Sähkön säännöstely ja energiakriisi

Mistä nykyinen energiakriisi johtuu?

Nykyisen energiakriisin syyt ovat moninaiset ja monimutkaiset, mutta sen merkittävimpinä syinä voidaan pitää kolmea tekijää, jotka ovat Ukrainan sota, eurooppalaisten maiden energiariippuvuus Venäjästä ja ”vihreän siirtymän” hitaus.

Ukrainan sota ja energiapakotteet

Ensimmäinen tekijä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi Ukrainan sota on aiheuttanut myös pakotesodan lännen ja Venäjän välille. Pakotteiden kohteena on ollut erityisesti venäläinen energiantuotanto ja Venäjän vastaiselle pakotelistalle on asetettu raakaöljy, öljytuotteet, hiili ja muut kiinteät fossiiliset polttoaineet. Vastavetona läntisille pakotteille Venäjä on lopettanut tai vähentänyt kaasunvientiä Eurooppaan. Toukokuussa 2022 Venäjä sulki Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan kulkevan Jamal-kaasuputken. Kesäkuussa Venäjä leikkasi Nord Stream 1-kaasuputken kautta kulkevan kaasun määrää 75 %:iin. Nord Stream 1-putken korjaustöiden jälkeen Venäjä puolitti putken kautta tulevaa kaasun määrää entisestään. Venäjän toimien seurauksena kaasun hinta on noussut räjähdysmäisesti, mikä on vaikuttanut merkittävästi erityisesti Saksan talouteen. Nähtäväksi jää, lopettaako Venäjä kaasunviennin Eurooppaan kokonaan.

Euroopan energiariippuvuus Venäjästä

Vaikka länsimaiden ja Venäjän välinen pakotesota on yksi osasyy energiakriisiin, se ei yksistään selitä sitä. Toinen syy energiakriisille on monien eurooppalaisten maiden riippuvuus venäläisestä energiantuotannosta. Venäläisen kaasun osuus Euroopan maiden kaasuntuonnista oli vuonna 2021 noin 41 %. Samoin lukuisat Euroopan maat, mukaan lukien Suomi, ovat tuoneet merkittävän määrän öljyä Venäjältä, joskin tilanne on muuttumassa pian, sillä Euroopan unioni aikoo kieltää öljyntuonnin Venäjältä vuoden loppuun mennessä. Venäjän vastapakotteiden ja energiapolitiikan seurauksena erityisesti Saksan kotitalouksia ja teollisuutta uhkaa huutava sähkön hinnan nousu ja sitä seuraava sähköpula tai jopa sähkön loppuminen. Saksalaisia on kehotettu säännöstelemään energiankäyttöä esimerkiksi pitämällä talojen huonelämpötila alhaisena. Myös Suomessa on povattu, että sähkön säännöstely voi vaikuttaa suomalaistenkin arkeen.

Energiariippuvuus Venäjästä merkitsee sitä, että vaihtoehtoisten energialähteiden löytäminen voi olla monelle eurooppalaiselle maalle vaikeaa. Esimerkiksi Saksa on joutunut lisäämään kivihiilen kulutusta energiavajeen tasoittamiseksi, vaikka hiili on saastuttava fossiilinen polttoaine. Suomen osalta tilanne on helpompi, sillä Suomi saa yhä osan maakaasusta Virosta kulkevan Balticconnector-putken kautta ja sähköä riittää pohjoismaisilla markkinoilla. Näiden lisäksi Suomen energiakriisin vakavuus riippuu myös Olkiluodon kolmannesta laitosyksiköstä, joka osaltaan vähentää riippuvuutta venäläisestä energiantuotannosta ja jonka avulla voidaan hillitä energiakriisin syvyyttä syksyllä ja talvella.

