Korkokatto (engl. ”cap”) on menetelmä, joka estää lainan korkoa nousemasta viitekorkojen vaihtelun myötä ylitse tietyn sopimuksessa määritellyn katon. Korkokattoa kaupataan etenkin asuntolainojen yhteydessä. Viime vuosina korkokatto ei ole hyödyttänyt lainaajia.

stadinkattoja

Miten korkokatto toimii?

Lainalle asetettava korkokatto suojelee lainanottajaa nousevilta euribor-koroilta. Se siis pienentää lainan arvon heilahtelua ja näin vakauttaa kuluttajan henkilökohtaista taloutta epäedullisissa markkinatilanteissa.

Käytännössä korkokatto on taloudellisen uhkapelin väline. Lainanottaja tekee arvion, ovatko korot nousemassa tietyn rajan yli laina-ajan puitteissa. Jos korot nousevat kylliksi, korkokatto voi periaatteessa tuottaa kuluttajalle jopa voittoa. Yleisesti ottaen korkokaton päämäärä ei kuitenkaan ole takoa asiakkaalle rahaa, vaan pienentää yllättäviä kuluja. Kyseessä on siis eräänlainen lainaturvavakuutuksen jatke.

Onko korkokatosta hyötyä?

Kuten kaikissa uhkapeleissä, myös korkokaton tapauksessa talo voittaa aina pitkällä tähtäimellä. Harva korkokaton ostaja saa ostoksestaan voittoa. Viime vuosina monet korkokaton ostaneet kuluttajat ovat jääneet jopa kokonaan ilman hyötyä, kun viitekorot eivät olekaan nousseet, vaan päinvastoin pudonneet historiallisen matalalle tasolle.

Pankinjohtaja Mikko Hyttisen mukaan vuonna 2007 parhaimmillaan jopa 25 % asuntolainan ottajista hankki myös korkokaton. Finanssivalvonnan edustajan arvion mukaan kukaan viiden vuoden korkokaton tuolloin ostaneista ei ole jäänyt uhkapelissään voitolle.

Tällä hetkellä korkokaton suosio vaihtelee pankkikohtaisesti. Vuonna 2012 vain noin 10 % OP:n uusista asuntolainoista sisältää korkokaton, kun taas Nordean kohdalla luku on jopa 50 %. Danske Bank (ent. Sampo Pankki) on pyrkinyt korvaamaan korkokatot keskieurooppalaiseen tapaan kiinteäkorkoisilla lainoilla.

Milloin korkokatto kannattaa?

Nyrkkisääntönä korkokatto kannattaa, mikäli asiakas uskoo pankin arvioivan viitekoron kehityksen alakanttiin. Harvalla yksityisasiakkaalla on kuitenkaan käytössään sitä aineistoa ja analyyttista tietoa kuin pankeilla, joten lopulta korkokatto ei kannata miltei koskaan.

Voit laskea korkokaton kannattavuuden seuraavasti:

  1. arvioi paljonko viitekorko nousee korkokaton voimassaolon aikana
  2. laske, paljonko ehdit säästämään sinä aikana, kun viitekorko on ylempänä kuin lainasi korkokatto
  3. vähennä tästä summasta korkokaton hinta

Jos pankkisi lainalle tarjoaman korkokaton hinta on korkeampi kuin laskemasi säästöt, korkokattoa ei kannata ostaa.

Korkokattojen hinnat vaihtelevat pankki- ja lainakohtaisesti, mutta jo muutaman vuoden korkokatto maksaa helposti yli 1000 euroa. Koko asuntolainan mittainen korkokatto maksaa tuhansia euroja.

On myös mahdollista korvata korkokatto ja muut lainan vakuutukset säästämällä ja sijoittamalla rahaa. Idea on, että joka kuukausi laitetaan säästöön tietynsuuruinen ”vakuutusmaksu”. Jos tapahtuu jotain yllättävää, kuten korko nousee pilviin, voi kulut maksaa säästöön laitetuista varoista. Parasta tässä menetelmässä on, että kun laina on maksettu takaisin ja korkokattoa ei enää tarvita, kaikki säästöön laitetut rahat korkoineen ovat taas kuluttajan käytössä. Huonoa tee-se-itse -korkokatossa on, että sen järjestäminen vaatii enemmän työtä ja taloudellista itsekuria kuin korkokattosopimuksen allekirjoittaminen.

Korkokatto puhuttaa

Korkokatto ei koske vain asuntolainoja. Vuonna 2012 korkokatto on herättänyt keskustelua myös seuraavissa asiayhteyksissä:

  • Euroopan Keskuspankissa on keskusteltu valtionlainojen korkokatosta, josta EKP huolehtisi ostamalla valtion lainoja aina tarpeen mukaan.
  • Syksyllä 2012 hallitus esitti alle 2000 euron pienlainoille 50 % korkokattoa suomalaisten lisääntyvien maksuhäiriöiden ehkäisemiseksi. Pienlainayhdistys on kyseenalaistanut päätöksen hyödyllisyyden ja sanonut, että ns. positiivinen luottorekisteri olisi parempi tapa ratkaista suomalaisten velkaongelma.


Katso myös:

Korkokatto (Kuluttajavirasto)
Näin rahasi menivät hukkaan (Taloussanomat)
Löitkö sinäkin pääsi korkokattoon? (Talouselämä)