Aloittelevalla sijoittajalla voi pyöriä mielessä monenlaisia kysymyksiä, joihin löytyy etsimällä mitä erilaisimpia vastauksia. Ajatuksien selkeyttämiseksi on hyvä pohtia vastauksia joihinkin perustavanlaatuisiin asioihin, jotka tulevat vastaan sijoittelua aloittaessa. Joskus paras tapa on kirjoittaa ajatuksensa paperille ja näin kartoittaa omaa ajatusmaailmaansa arvopaperien suhteen. To do -listat ovat myös hyviä apuvälineitä, jos muistettavaa on paljon. Tässä tekstissä keskitytään kuitenkin siihen, miten aivan konkreettisesti pääsee aloittamaan sijoittamisen.

LYHYT JOHDANTO ARVOPAPERISIJOITTAMISEEN

Arvo-osuustili

Arvopaperien omistaminen vaatii arvo-osuustilin perustamisen. Arvo-osuustili, eli sijoitussalkku tai -portfolio, on paikka, johon kaikki sijoittajan ostamat osakkeet, rahasto-osuudet ja muut arvopaperit merkitään. Nykyään sijoittaja ei siis yleensä saa mitään paperisia osakekirjoja tms. todistukseksi omistamistaan arvopapereista, vaan kaikki omistaminen tapahtuu arvo-osuustilin kautta.

vertailu

Arvo-osuustilin voi perustaa esimerkiksi kaikissa suurimmissa pankeissa. Lisäksi on erityisiä arvopaperin välitykseen keskittyneitä pankkeja, joihin voi myös perustaa oman arvo-osuustilin. Arvo-osuustiliä perustaessaan sijoittajan kannattaa vertailla eri toimijoiden tarjoamia ehtoja, sillä esimerkiksi välittäjien perimät säilytyspalkkiot voivat vaihdella huomattavasti. Taloustaito-lehti (3/2013, s.33) teki juuri puolueettoman vertailun eri arvopaperivälittäjistä, joka kannattaa silmäillä läpi. Ohessa on myös yhteenvetona taulukko kyseisestä vertailusta.

Kuten taulukostakin näkyy, eri toimijoiden tarjoamat arvo-osuustilit vaihtelevat säilytysmaksujen ja välityspalkkioiden perusteella. Pitkän aikavälin sijoittajan, joka tekee kohtuullisen vähän arvopaperkauppoja vuodessa, kannattaa valita tarjoaja, jonka arvo-osuustilin säilytyspalkkio on mahdollisimman pieni. Jos sijoittajaa taas kiinnostaa markkinoiden tiiviimpi seuraaminen ja niin sanottu päiväkauppa, eli keinottelu kurssinousuilla ja -laskuilla, on parempi vaihtoehto valita kaupankäyntikuluiltaan matala arvo-osuustili.

Mihin sijoitetaan?

Seuraava käytännön ongelma liittyy sijoitusmuodon valitsemiseen. Osakkeet ovat ehkä ensimmäinen asia, joka ihmisille tulee mieleen sanasta sijoittaminen. Osakkeet eivät kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, mihin voi sijoittaa. Muita muotoja ovat mm. rahastot, joukkovelkakirjat ja erilaiset johdannaiset, joista rahastot ovat aloittelevalle sijoittajalle helpoin sijoitusmuoto niiden tarjoaman riskinhajautuksen myötä. Rahastoihin voi myös sijoittaa esimerkiksi kuukausittain, pieniä summia kerrallaan, kun taas suorat sijoitukset osakkeisiin vaativat yleensä vähintään 500­–1000 euron kertasijoituksen, jotta kaupankäyntikulut eivät muodostuisi liian suureksi osaksi ostosta. Rahastojen huono puoli näkyy niiden hallinnointi-, merkintä- ja lunastuskuluissa. Kulut kuitenkin riippuvat pitkälti esimerkiksi kohdemarkkinoista sekä siitä, onko rahasto aktiivinen vai passiivinen eli onko rahastolla oma salkunhoitaja, joka ottaa oman provisionsa, vai ei.

Yleisesti voisi sanoa, että ei tulisi sijoittaa sellaiseen yritykseen, jonka toimintaa ei tunne. Maalaisjärjellä pääsee pitkälle, kun miettii, minkälaisilla aloilla tai yrityksillä on odotettavissa vahva tulevaisuus ja/tai hyvät kasvumahdollisuudet. Jos talouden ja arvopapereiden perusasiat ovat hukassa, suosittelisin lukemaan joitakin alan perusteoksia tai etsimään tietoa verosta vaikkapa pörssiyhtiöiden omilta sijoittajasivuilta tai yleisesti arvopaperisäästämistä käsitteleviltä sivustoilta.

