Rahastosijoittaminen on turvallisempaa ja helpompaa kuin osakesijoittaminen, mutta hieman vähemmän tuottoisaa. Jos tämä kuulostaa sinulle sopivalta vahitoehdolta, katso alta tarkempia vinkkejä ja aloita rahastosijoittaminen. Tässä 10 kysymystä ja vastausta rahastosijoittamisesta.

purjevene-pohjoisrannan-halkolaiturilla

 

1. Mitä rahastosijoittamiseen tarvitaan?

Rahastosijoittamisen voi aloittaa turvallisesti pienemmällä summalla kuin osakesijoittamisen. Jopa alle tuhannen euron alkupääomalla voi päästä alkuun. Mitään suurta asiantuntemusta ei lähtökohtaisesti tarvita, kunhan sijoittaja osaa tunnistaa huijaukset, eikä lähde niihin mukaan. Huomaa, että mitä enemmän sijoitat, sitä paremmin pystyt hajauttamaan sijoituksesi ja näin vähentämään riskiä.

Rahastosijoittamisen voi aloittaa esimerkiksi Nordnetissä tai FIM sijoituspalvelussa kuukausisäätämissopimuksella. Nordnetissä minimerkintä on 15 euroa kuukaudessa, FIMin palvelussa 35 euroa. Sijoittamalla 50 € kuukaudessa 10 vuoden ajan varsin maltillisella 5 % tuotto-odotuksella, olet säästänyt 10 vuodessa 7749,60 €.

Nordnet - helppo tapa sijoittaa luotettavasti
Nordnet on edullisin välittäjä suurimmalle osalle säästäjistä ja sijoittajista. Maksuton verkkopankkitunnuksilla avattava asiakkuus on helppo tapa päästä alkuun ja kokeilla sijoittamista.

2. Mikä osuus säästöistä kannattaa sijoittaa rahastoihin?

Rahastosijoittaminen on miltei aina kannattavampaa kuin rahan seisottaminen pankkitalletuksena, sillä inflaatio syö talletusten arvoa vuosi vuodelta. Koska rahastoja ei kuitenkaan suojele ns. talletussuoja, kannattaa osa säästöistä yhä pitää säästötilillä pahan päivän varalle. Jos harrastat myös osakesijoittamista, rahastot voivat tarjota tasapainottavan ja turvallisen lisän riskialttiiden pörssiosakkeiden rinnalle. Siis myös osakesijoittajan kannattaa harkita vaikkapa muutaman kymmenen prosentin osuuden sijoittamista vakaisiin rahastoihin.

3. Paljonko voin tehdä voittoa?

Rahastot tuottavat keskimäärin vähemmän voittoa kuin osakesijoittaminen, mutta enemmän kuin pankkitalletukset. Tavallinen rahastosijoittaja voi realistisesti odottaa 5 % vuosittaista voittoa. Kehittyvien alueiden rahastot voivat tuottaa jopa 10 % vuodessa, mutta vasta useiden vuosien kypsyttelyn jälkeen. Lisäksi kehittyvien alueiden rahastot ovat yhtä riskiallttiita kuin pörssisijoitukset eli kaikkia säästöjä ei kannata upottaa niihin.

Rahastojen voitot maksetaan asiakkaalle kahdella vaihtoehtoisella tavalla. Muista valita itsellesi sopiva menetelmä:

  • Tuottorahastojen voitot jaetaan osakkaiden kesken aina kerran vuodessa.
  • Kasvurahastojen voitot jätetään rahastoon poikimaan korkoa korolle. Sijoittaja voi realisoida kasvurahaston kerryttämän myyntivoiton itselleen parhaiten sopivalla hetkellä.

4. Voinko menettää kaikki rahani?

Et oikeastaan. Sijoittaminen on aina riskialtista, koska talletussuoja ei koske sijoittajaa. Mutta hyvin hoidettu ja hajautettu rahastosalkku ei kuitenkaan voi käytännössä menettää kaikkea arvoaan. Mitä paremmin sijoituksesi on hajautettu eri toimialoille ja markkina-alueille, sitä epätodennäköisempi suuri tappio on.

5. Kertasijoitus vai kannattaako sijoittaa säännöllisesti?

Yleensä on kannatavampaa sijoittaa rahaa asteittain eikä kertarysäyksellä. Tämä vähentää suuren tappion riskiä. Jos satut sijoittamaan kaikki säästösi juuri pörssiromahduksen aattona, voit menettää valtavasti rahaa. Jälleen kerran: hajauttaminen on kaiken A ja O.

6. Mitkä rahastot ovat kaikkein turvallisimpia?

Kaikkein turvallisimpia rahastoja ovat korkorahastot. Korkorahasto on yleensä kuitenkin vain väliaikainen paikka rahoille, sillä se tuottaa erittäin matalaa voittoa. Jos tavalliset osakerahastot tuntuvat sinusta liian turvattomilta, yhdistelmärahasto on korkorahastoa parempi vaihtoehto pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Yhdistelmärahasto on sekoitus osake- ja korkorahastoa. Sen tuotto voi olla osakerahastoa matalampi, mutta riskit ovat samoin matalammat.

