Etusivu » Sähkön kilpailuttaminen » Sähkön hinta – kallista vai edullista tänä päivänä?

Sähkön hinta – kallista vai edullista tänä päivänä?

Sähkö ja sähkön hinta on puhuttanut kovasti viime vuosina. Erilaiset sähköntuotantomuodot kiinnostavat ihmisiä entistä enemmän, ja tiedostamme yhä paremmin, mistä energiamme tulee. Sähkön hintojen noustessa myös erilaiset säästötoimenpiteet puhuttavat. Oletko itse tietoinen siitä, mistä oma sähkölaskusi oikeastaan koostuu ja miten loppusumma muodostuu? Tällä sivustolla kerromme sinulle, miten voit tulkita paremmin omaa sähkölaskuasi.

taivas ja sähkötolppa

Sähkön hinta – miten se muodostuu?

Oman sähkölaskusi loppusummaan vaikuttaa sähkön tuotannon hinta, joka lasketaan käytön mukaan kilowattitunteina (kWh) ja kerrotaan sähköntoimittajasi yksikköhinnalla (c). Tämä hinta vaihtelee sähkön toimittajasta riippuen, joten voit itse vaikuttaa sähköenergian hintaan kilpailuttamalla eri tuottajien palvelut. Lisää sähkön kilpailuttamisesta voi lukea Sähkön kilpailuttaminen -sivulta.

Lisäksi laskuun sisältyy sähkön siirrosta aiheutuvat kulut. Tähän palveluun et voi itse vaikuttaa, vaan sähkön siirrosta vastaa paikallinen toimija.

Sähkölaskusi hintaa lisäävät myös verot, joita ovat sähkövero sekä arvonlisävero. Sähköveroon sisältyy valmistevero sekä huoltovarmuusmaksu. Arvonlisävero taas maksetaan kaikesta laskuun sisältyvästä, myös sähköveron osuudesta. Verot ovat pakollisia maksuja, jotka valtio kerää ja joiden suuruus riippuu sähkön käyttömäärästä, eikä niihin voi itse vaikuttaa.

Sähkön hintaan vaikuttavat tekijät

Sähkön hintaan vaikuttavat etenkin vallitsevat markkinavoimat. Kysynnän ja tarjonnan tulisi kohdata, ja kun näissä on epäsuhdannetta, se vaikuttaa myös sähkön hintaan.

Myös sääolot vaikuttavat sähkön hintaan. Koska uusiutuvaa energiantuotantoa on lisätty viime vuosina olennaisesti, etenkin sademäärien ja virtausten vaihtelut vaikuttavat myös sähkön tuotantoon. Sääilmiöt ja niiden vaihtelut vaikuttavat myös tuulivoiman tuottamiseen sekä sen hintaan.

Sähkön siirtohinta riippuu sähköverkon rakenteesta, mikä voi olla hyvinkin erilainen maaseudulla kuin kaupunkialueella. Hintaan vaikuttaa myös samaa verkkoa käyttävien asiakkaiden määrä ja etäisyys sekä siirrettävän sähkön määrä.

Myös määräyksillä on vaikutusta sähkön siirron hintaan, sillä etenkin sähkökatkojen kohdalla on säädetty pisin mahdollinen katkoaika, jonka aikana linjat tulee saada toimintakuntoon. Siirtohintoja valvoo Suomen Energiavirasto ja se pitää huolen siitä, että niitä ei voi nostaa mielivaltaisesti.

Alueelliset erot Suomessa

Kuten jo mainitsimme, sähkön jakeluun ja myös sen hintaan vaikuttaa se, missä sähköä käytetään. Erityisesti etäisyydet vaikuttavat sähkön hintaan, sillä harvaan asutulle alueelle sähkölinjojen vetäminen ja sähkön toimittaminen on suhteessa kalliimpaa kuin tiheämmin asutuille seuduille. Maaseudulla sähkö saattaakin olla alueesta riippuen paljon kalliimpaa kuin kaupunkialueella.

Hintaan vaikuttaa myös se, onko alueelle vedetty maakaapelit vai kulkeeko sähkö ilmajohtoja pitkin. Sähkökatkoja tapahtuu erityisesti alueilla, joille sähkö toimitetaan ilmassa kulkevissa kaapeleissa keskijänniteverkossa. Katkoksia pyritään vähentämään lisäämällä maakaapeliverkon määrää, mikä kuitenkin aiheuttaa kustannuksia.

Erot erilaisten sähkömuotojen välillä

Nykyään puhutaan paljon fossiilisen ja fossiilittoman energiantuotannon eroista. Fossiilista energiaa saadaan öljystä, maakaasusta ja hiilestä ja näiden energiamuotojen käyttäminen kuluttaa luonnonvarojamme.

Fossiilitonta energiaa taas saadaan etenkin ydinvoimasta, mutta myös aurinko-, tuuli- ja vesivoimasta. Fossiiliton energiantuotanto ei nopeuta ilmaston lämpenemistä, vaan päinvastoin se on ympäristöystävällinen keino tuottaa energiaa.