Suomi ei ole poikkeus ydinvoiman suhteen, sillä myös monet muut Euroopan unionin jäsenmaat ovat harkinneet ydinvoimaloiden rakentamista tai suljettujen voimaloiden jälleenavaamista. Ydinvoiman käyttöönotto voi kuitenkin olla hidas ja epävarma prosessi.

Vihreään energiaan siirtymisen hitaus

Kolmantena taustatekijänä voidaan pitää niin kutsutun ”vihreän siirtymän” hitautta. Ympäristön kannalta kestäviin energialähteisiin siirtymistä on hidastanut vihreän energian kalleus ja poliittinen haluttomuus siirtyä halvasta fossiilienergiasta ja maakaasusta ympäristöystävällisiin energialähteisiin. Euroopan unionin sisällä on käyty kädenvääntöä ydinvoiman kannattavuudesta ja ympäristöystävällisyydestä jo pitkään ja jotkin jäsenmaat ovat ajaneet omia ydinvoimaloitaan alas muiden energialähteiden tieltä. Kuitenkin monet aiemmin ydinvoimaa vähentäneet maat, kuten Ranska ja Saksa, ovat harkinneet suljettujen ydinvoimaloiden ottamista uudelleen käyttöön. Siitä, kuinka nopeasti ydinvoimaloita voidaan ottaa käyttöön ympäri Eurooppaa, ei ole täyttä varmuutta.

Energiakriisin monet juuret

Nykyisen energiakriisin syyt limittyvät toisiinsa eikä niitä siten voi erottaa toisistaan täydellisesti. Kriisin ratkaiseminen ei sekään ole helppoa, sillä energiakriisi muodostuu vaikeasti ratkottavissa olevista rakenteellisista tekijöistä. Samoin kriisin ratkaisua vaikeuttaa aikapaine, sillä kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei välttämättä ehditä tehdä ennen talvea, jolloin energiankulutus nousee. Euroopan unionin hidas ja paikoin ristiriitainen energiapolitiikka on omalta osaltaan luonut pohjaa nykyiselle energiakriisille. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin Euroopan unioni kykenee koordinoimaan jäsenmaidensa energiapolitiikkaa ja voiko unioni välttää energiakriisin pahimmat iskut yhteistyön avulla. Pahimmillaan sähköpula voi johtaa tilanteeseen, jossa sähkön säännöstely on välttämätöntä. Sen seuraukset voivat olla haitallisia talouden kannalta.

Sähkön säännöstely Suomessa ja varautuminen energiakriisiin

Asiantuntijoiden ja viranomaisten mukaan suomalaisten on syytä varautua säännöstelemään sähkönkäyttöä mahdollisen energiakriisin tullessa loppuvuodesta. Energiankulutus kasvaa tyypillisesti sään viiletessä, sillä ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa ja talvella asuntojen huonelämpötila pyritään pitämään korkeampana muihin vuodenaikoihin verrattuna. Energiapula voi kuitenkin aiheuttaa sen, että sähkönkulutusta tullaan säätelemään valtiotasolla. Samalla varautuminen energiakriisiin voi edellyttää kansalaisten patistamista osallistumaan energiatalkoisiin.

Mutta mitä energiapula voisi merkitä käytännössä ja millä tavoin kansalaiset voivat joutua säännöstelemään energiankäyttöä syksyllä ja talvella? Onko säännöstely välttämätöntä vai voidaanko säännöstelyltä välttyä jollain toisella tavalla?

Sähkökatkot ja sähkön loppuminen potentiaalisena riesana

Sähköpula voi merkitä käytännössä sitä, että sähkökatkot yleistyvät. Kyseessä eivät ole kuitenkaan tavanomaiset sähköverkkojen häiriöiden aiheuttamat sähkökatkot, vaan suunnitellut toimenpiteet, joiden avulla sähkönkäyttöä voidaan säännöstellä tarkoituksenmukaisesti sähkön riittävyyden varmistamiseksi.