7. Mitkä rahastot mahdollistavat suurimman voiton?

Potentiaalisesti suurimmat voitot tulevat kehittyvien alueiden rahastoista sekä erilaisista kurssikeinotteluun pyrkivistä rahastoista. Kehittyvien alueiden rahastoihin kannattaa sijoittaa ehkä 5-25 % pääomasta. Kaikkein suurimpiin ja nopeimpiin voittoihin tähtäävät vipu- ja hedgerahastot eivät ole yleensä järkevä sijoituskohde, jollet sattumalta ole kiinnostunut uhkapelistä.

8. Minkä yrityksen rahastot ovat menestyneet pitkässä juoksussa?

Sijoittaja.fi-sivuston analyysissa parhaiten ja säännöllisimmin tuottavia rahastoja ovat olleet:

  1. Säästöpankki Pienyhtiöt
  2. Evli Suomi Pienyhtiöt
  3. Taaleri Arvo Markka

Taloustaito-lehden mukaan vuosina 2009-2014 parhaiten menestyivät nämä viisi rahastoa:

  1. SEB Concept Biotechnology
  2. Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
  3. Handelsbanken Svenska Småbolagsf.
  4. Fondita Nordic Micro Cap
  5. Fondita Nordic Small Cap

Talouselämä-lehden muutaman vuoden takaisen vertailun mukaan vuosien 1997-2007 välillä seuraavat rahastot menestyivät parhaiten (prosenttiluku kuvastaa tuottoa 10 vuoden ajalta):

  1. Odin Maritim, 24,0 %
  2. FIM Forte, 20,3 %
  3. OP-Suomi Arvo, 19,9 %
  4. Odin Sverige, 19,4 %
  5. Fondita Equity Spice, 18,3 %

Pidä kuitenkin mielessä, että menneistä tuotoista ei voi päätellä mitään rahaston menestymisestä tulevaisuudessa.

9. Millaisia lisäkuluja rahastot perivät?

Muista, että kaikessa sijoittamisessa pätee yleensä nyrkkisääntö: edellisten vuosien menestys ei ole tae tulevasta menestyksestä. Siksi menneitä lukuja kiinnostavampi valintaperuste on katsoa yhtiöiden perimiä lisäkuluja. Tällöin esimerkiksi verkossa toimiva Nordnet on kivijalkapankkeja parempi vaihtoehto. Rahastosijoittajalta voidaan periä seuraavanlaisia kuluja:

  • Ostohetkellä maksettava merkintäpalkkio ja lunastuspalkkio, 0–3 %
  • Toistuva hallinnointipalkkio, 0,2 – 3,0 %
  • Toistuva säilytyspalkkio, 0,2 – 0,3 %
  • Välityspalkkio. Tämän maksun suuruus riippuu siitä, kuinka aktiivisesti rahastoa hoidetaan ja rahaston sijoituskohteita vaihdetaan.
  • Tämän lisäksi saatetaan periä erilaisia toimenpidemaksuja, kuten lasku kirjallisen osuustodistuksen painattamisesta.

10. Kuinka paljon työtä rahastosijoittaminen vaatii?

Rahastosijoittaminen ei vaadi paljoa työtä. Jos et ole kunnianhimoinen tuoton suhteen, voit luottaa oman pankkisi meklarin asiantuntemukseen eikä sinun tarvitse tehdä muuta kuin päättää, kuinka suuren summan haluat sijoittaa ja kuinka suurella riskillä. Jos haluat pitää huolen, että valitsemasi yhtiö ja rahasto varmasti vastaavat omaa riskinsietokykyäsi ja tuotto-odotustasi, voit tehdä perusanalyysia ja vertailua erilaisten verkkotyökalujen avulla. Morningstar on tunnetuin ja arvostetuin näiden työkalujen tarjoaja.

Onko rahastosijoittamisessa mitään järkeä?

Joissakin tapauksissa rahastosijoittaminen saattaa olla erittäin tyhmä idea? Esimerkiksi FIM Brazil -rahaston vuosittainen hallinnointipalkkio oli 3 %, ja Evli Suomi veloittaa sinulta 2,08 % hallinnointipalkkion. Tämä tarkoittaa, että sijoituksesi pitää tuottaa 2-3 %, että pääsisit edes nollatilanteeseen. Jos rahaston arvo nousee 5 %, tienaat sinä ainoastaan 3 %. Huomaa, että tämä palkkio on huomioitu rahaston hinnassa ja tuotossa.

