Euro on ollut viime vuodet kriisissä. Osa jäsenmaista on ajautunut toisten armoille taloudellisesti, kun keskuspankki on pyrkinyt erilaisilla laina- ja elvytystoimenpiteillä pitämään konkurssiin ajautuneita jäsenmaita pinnalla. Kreikka, Espanja, Portugali, Italia, Kypros. Kullakin maalla on ollut omat vaikeutensa ja omat keinonsa yrittää selvitä niistä. Mutta mikä on tämän kriisien suman taustalla? Miksi meillä on eurokriisi?

korot_la_hdeedtalo

Eurokriisin juuret

Taloussanomat kyseli taannoin suomalaisilta poliitikoilta heidän käsityksiään siitä, mikä eurokriisin on aiheuttanut. Kokoomuksen vastauksissa ensisijaiseksi syyksi annettiin Yhdysvaltain finanssikriisi.

Muilla puolueilla nousivat tämän selityksen rinnalle käsitys siitä, että eurovaluuttassa on valuvika. Kolmas keskeinen selitys, jota mm. Keskustassa suosittiin, oli euromaiden väliset erot kilpailukyvyssä.

Yhdysvaltain finanssikriisi ja Eurooppa

Vuonna 2007 Yhdysvaltojen finanssimaailmassa kuohui. Lukuisia asuntoluottopankkeja ajautui konkurssiin holtittoman johdannaispelin seurauksena. Loppukesästä 2008 pörssikurssit ympäri maailman kääntyivät laskuun ja syyskuussa Wall Street romahti. Lokakuussa Yhdysvaltain pörssissä koettiin huonoin viikko 75 vuoteen. Finanssikriisi heijastui Eurooppaan ensimmäisenä Islannin ja Iso-Britannian talousromahduksina. Monien arvioiden mukaan Yhdysvaltain finanssikriisin seurannaisvaikutukset olivat eurokriisin alkusysäys.

Eurovaluutan valuviat ja euromaiden eroavaisuudet

Eurokriittisistä artikkeleistaan tunnetuksi tullut Taloussanomien Jan Hurri tiivisti joulukuussa 2012 eurovaluutan ns. valuviat seuraavasti:

EU:n historian suurin talous- ja rahapoliittinen yritys, talous- ja rahaliitto EMU (Economic and Monetary Union), on keskeneräinen ja lisäksi epävakaassa tai suorastaan sekasortoisessa tilassa hätäpäisten kriisitoimien avulla vaivoin koossa pysyvä kokeilu.

Hurrin ja osan politiikoistamme mukaan eurokriisin taustalla ei ole siis finanssikriisi, vaan ongelma juontaa juurensa kymmenien vuosien taakse, EMU:n alunperin virheellisiin peruslähtökohtiin ja myöhempään kyvyttömyyteen korjata eurooppalaisen talousyhteistyön kurssia realistisempaan suuntaan. Myös EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on tietyssä määrin tunnustanut rakenteellisten ongelmien olemassaolon yhtenä eurokriisin syistä.

Eräänä valuvikana on pidetty yhteisen valuutan ja erillisen talouspolitiikan välistä jännitettä. Eri maissa on harjoitettu talouskuria eri tiukkuudella ja eri periaatteella. Yhteiset valvonta- ja kurimekanismit ovat jo kenties liiankin tiukkoja, kun taas yksittäisissä maissa pitäisi paikallisella tasolla ottaa käyttöön yhä vahvempia keinoja ongelmien suitsimiseksi. Kriisimaat tarvitsevat devalvaatiota, joka taas ei ole edullinen niille maille, joiden talous on tällä hetkellä kunnossa.

Jyrki Katainen uskoo suurimpien valuvikojen olevan nyt korjattu mm. pankkiunionin ja tiukemman talouskurin ansiosta.

Eurokriisi vuonna 2013

Monien arvioiden mukaan Euroopan taloustilanne tasoittuu hieman vuoden 2013 aikana, mutta pörssikurssien heilahtelut voivat olla yhä ajoittain voimakkaita. Taantuma syvenee yhä vuoden aikana, mutta elpyminen on jo alkanut. Tällaista viestiä on kuulunut viime aikoina myös Espanjan pankkisektorilta.

Kyproksen pankkikriisi saattaa päätyä maan vetäytymiseen eurosta. Tämä tuskin sinällään järkyttäisi euroa suuresti. Toisaalta talletuksista perittävä kertaluontoinen vero saattaa myös olla riittävä lääke.

Rahoitusmarkkinat vaikuttavat pääosin rauhoittuneen, mutta reaalitaloutta ei ole pelastettu. Kriisi jatkuneekin vielä vuosia. Työttömyysluvut ovat kriisimaissa huimat ja palkat jatkavat laskuaan. Etenkin tähtitieteellisen korkea nuorisotyöttömyys enteilee pitkäkestoisia ongelmia.

Kaatuuko euro?

Eurokriisin aikana on väläytelty moneen kertaan eurooppalaisen yhteisvaluutan kaatumista. EU-vastaiset populistipoliitikot ovat ratsastaneet tällä mahdollisuudella tympääntymiseen saakka. Mutta onko euron kaatuminen ehkä myös realistinen mahdollisuus?

Ainakin on täysin mahdollista, että jokin euromaa, kuten Kreikka tai Kypros, irtaantuu yhteisvaluutasta. Tämä saattaisi olla yksittäisen maan kannalta hyvä ratkaisu. On kuitenkin epätodennäköistä, että koko eurojärjestelmä lakkautettaisiin.

Eräs tärkeä syy tähän on, että Keski-Euroopan jättitaloudet, etenkin Saksa, ovat erittäin sitoutuneita yhteisvaluuttaan. Vaikka Euroopan reunojen pienet taloudet karkaisivat, Saksa ja Ranska pitävät eurosta kiinni.

Katso myös:
Euromaat eivät ole toipuneet talouskriisistä (Tilastokeskus)
Euro in crisis (Financial Times)
Tämän takia EU ei saanut talouden Nobelia (Taloussanomat)