Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Tästä seuraa käytännössä kuluttajahintojen nousu. Kuluttajahintojen nousun myötä palkka riittää yhä vähempään. Katso tästä, mitä inflaatiosta osataan nykypäivänä sanoa ja millaista inflaatiota lähitulevaisuudessa on odotettavissa.

Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Tästä seuraa käytännössä kuluttajahintojen nousu. Kuluttajahintojen nousun myötä palkka riittää yhä vähempään.

Mistä inflaatio johtuu?

Inflaatio ei sinällään johdu rahan arvon heikkenemisestä tai hintojen noususta, vaan nämä ovat inflaation seurauksia. Inflaation todellisten syiden arvioiminen on haastavampaa, sillä eri taloustieteilijöillä on erilaisia näkemyksiä asiasta.

Perinteisen keynesiläisen koulukunnan mukaan inflaatio jakaantuu kysyntä- ja kustannusinflaatioon. Kysyntäinflaatio koittaa, kun väki vaurastuu ja kokonaiskysyntä kasvaa tarjontaa nopeammin. Kustannusinflaatio syntyy, kun yleiset kustannukset nousevat.

Nykyaikaisempi ja tarkempi perustelu inflaatiolle löytyy rahan määrästä. Inflaatio johtuu siitä, että liikkeellä oleva rahavaranto on suurempi kuin tarjolla olevien hyödykkeiden arvo. Yleisesti ottaen rahavarannon liian nopea kasvattaminen aiheuttaa liian voimakasta inflaatiota.

Mitä inflaatio aiheuttaa?

Inflaatio ei ole itsessään haitallinen ilmiö. Inflaation ongelma liittyy sen äkillisiin muutoksiin. Yllättävästi kasvava inflaatio syö pankkitalletusten ja käteisen rahan arvoa ja näin käytännössä lisää arvaamattomasti kotitalouksien kuluja.

Itse asiassa keskuspankit yrittävät pitää yllä jatkuvaa kevyttä inflaatiota, sillä tämä pitää inflaatiotason vakaana ja ennustettavana sekä pitää kurissa inflaatiota haitallisemman ilmiön eli deflaation, rahamäärän vähenemisen.

Pieni inflaatio on hyväksi kansantaloudelle. Rahavaroja ei kannata pitää inflaation aikana aloillaan, sillä tällöin omaisuus menettää jatkuvasti hieman arvoaan. Inflaatio saa siis ihmiset kuluttamaan enemmän ja tämä pitää kansantalouden rattaat liikkeellä.

Korkea inflaatio vaatii yrityksiltä jatkuvaa hintojen nostamista, joka on paitsi kallista myös lisää yleistä tyytymättömyyttä. Samalla se vaikeuttaa pitkän tähtäimen taloussunnittelua ja tarjoaa erilaisia keinottelumakhdollisuuksia.

Inflaation mittaaminen

Inflaatiota mitataan erilaisten hintojen vuosimuutoksia kuvaavilla hintaindekseillä. Tärkein näistä on kuluttajahintaindeksi. Se on euroopanlaajuisesti yhtenäistetty kuluttajahintojen mittari, jonka pohjalta Eurostat kokoaa säännöllisesti esityksen koko Euroopan inflaatiotasosta. Kuluttajahintaindeksin ongelma on se, että yksittäisen vertailuun poimitun tuotteen hinnan nousu ei itsessään ole vielä todiste inflaatiosta, vaan todelliseen inflaatioon tarvitaan laaja-alaista hintojen nousua.

Toinen tärkeä indeksi on tuottajahintaindeksi, joka kuvaa teollisuuden ja palveluntarjoajien toimintaan liittyvien kulujen nousua. Tämä luonnollisesti heijastuu aina myös kuluttajahintoihin ja kuvastaa melko suoraan inflaatiotilannetta.

Miten inflaatiota hallitaan?

Inflaatiota hallitaan erilaisin raha- ja finanssipolitiisin keinoin. Tärkein ja nopein keino nostaa tai vähentää inflaatiota on muuttaa keskuspankkien ohjauskorkoja. Ohjauskorko on hinta, jolla keskuspankki lainaa rahaa liikepankeille. Ohjauskorko vaikuttaa tätä kautta suoraan pankkilainojen hintoihin ja lopulta kulutuskäyttäytymiseen. Ohjauskorkoa nostamalla voidaan hillitä inflaatiota ja laskemalla korottaa inflaatiota. Nyt vuoden verran Euroopassa ohjauskorot ovat olleet pohjalukemissa ja halvoilla lainoilla on yritetty saada talouden rattaat pyörimään.

Inflaatio Suomessa

Yleisesti ottaen inflaatio on tällä hetkellä tavallista korkeammassa nousussa. Tilastokeskuksen mukaan liha, hedelmät ja maitotuotteet ovat talvella 2013 käyneet yhä kalliimmiksi. Hintatietojen perusteella myös ravintolassa käyminen, tupakka ja vuokrat ovat nousseet. Matalat korot jäähdyttivät inflaatiota. Vuotta aiemmin inflaatio oli kuitenkin kaksi kertaa nopeampaa, joten jätti-inflaatiota tuskin on tämänhetkisten lukemien valossa odotettavissa.

Seuraavassa Tilastokeskuksen julkaisemassa taulukossa esitetään Suomen viimeisin inflaatioprosentti kuluttajahintaindeksin valossa.

Indeksityyppi

Pisteluku

Vuosimuutos

Kuukausimuutos

Kuluttajahintaindeksi

107,4

1,7 %

0,6 %

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi

119,7

2,5 %

0,6 %

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

117,1

1,7 %

0,6 %

Tällä hetkellä kuluttajahintoja nostavat lihan, hedelmien ja maitotuotteiden kallistuminen. Ajoneuvoveron nosto on johtanut liikenteen kallistumiseen. Viime vuoteen verrattuna korot sen sijaan ovat matalammat ja matkaviestintäpalvelut halvempia.

Koska yleisenä eurooppalaisena päämääränä on n. 2 % vuosittainen inflaatio, tällä hetkellä liikutaan inflaatiossa oikein terveellä tasolla.
Katso myös:
Inflaatio (Wikipedia)
Inflaation hallinta (Euroopan komissio)
Kuluttajahintaindeksi (Tilastokeskus)

Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0Email this to someone