Kannattaako sinun siis antaa FIM:ille 3 % siitä, että he hallinnoivat sijoitustasi? Yksinkertainen vastaus on, että kyllä kannattaa, kunhan FIM:in rahasto voittaa markkinat vähintään 3 %. Jos siis FIM Brazil rahasto olisi pärjännyt keskimäärin 3 % paremmin kuin Brasilian yleiset osakemarkkinat, sijoitus olisi ollut järkevä.

Tässä esimerkissiä FIM Brazil -rahasto on tuottanut viimeisen vuoden kuluessa -18.39 %, eli se on 18.39 % tappiolla. Tähän on laskettu mukaan 3 % hallinointipalkkio. Vastaavan markkinan yleinen tilanne on hieman ruusuisempi, sillä markkinaa varsin hyvin kuvaava Brazil 25/50 indeksi on 17.35 % tappiolla. Rahasto on siis pärjännyt muutaman prosentin vertailuindeksiä paremmin, mutta hallinointipalkkion takia rahastoon sijoittaminen ei tässä tapauksessa olisi kannattanut.

Rahastojen hyvä puoli on kuitenkin siinä, että pääset jo hyvin pienillä sijoituksilla mukaan markkinalle. Tässä esimerkissä olisit kuitenkin pärjännyt paremmin, jos olisit rakentanut hyvin hajautetun osakesalkun, jonka tuotot vastaavat suunnilleen Brazil 25/50 indeksi tuottoja.

Osakesalkun rakentaminen olisi vaatinut ainakin 10 arvopaperin ostoa. Jokainen osto olisi maksanut sinulle noin 0,2 % kauppahinnasta tai noin 20 € euroa joten olisit tarvinnut rahaa vähintään 10000 € pääoman järkevän Brasilia-salkun rakentamiseksi. Ja koska et tietystikään halua koko omaisuutesi olevan kiinni yhdellä mantereella, tarvitsisit vielä reippaasti lisää rahaa, jotta voit luoda vastaavia salkkuja myös muille mantereille ja toimialoille pääoman hajauttamiseksi.

ETF-rahastot ovat hyvä vaihtoehto perinteisille rahastoille

Nordnet - helppo tapa sijoittaa luotettavasti
Nordnet on edullisin välittäjä suurimmalle osalle säästäjistä ja sijoittajista. Maksuton verkkopankkitunnuksilla avattava asiakkuus on helppo tapa päästä alkuun ja kokeilla sijoittamista.

Jos et usko FIM:in tai vastaavien yrityksien salkunhoitajien olevan varsin kalliiden palkkioidensa arvoisia, kannattaa harkita ETF-rahastoihin sijoittamista. ETF eroaa tavallisesta rahastosta siinä, että hinnanmuodostus ja kaupankäynti tapahtuu reaaliajassa aivan kuten osakkeilla kauppaa käytäessä. Kun rahastoja saa merkattua ilmaiseksi, mutta rahastoyhtiö veloittaa hallinnointipalkkion, ovat ETF-rahastojen hallinnointipalkkiot erittäin pieniä, mutta kaupankäynnistä veloitetaan välityspalkkio kuten osakkeilla kauppaa käytäessä.

ETF:llä käydään kauppaa kuten osakkeella, mutta juridisesti kyseessä on rahasto. ETF:ien avulla voit kustannustehokkaasti hajauttaa sijoituksia. Esimerkiksi ostamalla iShares MSCI Brazil Capped ETF -rahastoa voit käytännössä yhtä arvopaperia ostamalla saada samat hyödyt kuin luomalla itse hyvin hajautetun Brasilian markkinoille suuntautuneen salkun, mutta tietysti huomattavasti pienemmällä alkupääomalla. Toisin kuin FIM:in Brasilia-rahaston, iShares ETF:n hallinnointipalkkio on vain 0,62 %.

Tämän rahaston tarkoitus on seurata mahdollisimman tarkasti valitun markkinaindeksin, tässä tapauksessa Brazil 25/50 -indeksin, kehitystä. Osakepohjaisen ETF-rahaston idea perustuu yksinkertaiseen sääntöön ostaa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin niitä on seurattavassa indeksissä. Tuotto on vähän parempi kuin kohdeindeksin, koska osinkoja ei yleensä lasketa mukaan indeksin arvoon. Indeksirahaston salkunhoito on merkittävästi edullisempaa kuin aktiivisesti hoidetun rahaston, minkä vuoksi niiden hallinnointipalkkiotkin ovat tavallista sijoitusrahastoa matalammat.

Jos siis uskot Brasilian markkinan yleisesti ottaen menevän ylöspäin, mutta et usko, että FIMin sijoitukset ovat suhteessa Brasilian yleiseen markkinaan 3 % parempia, kannattaa sijoittaa ETF-rahastoon. Se, uskotko ETF:iin vai aktiiviseen salkunhoitoon riippuu pitkälti siitä, uskotko tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin.

Lue myös:
Rahastosijoittajan musitilista (Investori)
Yleistä tietoa rahastosijoittamisesta (Seligson)
Rahastosijoittaminen (Taloussivut)