sähkön siirron ja verojen osuutta ei tarvitse maksaa tuotetun sähkön osalta, kuten ei itse sähköenergiaakaan.

Mittavia aurinkovoimaloita on rakennettu muun muassa markettien ja tuotantolaitosten katoille ja tonteille. Varsinkin myymälöiden pakastimien ja muiden kylmälaitteiden jäähdyttäminen aurinkosähköllä on taloudellisesti palkitsevaa.

Kilpailuta aurinkosähkösopimus ja vihreän sähkön sopimus vertailusivuilla.

---

Muita aiheeseen liittyviä sivuja

Kannattaisiko sinun tuottaa sähköä omiin tarpeisiin ja myyntiin?

Olet varmaan miettinyt, millä tavalla voisit pienentää omaa sähkölaskuasi. Yksi mahdollisuus on säästötoimien ohella panostaa sähköenergian tuotantoon aurinkopaneeleilla tai pienillä tuulimyllyillä. Mahdollisuus tuottaa sähköä omalla vesivoimalaitoksella on vain harvan ulottuvilla Suomessa.

Aurinkopaneelista ja pienistä tuulimyllyistä koostuva järjestelmä on järkevä hankinta myös pienkiinteistössä. Ystäväni toteutti järjestelmän, jossa aurinkopaneelit asennettiin navettarakennuksen katolle. Sen korkeimpaan kohtaan asennettiin myös kaksi pientä tuulimyllyä.

Järjestelmää kuuluu myös akusto, johon sähköä varastoidaan. Pääosan auringolla ja tuulella tuotetusta sähköstä ystäväni pystyy käyttämään navetassa nykyään toimivan harrasteautokorjaamon lämmityksessä ja valaistuksessa, samoin kiinteistön päärakennuksen ja kalusteiden entisöintiin keskittyvän verhoomorakennuksen ilmalämpöpumppujen pyörittämiseen. Nyt tämä vihreän sähkön järjestelmä ollaan liittämässä myös paikallisen sähköyhtiön verkkoon, sillä kesällä sähköntuotantoa tulee yli oman tarpeen.

Mikäli harkitset vakavasti sähköntuotantoa omalla kiinteistöllä, ole yhteydessä paikalliseen sähkölaitokseesi ja sähköurakoitsijaan. Siten saat tietää, miten järjestelmä on järkevää mitoittaa parhaan hyödyn saamiseksi. Selvitä samalla, millaisia varusteita ja laitteita kaksisuuntaisen mittauslaitteiston lisäksi joudut hankkimaan, jossa sekä sähkön ostaminen että itse tuottamasi sähkön myyminen sähköyhtiölle onnistuu.

Muutokset kiinteistön sähköpääkeskuksessa, sulakekoossa ja sähkönkulutuksessa aiheuttavat yleensä sen, että samalla myös kiinteistön sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa. Se sujuu kätevimmin vertailusivustolla.

---

---

Mistä voin seurata valtakunnallista sähkönkulutusta?

Sähkön tuotantoa ja kulutusta sekä vientiä ja tuontia voi tarkkailla Fingridin verkkosivulla. Tilastoista kiinnostuneen kannattaa tutustua Energiateollisuuden Internet-sivustoon. Näet oman sähkösopimuskumppanisi verkkosivuilta nykyiset ja edellisvuosien tiedot taloutesi sähkönkulutuksesta ja sähköyhtiön tuotannosta.

Suomen sähköntuotanto oli vuonna 2020 yhteensä noin 66 TWh. Se ei kattanut kulutusta, sillä sähköä tuotiin noin 15 TWh:n verran.

Sähkön tuotannon rakenne muuttuu koko ajan. Uusiutuvien sähköntuotantomuotojen osuus oli jo yli 51 % ja hiilidioksidineutraalin sähköntuotannon 85 %. Kotimaisilla polttoaineilla, tuulella, auringolla ja vesivoimalla tuotettiin yli 55 % sähköstä.

• Ydinvoimaloiden osuus Suomen sähköntuotannosta oli vuonna yli 20 %. Vuonna 2022 osuus alkaa kasvaa, kun
• Olkiluoto 3 saadaan tasaiseen tuotantoon.
• Vesivoimalla tuotettiin lähes neljännes Suomen tuotannosta.
• Tuulivoiman osuus kasvaa jatkuvasti, kun uusia tuulipuistoja valmistuu. Se alkaa olla jo merkittävää, noin 12 % sähköntuotannosta.
• Biomassalla tuotettiin yli 15 % sähkön kokonaistuotannosta. Lukemat muuttuvat, kun uusia biolaitoksia otetaan käyttöön esimerkiksi sellun ja biopolttoaineiden tuotantoon.
• Maakaasun, hiilen, turpeen ja öljyn käyttöä pyritään edelleen vähentämään. Vuonna 2020 niillä katettiin yhteensä alle 14 % koko maan sähköntuotannosta.
• Jätteenpolttolaitoksissa (1,1 %) ja aurinkovoimaloissa (0,4 %) tuotetun sähkön osuus oli pientä, eikä kasva voimakkaasti, vaikka niihin investoidaankin.