Noin kolmannes Suomessa käytetystä sähköstä on tuotettu ydinvoimalla ja se onkin tuotantomuodoltaan erittäin tehokas ja myös vähäpäästöinen. Myös vesivoiman käyttö on luontoa säästävää ja viidennes Suomessa käytetystä sähköstä tuotetaankin vesivoimalla. Vaikka vesivoiman voisi kuvitella olevan ympäristöystävällistä, sillä voi kuitenkin olla suuri merkitys Suomen vesistöjen ja etenkin kalakantojen monimuotoisuuteen. Ympäristöystävällistäkin vesivoimaa on kuitenkin saatavilla.

Tuulivoiman tuotannolle on todettu olevan Suomessa todella suuri potentiaali, mutta sen osuus koko sähköntuotannosta on vielä vain 10 %. Etenkin Lapin tunturialueet, Itä-Suomi ja saaristoseutujen tuuliset alueet voitaisiin valjastaa nykyistä paremmin tuottamaan tuulivoimaa.

Haittavaikutuksina tälle sähköntuotantomuodolle on nähty ääni- sekä maisemahaitat. Vaikka aurinkoenergian osuus koko Suomen sähköntuotannosta on vain alle prosentin luokkaa, sen odotetaan kasvavan lähivuosina. Aurinkoenergiaa on helppo ottaa talteen ja sen varastointiakin on kehitelty viime vuosina paremmaksi.

Sähkömuotojen hinta

Sähköntuotantotapa vaikuttaa myös kuluttajan maksamaan hintaan. Esimerkiksi tuulisähköä on tarjolla melko edulliseen hintaan, jopa reilulla viidellä sentillä per kWh. Pörssisähköä käyttämällä voit päästä sähkön hinnassa jopa reilun neljään senttiin. Lisää pörssisähköstä voit lukea Paras sähkösopimus -sivulta.

Osassa sopimuksista tulee kuitenkin erilaisia välityspalkkioita ja kuukausimaksuja perushinnan päälle. Edullisimmat tarjoukset koskevat yleensä pitkiä määräaikaisia sopimuksia. Hintoja kannattaakin vertailla itselleen mieluisimman sähköntuotantotavan sekä sopivan hinnan löytämiseksi.

Spot-hinta

Oletko vielä kuullut Spot-hinnasta? Spot-hinta on sähköpörssissä määritetty sähkön hinta jokaiselle vuorokauden tunnille. Suomen Spot-hinnan määrittää pohjoismaalainen Nord Pool sähköpörssi. Spot-hinta on käytännössä sähkön raaka markkinahinta, jonka avulla voit säästää sähkökuluissasi. Siihen ei sisälly sähköyhtiöiden lisäkulut.

Sähkön historiallinen kehitys

Sähköä on Suomessa käytetty jo 1870-luvulta lähtien, mutta vielä 1960-luvulla ilman sähköä olevia kotitalouksia oli runsaasti ympäri Suomen.

Suomalainen sähköntuotanto perustui lähinnä vesivoiman varaan aina 1970-luvulle asti. Tämän jälkeen Suomessa siirryttiin lämpövoiman tuottamiseen, joka aloitettiin hiilen ja öljyn varassa. Tämän jälkeen Suomi siirtyi pikkuhiljaa uusiin tuotantosysteemeihin, ja energiaa alettiin tuottaa myös turpeella ja maakaasulla. 1970-luvun loppupuolella siirryttiin ydinvoiman aikakaudelle.

1900-luvun alkupuolella sähköä tuotettiin sadoissa paikallisissa sähkölaitoksissa, mutta nykyään sähköä tuottavia yrityksiä on Suomessa alle sata.

Sähkö vuonna 2020

Sähköä voidaan tuottaa useilla eri tavoilla, mutta etenkin vuonna 2020 luontoystävällisen energian käyttö on avainasemassa. Nykyään sähkön markkinahinta on suhteellisen alhaalla, ja sen vuoksi suositellaan vaihtamista kiinteähintaiseen sähkösopimukseen.

Yksi sähkösopimus ei kuitenkaan sovi kaikille, ja niinpä itselle parhaan vaihtoehdon löytäminen vaatii omien tarpeiden, arvojen ja elämäntyylin kartoitusta.

Siksi sähkösopimuksia kilpailuttaessa on syytä analysoida tarkasti omia kulutustottumuksia, ja olla realistinen niiden kanssa. Jos alkaa näyttää siltä, että sähkönkulutus on keskiarvoa korkeampi, kannattaa alkaa suunnitella erilaisia energiansäästötapoja. Lisää asiaa sähkösopimuksista voit lukea vielä Paras sähkösopimus -sivulta.

Sähkön hinnan ennusteet

Sähkön siirrosta koituvien kustannusten on odotettu kasvavan edelleen tulevinakin vuosina. Varovainen ennuste on, että siirtohinnoissa tullaan näkemään vähintään 10–20 % korotus seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tähän vaikuttaa etenkin sääolojen epävarmuus. Sekä sateen että tuulen vaikutus hintaan on huomattava.