Jos säännöstelyyn siiryttäisiin, valtio-omisteinen Fingrid ryhtyisi ohjeistamaan paikallisia jakeluverkkoyhtiöitä sähkökatkosten kierrättämiseksi niiden omilla toiminta-alueilla. Säännöstelyn avulla päätettäisiin, kuka saa sähköä ja kuka ei. Esimerkiksi sairaaloiden sähkönkäyttö tultaisiin turvaamaan, mutta sama ei pätisi välttämättä tehtaisiin. Tämän seurauksena osa tehtaista jouduttaisiin seisauttamaan väliaikaisesti, kunnes niille myönnettäisiin jälleen riittävästi sähkö tehdastoiminnan ylläpitämiseksi.

Sähkönkäytön säännöstely voi merkitä esimerkiksi sitä, että sähkökatkoksia tullaan kierrättämään eri alueilla riippuen esimerkiksi alueen teollisuudesta tai yritystoiminnasta. Samoin kauppojen osalta sähkökatkosten kierrättäminen voi merkitä sitä, että osa kaupoista sulkee ovensa tiettyinä sovittuina päivinä tai kellonaikoina. Sähkökatkosten kierrättämisen lisäksi osalla kaupoista on varageneraattoreita, joiden avulla kauppojen toimintaa voidaan jatkaa sähkökatkoksesta huolimatta. Tavalliselle kuluttajalle kauppojen kiinniolo voi aiheuttaa päänvaivaa, minkä vuoksi kuluttajia suositellaankin varastoimaan ruokatarvikkeita vähintään kolmeksi päiväksi pitkittyneiden sähkökatkosten varalta.

Toisena esimerkkinä taloyhtiöt voisivat pakottaa asukkaita laskemaan asuntojensa huonelämpötilaa, jotta sähkönkulutusta voitaisiin hillitä alueellisesti tehokkaammin.

Se, miten sähkökatkoksia tullaan kierrättämään alueittain ja toimijoittain, on kuitenkin haastava kysymys ja asiasta käydään neuvotteluja esimerkiksi kaupanalan keskuudessa. Keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, kuinka sähkökatkosten kierrättäminen voidaan toteuttaa mahdollisimman oikeudenmukaisesti, tai se, voidaanko teollisuudenalan tehtaita pitää käynnissä ja missä määrin.

Esimerkkejä sähkön säännöstelystä muualla Euroopassa

Tällä hetkellä esimerkkejä sähkön säännöstelyn osalta voi löytää Euroopasta. Esimerkit eivät tarkoita sitä, että samanlaisia toimenpiteitä nähtäisiin väistämättä myös Suomessa. Sen sijaan eri maiden toimenpiteet antavat viitteitä siitä, minkälaisia sähkön säännöstelyyn liittyviä toimenpiteitä eri maat ovat ottaneet käyttöön.

Esimerkiksi Saksan Hannoverin kaupungin asukkaiden suihkujen ja vessojen kuumavesihanat on sammutettu ja jossa kunnalliset toimitilat tullaan lämmittämään lokakuusta alkaen vain 20 asteeseen. Berliinissä sähköä säästetään sammuttamalla kaupungin monumenttien valot.
Ranskassa ilmastoidut liikkeet ovat määrätty pitämään liikkeen ovet kiinni huomattavan sakon uhalla. Samoin baarit, joiden ulkoterassi on varustettu lämpölampuilla, joutuvat pitämään terassit ilman lämmitystä.

Kreikka pyrkii vähentämään energiakulutusta 10 %:lla. Kreikan hallitus on määrännyt, ettei ilmastointia saa laskea alle 27 celsiusasteen kesäkuukausina ja valtion työntekijöiden tulee muistaa sammuttaa tietokoneensa työpäivän loputtua.

Espanja ei ole juurikaan riippuvainen venäläisestä energiasta, mutta se on siitä huolimatta osallistumassa yleiseurooppalaiseen energiansäästötoimenpiteisin. Espanjan viranomaiset ovat muistuttaneet kansalaisia säätämään termostaattien tehokkuutta ja sammuttamaan valot tiloissa, joissa niitä ei sillä hetkellä tarvita.