Jos taloustietämystä löytyy jonkin verran, mutta sijoittaja ei ole varma sijoituskohteistaan, voi olla hyvä keino kartoittaa omaa sijoittajakuvaansa varaamalla aika sijoitusneuvojalle. Useat pankit tarjoavat sijoitusneuvontaa, jossa voi kysyä kaikenlaisia arvopapereihin ja sijoittamiseen liittyviä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Pankeilla on kuitenkin omat intressinsä, ja ne pyrkivät myymään omia sijoitustuotteitaan, joten sijoitusneuvojan suosituksiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Myöskään eri toimijoiden teettämiin analyytikoiden suosituksiin ei pidä luottaa turhan sokeasti. Markkinoita on mahdoton ennustaa, vaikka kokemusta niistä olisikin. Muutenkaan ei ole paras tapa luottaa kaikkiin markkinoilta ja analyytikoilta tuleviin vihjeisiin, vaan seurata markkinoiden ja yksittäisten yritysten pitkän aikavälin kehitystä.

Opteck
Opteckin kautta sijoitat edullisesti ja näppärästi binäärioptioihin. Tutustu nyt.

Sijoittajakuva ja sijoitusstrategia

Arvo-osuustilin hankkimisen ja talouteen perehtymisen jälkeen olisi hyvä tehdä edes jonkinlainen sijoittajakuva itsestään ennen kuin sijoittaa yhtään mihinkään. Sijoitussuunnitelman laatiminen on myös olennainen osa sijoittamista. (Katso myös Sijoitussuunnitelmia ja suunnitelmallista sijoittamista). Sijoittajakuvaa laadittaessa määritellään oma riskinsietokyky ja tuottotavoite, jotka ovat jokseenkin riippuvaisia toisistaan. Samalla tavalla sijoittajakuvaa laadittaessa tulee määrittää sijoituksen aikajänne ja se, mitä tarkoitusta varten säästetään. Sijoittajakuvan voi tehdä joko pankin konttorissa tai omassa verkkopankissaan. Sijoittajakuva antaa osviittaa sille, mitkä kohteet voisivat olla juuri omalle riski-tuottotasolle sopivia.

Toimeksianto

Lopuksi, kun on perustettu oma salkku, suunnitelmallistettu omaa sijoittamista ja valittu sijoituskohteet, on aika varsinaisten toimeksiantojen. Käytännössä nykyään toimeksiannot tehdään suoraan omalle arvo-osuustilille verkon kautta, koska se on yksinkertaisinta ja myös halvinta jokaiselle osapuolelle. Jos on epävarma omista verkkokäyttötaidoistaan tai verkkoyhteyttä ei ole saatavilla, oman arvo-osuustilin tarjoajalle voi yleensä myös tehdä toimeksiannon esimerkiksi puhelimitse. Ostotoimeksiannossa sijoittaja määrittää hinnan, jolla on valmis ostamaan kyseistä arvopaperia ja paljonko on valmis ostamaan sitä tällä hinnalla. Jos hinta on riittävän korkea markkinoiden tarjontaan nähden, kaupankäyntijärjestelmä ostaa ilmoittamasi arvopaperit ja ne tulevat näkyviin omalle arvo-osuustilillesi.

Kun sijoittaja myy arvopapereitaan, hän tekee myyntitoimeksiannon, joka tapahtuu samalla tavalla kuin ostotoimeksiannonkin tekeminen. Sijoittaja määrittelee hinnan, jolla on valmis myymään arvopaperin ja määrän, jonka on valmis myymään kyseisellä hinnalla. Nämä tiedot annetaan omalle arvo-osuustilille, josta ne rekisteröityvät kaupankäyntijärjestelmään. Mikäli markkinoiden kysyntä kohtaa tarjonnan, järjestelmä myy arvopaperit ja palauttaa niistä saadut rahat sijoittajan arvo-osuustilille.

Toimeksiannoissa on erilaisia aikavaihtoehtoja. Sijoittaja voi yleensä valita, pitääkö toimeksiantonsa voimassa esimerkiksi päivän tai viikon. Lisäksi hän voi valita, toteutetaanko toimeksianto normaalina, fill or kill -tyyppisenä vai fill and kill -tyyppisenä toimeksiantona. Normaali toimeksianto tarkoittaa, että kaupankäyntijärjestelmä ostaa (tai myy) asetetun ajan ja määrän puitteissa niin paljon arvopapereita tietyllä hinnalla kuin on mahdollista. Fill or kill -menetelmä tarkoittaa, että joko ostetaan (tai myydään) kaikki toimeksiannon arvopaperit tai sitten kuoletetaan koko toimeksianto. Fill and kill -toimeksianto puolestaan tarkoittaa, että toimeksianto toteutuu annettujen ehtojen (määrä ja hinta) mukaisesti niin pitkälle kuin mahdollista ja katoaa heti sen jälkeen markkinoilta. Fill and/or kill -toimeksiantoja voi antaa vain yhden päivän ajalle.

Nordnet - helppo tapa sijoittaa luotettavasti
Nordnet on edullisin välittäjä suurimmalle osalle säästäjistä ja sijoittajista. Maksuton verkkopankkitunnuksilla avattava asiakkuus on helppo tapa päästä alkuun ja kokeilla sijoittamista.