Kielletäänkö pikavipit? Onko tämä nettilainojen loppu? Lue uusimmat tilannepäivitykset tältä sivulta.

Artikkelia varten haastateltiin kuluttajaekonomisti Paula Pessiä Kuluttajaliitosta.

Suomalaisten maksuhäiriöt ovat ennätyslukemissa

Vaikka talous on kasvussa, suomalaisten maksuhäiriöt saavuttavat jatkuvasti uusia ennätyslukemia. Maksuhäiriöisten kokonaismäärä on kasvanut kohta kymmenen vuoden ajan.

Suomen Asiakastiedon rekisterissä on tällä hetkellä melkein 380 000 maksuhäiriöistä. Tämä vastaa 6,9 prosenttia Suomen väkiluvusta.

Ilmiössä ei ole kyse mistään vuosien takaa periytyvästä tilastoharhasta. Yli puolella luottohäiriöstä kärsivistä on maksuhäiriömerkintöjä myös tämän vuoden ajalta. Ongelma on siis akuutti ja jatkuu taantuman loppumisesta huolimatta.

Mikä osuus maksuhäiriöistä johtuu pikavipeistä?

Kuluttajaliiton Paula Pessi on huolissaan siitä, miten pikavippien hinnoittelu ja ehdot vaikuttavat suomalaisten kuluttajien tulevaisuuteen:

”Lainan ehtojen tulisi olla kohtuulliset. Netissä tarjottavien vakuudettomien lainojen tapauksessa näin ei useinkaan ole, vaan lainan kokonaiskulut ovat velkapääomaan ja takaisinmaksuaikaan nähden korkeat”, Pessi toteaa.

Ei ole lainkaan yllättävää, että suurimmalla osalla maksuhäiriöstä kärsivistä on myös pikavippejä.

Pikavipit ovat silti vain yksi maksuhäiriöön ajavista monista velkamuodoista. Useimmilla maksuhäiriöisillä on nimittäin monenlaisia velkoja päällekkäin. Netin kulutusluotot ovat yksi talousvaikeuksiin ajavista tekijöistä, mutta syypäitä ovat myös liian isot asuntolainat, luottokorttilainat, pankkien kulutusluotot sekä erilaiset kuukausimaksulliset palvelut.

On vaikea arvioida, missä tapauksissa pikavippi on ensisijainen syypää yksityishenkilön talouden romahtamiseen ja milloin kyse on ennen muuta muista tekijöistä.

Suomalaiset eivät ymmärrä lainan hintaa

Santander Consumer Finance laati aiemmin kesällä kyselyn, jossa selvisi, että suurin osa suomalaisista ei osaa arvioida kulutusluottojen kustannuksia lainkaan oikein.

Kysely osoitti, että 50,5 % kuluttajista on täysin kykenemättömiä ymmärtämään niin pankkilainojen kuin nettilainojenkin kuluja.

Kuluttajat eivät myöskään tiedosta, että ikä ja tulotaso vaikuttavat suoraan lainan hintaan. Nuorille ja keskipalkkaisille myönnetään keskinäärin selvästi kalliimpaa lainaa kuin keski-ikäisille hyvätuloisille.

Tulos auttaa osaltaan selittämään, miksi niin monilla suomalaisilla on lainoista johtuvia maksuhäiriöitä.

Mikä on perintätoimistojen vastuu?

Perintätoimistojen epäeettisestä toiminnasta on uutisoitu vuosien ajan. Monet perintätoimistot ovat vuosien varrella lisänneet perimiinsä velkasummiin kohtuuttomia lisäkuluja. Perintätoimistot ovat kiistatta osasyyllisiä suomalaisten maksuhäiriöihin, sillä perintään joutuvat velat paisuvat usein hallitsemattomasti ja ajavat velallisen yhä syvempään suohon.

Todellisuudessa perinnän hintaa säätelee kuitenkin selkeä ohjeisto. Kuluttajilla on omat oikeutensa myös perintäprosessin aikana. Siksi perintätoiminnan valvonnan lisääminen helpottaisi paisuvaa maksuhäiriöongelmaa – yhtenä konstina muiden joukossa.

Vuoden 2013 korkokatto epäonnistui tehtävässään

Vuonna 2013 kuluttajansuojalain 7 lukua muutettiin pikavippien suitsimiseksi. Muutos onnistui osittain: Laki määritteli alle 2000 euron kuluttajaluotoille 50 % korkokaton. Säädös antoi viranomaisille uusia työkaluja kaikkein törkeimmin hinnoiteltujen vippien torjumiseksi.

Pian lainayritykset kehittivät kuitenkin erilaisia kiertoreittejä, joita pitkin pienten ja kalliiden vippien myöntäminen jatkui ja jatkuu edelleen. Merkittävin näistä porsaanrei’istä koskee tililuottoja. Alati kasvavat netin kautta myönnettävien tililuottojen markkinat ovat uusi pikavippien Villi Länsi, jota viranomaisten on vaikea hallita.