Alankomaiden hallitus ilmoitti heinäkuun alussa, että yritysten on investoitava kaikkiin mahdollisiin energiansäästötoimiin, jos niihin käytetty rahamäärä voidaan saada takaisin viiden vuoden kuluessa.

Myös Euroopan komissio on esittänyt suunnitelman kaasun vähentämiseksi 15 %:lla Euroopan unionin alueella vuoden 2023 maaliskuuhun mennessä. Vapaaehtoisen tavoitteen saavuttamiseksi unionin jäsenmaiden 27 hallituksen on päivitettävä kansalliset hätäsuunnitelmansa ja raportoitava komissiolle kahden kuukauden välein edistymisestään.

Jos jäsenmaat eivät yllä energiaa säästävään tavoitteeseen omilla toimillaan ja jos Eurooppaa kohtaa vakava kaasupula, johon vapaaehtoiset toimenpiteet eivät tehoa, Euroopan komissio voi tehdä suunnitelmasta pakollisen, jolloin jäsenmailla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kriisin ratkaisemiseksi. Tämä voi edellyttää kovia sähkön säännöstelyyn liittyviä toimenpiteitä. Myös Suomen tulisi osallistua sähkön säännöstelyyn.

Onko sähkön säännöstelylle vaihtoehtoja?

Asiantuntijat ovat pelänneet, että sähkön säännöstely voi pidemmällä aikavälillä johtaa työttömyyteen, lamaan ja yleiseen tyytymättömyyteen kansalaisten keskuudessa. Sen vuoksi asiantuntijat mieltävät sen viimeiseksi vaihtoehdoksi energiakriisin ratkaisemiseksi. Herääkin kysymys siitä, onko sähkön säännöstelylle muita vaihtoehtoja, joilla energiankulutusta voidaan vähentää aiheuttamatta liikaa vaivaa kansalaisille?

Suomalaisille kutsu energiatalkoisiin?

Sähkön säännöstely voidaan mieltää kovaksi vaihtoehdoksi sähköpulaa varten. Sen sijaan kansalaisten oma-aloitteisuuteen vetoamista voidaan pitää pehmeämpänä keinona.

Työ- ja elinkeinoministeriö on sanonut aloittavansa kampanjan kannustaakseen suomalaisia säännöstelemään sähkönkäyttöä. Siitä, mitä kampanjaan sisältyy, ei ole toistaiseksi tietoa. Kampanjan oletetaan alkavan elokuussa ja siitä tullaan tiedottamaan useassa eri tiedotusvälineessä ja kanavassa.

Millä tavoin kansalaiset voisivat säästää sähkönkulutuksessa? Kotitalouksien suurimmat energiansäästökohteet ovat lämmitys ja lämmin vesi. Sähkön säännöstely voisi merkitä tavalliselle kansalaiselle esimerkiksi lyhyempien tai viileämpien suihkujen ottamista (noin 5 minuutin suihku), pyykkien pesemistä haaleammassa vedessä tai asunnon huonelämpötilan alentamista muutamalla asteella. Samoin kansalaisia voitaisiin kehottaa ostamaan uudet kodinkoneet vanhojen tilalle, sillä uudemmat laitteet ovat vanhoihin koneisiin verrattuna energiatehokkaampia. Omakotitaloissa asuville saatettaisiin sen sijaan suositella lämpöpumpun tai takan hyödyntämistä energiankulutuksen vähentämiseksi. Myös pienemmät sähkönsäästövinkit aina puhelimen lataamisesta valojen sammuttamiseen voivat olla esillä. Energiatalkoista tullaan tiedottamaan tarkemmin lokakuun Energiansäästöviikon tienoilla.