Huomioon tulee myös ottaa viimeaikaisten erittäin rajujen säätilojen vaikutus, sillä esimerkiksi edellisten kovien myrskyjen aikana sähkölinjojen huolto ja korjaus aiheutti merkittäviä sähkökatkoksia ja sitä kautta kustannuksia. Rajujen myrskyjen ja epävakaiden säätilojen odotus on vain kasvanut ja tämä tulee varmasti vaikuttamaan myös tulevaisuudessa sähkön hintaan.

Etenkin toimitusvarmuusinvestoinnit lisäävät sähkön hintaa, sillä samalla kun sähkön katkeamaton saanti varmistetaan haja-asutusalueilla, myös investoinnit tämän verkoston ylläpitämiseksi kasvavat.

Sähkön hinta nyt

Tässä kappaleessa käymme hieman läpi eri sähköyhtiöiden hintoja. Vertailemme kerrostaloasuntoja sekä määräaikaisella että toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla. Emme kuitenkaan voi tarpeeksi muistuttaa, että jokaisen kannattaa ensin tutustua omaan kuukauden keskiarvoon sähkönkulutuksessa, jotta voit löytää itsellesi edullisimman sopimuksen. Kun tunnet itsesi kuluttajana, olet aina paremmassa asemassa.

Fortum sähkön hinta. Fortum tarjoaa esimerkiksi asiakkailleen kuukausisopimuksen, joka on toistaiseksi voimassa oleva. Näin sinulla on kiinteä sähkömaksu. Fortumilla on myös olemassa 3 ja 6 kuukauden toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, jonka sähkön hinta vaihtuu vuodenaikojen mukaan. Sähkön hinta on noin 6 c/kWh, ja perusmaksu on 4 euron hujakoilla per kuukausi.

Helen sähkön hinta. Helen tarjoaa asiakkailleen sopimuksia, joiden perusmaksu on vajaa 4 euroa per kuukausi. Jos sinua kiinnostaa kiinteä sähkö, voit saada sopimuksen alle 5 c/kWh. Toinen vaihtoehto on perussähkö, joka maksaa noin 7 c/kWh.

Väre sähkön hinta. Väre tarjoaa kiinteän kuukausipaketin, joka on noin 7 euroa/kk, jos kulutus on alle 1000 kWh/v. Jos kulutus on yli 1000 kWh/v, paketti nousee yli 10 euroon kuukaudessa. Määräaikaisen sähkösopimuksen kanssa saat sähköä alle 5 c/kWh. Hinta muuttuu asumismuotosi mukaan.

Savon voima sähkön hinta. Savon Voima on siirtänyt sähkömyyntinsä Väreelle, eli heillä pätevät yllä mainitsemamme paketit.

Usein kysytyt kysymykset

Mistä sähkön hinta muodostuu?
Sähköntuotannon hinta ja sähkön siirron kulut. Nämä määräytyvät vallitsevien markkinavoimien, eli kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Mitkä tekijät vaikuttavat sähkölaskuni hintaan?
Oman sähkölaskusi loppusummaan vaikuttaa sähkön tuotannon hinta, sähkön siirrosta aiheutuvat kulut, sähkövero ja arvonlisävero, sekä tietysti oma sähkönkulutuksesi.
Onko Suomessa alueellisia eroja?
Kyllä. Paikalliset sähköyhtiöt tarjoavat erihintaisia tarjouksia. Lisäksi sijainnista riippuen sähkönsiirtomaksu voi olla keskivertoa kalliimpi tai halvempi.
Onko eri sähkömuodoissa eroja?
Sähkömuodot voidaan jakaa fossiilisiin ja fossiilittomiin energialähteisiin. Fossiilista energiaa saadaan öljystä, maakaasusta ja hiilestä. Fossiilitonta energiaa taas saadaan etenkin ydinvoimasta, sekä aurinko-, tuuli- ja vesivoimasta.
Mitä eri muodot maksavat?
Tämä riippuu täysin sopimuksesta. Nykyään ei kuitenkaan ole enää syytä olettaa, että uusiutuvat energiamuodot olisivat kalliimpia kuin fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö.
Miten energiavirasto vaikuttaa sähkön hintaan?
Energiavirasto on suomalaisen sähköinfrastruktuurin valvontaviranomainen, jonka vastuualueita ovat muun muassa ekologisen sähkön valvominen Suomessa sekä yleinen sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminta. Energiavirasto ei ole suoraan vastuussa sähkön hinnasta, vaikkakin he ylläpitävät sähkönhinta.fi sivustoa. Siellä sähkönmyyjät ilmoittavat hintatiedot verkkosivuille, ja ovat viime kädessä vastuussa tiedon paikkansapitävyydestä.
Mikä on Spot-hinta?
Sähkön raaka markkinahinta, jonka määrittää pohjoismaalainen Nord Pool sähköpörssi vuorokauden jokaiselle tunnille.