Näin oikeusministeriö haluaa nyt torjua pikavippejä

Oikeusministeri Antti Häkkänen laittoi taannoin käyntiin uuden selvityksen pikavippien rajoittamiseksi, ja sen seurauksena hallitus ehdottaa pikavippien korkosääntelyn kiristämistä. Ehdotuksen sisältö on tiivistetysti seuraavanlainen:

  • Korkokatto halutaan laajentaa koskemaan kaikkia kulutusluottoja. Näin 2000 euron tililuotot eivät pystyisi kiertämään korkokattoa.
  • Todelliseen vuosikorkoon perustuva korkokattomalli halutaan korvata kuluttajille helpommin ymmärrettävällä mallilla. Siinä luoton nimelliskorolla olisi 30 % katto, ja lisäksi kuluttajalta voisi periä hillittyjä lisäkustannuksia. Tämä olisi parannus nykyiseen malliin, jossa nimelliskorko ei välttämättä heijastele lainkaan luoton todellisia kustannuksia.
  • Jos luotonantaja rikkoo korkokattoa tai lainan lisäkustannuksia koskevia säädöksiä, kuluttaja vapautuisi kokonaan lainan kuluista.

Tällä hetkellä ehdotus on lausuntokierroksella, ja se haluttaisiin eduskunnan käsiteltäväksi jo alkavalla syyskaudella.

Kuluttajaliitto ei usko yksittäisten lakimuutosten voimaan

Vaikka oikeusministeriön ehdotus on kiinnostava, ongelmien tilkitseminen yksittäisillä lakimuutoksilla ei riitä. Lainsäädäntö on myös aina markkinoita hitaampi, joten luottoyritykset ovat jatkuvasti askeleen poliitikkoja edellä.

Kuluttajaliiton Paula Pessi tiivistää pulman näin:

“Kysyntää lainarahalle tulee löytymään aina. Ongelma on lainsäädännön osalta se, että muutokset tapahtuvat hitaasti markkinoiden kehitykseen verrattuna. Kun lainsäädännön keinoin tilkitään yksittäisiä ongelmakohtia, lainatoimijat löytävät nopeasti uusia keinoja kiertää lakia.”

Jos oikeusministeriön ehdotus menee läpi, on hyvin vaikea ennustaa, millaisia uusia luottotuotteita markkinoille taas syntyy. Tavalla tai toisella kallis velka ja kuluttajat löytävät toisensa.

”Yksi keino ei auta velkaantumisen hillitsemiseksi. Ongelmana ovat maksukykyyn nähden liian suuriksi mitoitetut lainapääomat”, Pessi pohtii.

Toisin sanoen vain pikavippeihin kohdistuva lainsäädäntö ei tule pelastamaan suomalaisia maksuhäiriömerkinnöiltä niin kauan kuin lainapääomat pääsevät paisumaan liian suuriksi. Tästä syystä tarvittaisiin monesta työkalusta koostuvaa sveitsiläistä linkkuveistä yksittäisten lakimuutosten rinnalle.

Useiden keinojen työkalupakki:

  • Kuluttajaliitto on ehdottanut korkeakorkoisten lainojen kohtuuttomien ehtojen hillitsemiseksi korkokaton asettamista myös yli 2000 euron lainoille. Tämä näyttäisi olevan toteutumassa, jos oikeusministeriön ehdotus menee eduskunnassa läpi.
  • Merkittävää oikeusministeriön ehdotuksessa on myös nimelliskoron ja muiden lainakustannusten erottelu toisistaan. Tämä tarkoittaa, että uuteen lakiin voidaan upottaa kustannuskatto, joka ehkäisee lisäkulujen piilottamista näennäisesti halvan koron alle.
  • Lainvastaisesti toimiville luotottajille pitäisi langettaa tuntuvia seuraamusmaksuja. Tällä hetkellä rahoitusyritysten on taloudellisesti kannattavaa rikkoa sääntöjä ja toimia lain hengen vastaisesti, sillä sakot ja muut seuraamukset ovat voittoihin nähden melko vähäisiä.
  • Vertaislainat ja osamaksusopimukset tulisi saattaa selkeillä päätöksillä saman valvonnan piiriin kuin muutkin kuluttajaluotot. Tällä hetkellä ne ovat osittain harmaata aluetta.
  • Nykyisin pikaluottojen mainontaa rajoitetaan ja ohjaillaan jonkin verran, mutta valvonta on heikkoa. Jos pikaluottojen mainonta kiellettäisiin kokonaan, se vähentäisi varmasti mielijohteesta tapahtuvaa velkaantumista.

Vastuullisilla nettilainoilla on tulevaisuutta

Nettilainat eivät ole katoamassa mihinkään, vaikka laki ja valvonta muuttuisivat yhä tiukemmiksi. Viranomaisten ja poliitikkojen päämääränä ei ole alan hävittäminen vaan kuluttajien suojeleminen.

Kuluttajaliiton Pessi on samaa mieltä:

”Vakuudettomille lainoille riittää varmasti jatkossakin sekä kysyntää että tarjontaa. Internet on luonnollinen kanava tarjota tuotteita ja palveluita digitalisoituneessa maailmassa. Myös netissä toimiva luotonantaja voi olla vastuullinen, jos haluaa.”

Tämä on täysin oikea linja. Nettilainat ovat nykypäivää, mutta epäeettiset ja vahingolliset lainatuotteet pitää saada kuriin.