Vastaavia kampanjoita saatetaan nähdä enenevissä määrin myös muualla Euroopassa, sillä Euroopan unioni on kehottanut jäsenmaita säännöstelemään sähkönkäyttöä. Kuten olemme nähneet, näin on tehty jo muutamassa eurooppalaisessa maassa. Jos sähkönkäyttöä onnistutaan vähentämään koko Euroopan alueella, voi se merkitä pahimman energiapulan välttämistä.

Jokainen voi vaikuttaa osaltaan energiakriisin

Energiakriisi koskettaa sekä yksittäisiä kansalaisia että koko yhteiskuntaa. Pahimmillaan sähköpula voi johtaa siihen, että sähkön säännöstely tullaan toteuttamaan sähkökatkoksia kierrättäen, mikä voi vaikeuttaa monien suomalaisten arkea. Toinen pehmeämpi vaihtoehto on kansalaisten vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen perustuvat energiatalkoot. Sähkön säännöstelyn sijaan suomalaisia voitaisiin kehottaa rajoittamaan itse omaa sähkönkulutusta. Energiakampanjan lisäksi sähkön hinnan nousu itsessään voi kannustaa suomalaisia säännöstelemään sähkönkäyttöä.

Vaikka nykyinen energiakriisi saattaakin vaikuttaa erikoiselta, suomalaisia on patistettu säästämään energiassa ennenkin. Suomalaisia kehotettiin rajoittamaan energiankulutusta 1970-luvulla. Tuolloinen hallitus määräsi myös, että asuntojen huonelämpötila tuli alentaa, mainosvaloja täytyi vähentää ja liikennenopeuksia piti laskea 80 kilometriin tunnissa. Hallituksen toimenpiteet ja kansalaisten omaehtoinen toiminta johtivatkin siihen, että öljynkulutus putosi yli kymmenellä prosentilla vuodessa.

Jokainen yksittäinen kansalainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa sähkönkulutuksen hillitsemiseen. Omaa sähkönkulutusta voi vähentää lyhyempien suihkujen tai alhaisemman huonelämpötilan lisäksi muun muassa hankkimalla energiatehokkaita sähkölaitteita, sammuttamalla valot huoneista, joissa ei ole ketään, pesemällä vain täysiä pyykki- tai pesukoneellisia, säätämällä ilmanvaihtoa tai irrottamalla laturit pistokkeesta, kun laitteet on ladattu täyteen. Myös uunin jälkilämmön hyödyntäminen ja ruoanlaiton suunnitteleminen voivat auttaa sähkön säästämisessä. Oman energiankulutuksen vähentäminen ei ole siten kovinkaan vaikeaa.

Vielä on liian aikaista tietää, tullaanko Suomessa turvautumaan sähkön säännöstelyyn, kansalaisten energiatalkoisiin tai johonkin muuhun keinoon energiakriisin ratkaisemiseksi. Tilanne selvenee todennäköisesti lähempänä syksyä, jolloin saadaan lisätietoa sekä energiakampanjasta että Olkiluodon ydinvoimalan kaavaillusta käyttöönotosta.

Olkiluodon ydinvoimalasta helpotusta energiakriisiin?

Eräänä oljenkortena energiakriisin pahempien karikkojen välttämiseksi on esitetty ydinvoimaa. Ydinvoiman avulla voitaisiin paikata energiavajetta tehokkaasti, sillä yksi ydinvoimala vastaa arvioiden mukaan jopa 200 tuulivoimalaa. Arvioiden mukaan ydinvoima on jopa 8000 kertaa tehokkaampaa verrattuna perinteisiin fossiilisiin polttoaineisiin. Olkiluodon ydinvoimala eli sen kolmas laitos on tulossa käyttöön vuoden 2022 joulukuussa. Ydinvoimalan piti tulla jälleen koekäyttöön heinäkuun aikana, mutta näin ei käynyt huoltotöiden vuoksi. Olkiluoto 3:n valmistuminen on viivästynyt jo useamman vuoden. Alun perin sen piti valmistua jo vuonna 2009, mutta ydinvoimalan valmistuminen viivästyi useasta eri syystä. Täyttä varmuutta ei ole siitä, onko laitos toiminnassa joulukuuhun mennessä. Jos Olkiluodon ydinvoimala saadaan toimimaan suunnitelmien mukaisesti, se voisi tuottaa yli kymmenesosan Suomen sähköntarpeesta.

Olkiluodon kolmas ydinvoimala voisi siten helpottaa sähköpulaa ja mahdollisesti säästää suomalaisia sähkön säännöstelyltä ja asiantuntijoiden mukaan sen toiminnan alkaminen tai sen viivästyminen on yksi kriittisimmistä tekijöistä, jotka määrittävät mahdollisen energiakriisin vakavuuden.

Muita aiheeseen liittyviä sivuja

Sähkön säännöstely ja energiakriisi – Yhteenveto

Energiakriisi puhuttaa ja ehkä syystäkin: sähkön hinnan nousu vaikuttaa monen lompakkoon, kriisi tuntuu olevan niin monen muuttujan yhtälö, ettei siitä tahdo saada selkoa ja sähköpula ja sähkön säännöstely voivat tuntua pelottavilta. Monelle suomalaiselle sähkön riittävyys on ollut pitkään itsestäänselvä asia. Sähkökatkot ovat saattaneet toisinaan herättää ajatuksen siitä, mitä kävisi, jos sähkökatkot kestäisivät pitkään eikä sähköjen tulemisesta takaisin olisi mitään varmuutta.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa ja muualla maailmaa, varautuminen energiakriisiin käy kovaa vauhtia. Kokonaiskuvan saaminen käynnissä olevista suunnitelmista ja toimenpiteistä on tässä vaiheessa vielä vaikeaa, sillä sähkön säännöstelyyn liittyviä varotoimenpiteitä ja kansalaisten energiatalkoita ollaan paraikaa laatimassa eikä niistä ole vielä kerrottu paljoakaan julkisuuteen. Arviot energiakriisin kestosta, laajuudesta ja vakavuudesta ovat epämääräisiä. Samoin energiapula voi vaikuttaa eri Euroopan maihin eri tavoilla; toisiin se iskee kovempaa, kun taas toiset säästyvät vähemmällä. Jos kansallisella tasolla energiapolitiikasta käydään kuumeista keskustelua, niin sama pätee myös Euroopan unioniin, joka seuraa jäsenmaiden energiakulutusta. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin unioni kykenee ratkomaan energiakriisin tuomia haasteita yhdessä. Onnistuvatko Euroopan maat hillitsemään energiankulutusta vai joutuvatko ne säännöstelemään sähköä pakon edessä?

Ei ole myöskään varmuutta siitä, tullaanko Suomessa säännöstelemään sähköä vai ei. Sähkön säännöstely voi olla tarpeen, jos sähkönkulutusta ei onnistuta hillitsemään tai Olkiluodon ydinvoimala ei aloitakaan sähkötuotantoa joulukuuhun mennessä. Toisena vaihtoehtona on se, että kansalaiset itse alkavat rajoittamaan omaa sähkönkulutustaan. Se on näistä kahdesta vaihtoehdosta pehmeämpi ja siten ehkäpä monelle suomalaiselle paljon miellyttävämpi tapa osallistua yhteisiin energiatalkoisiin. Kannustimina sähkönkäytön rajoittamiselle voivat olla sähkön hinnan nousu tai talkoohenki, jota suomalaiset osoittivat öljykriisin aikaan 1970-luvulla.

Vaikka energiakriisiin liittyy paljon epävarmuutta, varmaa on kuitenkin se, että omalla toiminnallaan kuka tahansa voi säästää sähköä ja vähentää energiankulutustaan. Pienien tekojen kautta voi olla mahdollista saada paljon suurta aikaan.